1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sisäilmaongelmat

Sisäilman lievätkin haitat saattavat aiheuttaa terveysriskin – lääkäri: Suhtautuminen ongelmiin on karmeaa

Uusi tutkimustapa paljastaa helpommin rakennusten sisäilmaongelmat.

sisäilmaongelmat
Herbert Hannon siivosi tyttöystävänsä autotallia hurrikaanin jäljiltä Louisianan osavaltiossa Yhdysvalloissa vuonna 2005. Home oli vaurioittanut seiniä pahasti.
Kosteusvauriot aiheuttavat mikrobikasvustoja, joista irtoaa sisäilmaan myös haitallisia pitoisuuksia. Kuvituskuva.EPA / Dan Anderson

Kun tutkijat halusivat selvittää pohjoispohjanmaalaisen koulun sisäilmaongelmia, näytteiden hankkimisesta tehtiin rikosilmoitus. Poliisi totesi sen kuitenkin aiheettomaksi toteamalla, ettei ilmaa voi varastaa ja lopetti tutkinnan.

Nyt koulu on suljettu ja uuden koulun rakentamispäätös tehty.

Sisäilmaongelmat ovat edelleen monen koulun ja rakennuksen murheena. Turun yliopistoon väitöskirjaa tekevä Saija Hyvönen sanoo, ettei ole kestävää, että lapsia ja ylipäätään ketään sairastutetaan huonoissa oloissa.

Työterveyshuollon erikoislääkärinä toimiva Hyvönen kertoi ylle kuvatusta ongelmakohteesta Ylelle. Hyvönen joutui kohteen kanssa tekemisiin selvitellessään Oulun poliisilaitoksen ja Kätilöopiston sisäilma-altistuksia. Hän sanoo, että edelleen hänen vastaanotolleen tulee vastaavista oireista kärsiviä ihmisiä.

Hyvönen on tehnyt aluehallintovirastoille ilmoituksia sairastumisista, mutta ei ole kuullut, että ne olisivat johtaneet mihinkään.

– Toisaalta silloin ollaan jo myöhässä, vahinko on jo tapahtunut. Suhtautuminen sisäilmaongelmiin on karmeaa, työterveyslääkäri Hyvönen sanoo.

Oulun poliisitalon joukkosairastumisen syistä valmistui tutkimus: kaikkien sairastuneiden työtiloista löytyi vahvoja myrkyntuottajia

Joukko Kätilöopistolla sairastuneita kätilöitä hakee lähes miljoonan euron korvauksia – Viimeinen työvuoro vei Tanja Mäkisen sairaalaan

tyhjä luokka
Sisäilmaongelmat kärjistyvät usein kouluissa. Lasten oireita vähätellään ja syitä etsitään muualta. Kuvituskuva.Marja Väänänen / Yle

Sisäilman pitoisuuksia mitataan eri tavoin

Ilman sisältämiä pitoisuuksia voidaan mitata monella tapaa. Suomessa sisäilman myrkyllisyyttä tutkitaan muun muassa Oulussa siittiöiden ja Turussa ecoli-bakteerien avulla. Kolmas tapa on testata myrkyllisyyttä sisäilmasta kerätystä vedestä.

Kaikkien menetelmien ongelmana on, ettei todetun myrkyllisuuden alkuperäistä lähdettä voida varmuudella sanoa. Haitallisten pitoisuuksien vaikutus terveydelle on kuitenkin pystytty osoittamaan.

Turun yliopiston Trossi-yksikön johtaja ja työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putuksen mukaan rakennuksen mikrobivauriot saattavat aiheuttaa systeemisen, matala-asteisen tulehdustilan, josta voi ajan myötä muodostua merkittävä terveysriski rakennuksen käyttäjälle.

Suomessa ja kansainvälisissä lehdissä julkaistuissa tutkimuksissa kartoitettiin muun muassa vauriotiloissa tapahtuvan altistumisen vaikutuksia mittaamalla tilan käyttäjien tulehdusvasteita.

Potilailta kerätyistä verinäytteistä tutkittiin altistumisen vaikutuksia sekä valkosoluihin että plasman liukoisiin immuunipuolustuksen vasteisiin. Tämän jälkeen vauriokohteiden tilankäyttäjien vasteita verrattiin vauriottomien vertailurakennusten tilankäyttäjien vastaaviin arvoihin.

– Näitä immuunivasteen löydöksiä havaitaan monien kliinisten sairauksien yhteydessä ja jo ennen niiden diagnosointia, Putus sanoo.

Tuoreet tulokset valottavat sisäilmaongelmien syitä ja vaikutuksia

Immunologisten tutkimusten lisäksi tutkijat ovat kehittäneet menetelmää, joka mittaa sisäilmasta pinnoille laskeutuneen pölyn toksisuutta.

– Tutkimustemme mukaan toksisuusmittausmenetelmä korreloi hyvin rakennusten terveyshaittojen kanssa. Menetelmää voidaan käyttää rakennuksia tutkittaessa nopeana seulontamenetelmänä altistumisen todentamiseen ennen varsinaisten rakenne- ja mikrobitutkimusten aloittamista, erikoistutkija Janne Atosuo kertoo.

Tutkijat muistuttavat kuitenkin, ettei uutta mittausmenetelmää tule käyttää ainoana vaurion arviointimenetelmänä, vaan yhdessä viranomaisten hyväksymän rakenneteknisen, mikrobiologisen ja kemiallisen analytiikan kanssa.

Väitöskirjaa varten tekemissään tutkimuksissa Saija Hyvönen on huomannut uuden menetelmän toimivan, mutta ymmärtää myös kritiikin. Sen mukaan ei voida olla varmoja, mistä pöly on rakennuksen pinnoille kulkeutunut.

Kosteusvaurioita ja mikrobikasvustoa löytyy usein sisärakenteista etenkin yli 40-vuotiaissa omakotitaloissa.
Mikrobikasvustot muhivat usein kosteissa rakenteissa. KuvituskuvaYle

Vakavat myrkytysoireet ovat harvinaisia

Lääkäri Saija Hyvösen tutkimassa koulussa lapsilla oli ilmennyt voimakkaita oireita. Hyvösen mukaan oppilailla oli myrkytykseen viittaavaa oksentelua ja mahasuolikanavan oireita.

Useimmiten oireena ovat päänsärky, väsymys, ylähengitysteiden tulehdukset ja nivelkivut.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkijat (siirryt toiseen palveluun) ovat usein kiistäneet sen, että sisäilman kysely- tai toksisuustutkimuksilla voitaisiin osoittaa terveyshaitan aiheuttajaa. Viime lokakuussa julkaistussa THL:n tutkimuksessa tarkasteltiin helsinkiläiskoulujen tilannetta.

Koululaisten oireilun syynä voi olla ihan muu asia kuin sisäilma – laaja tutkimus kyseenalaistaa ajatuksen, että oireilu olisi vain rakennuksen vika

Kaikki eivät niele THL:n sisäilmatutkimuksen tuloksia – Professori: Teimme vastaavan koulututkimuksen Vantaalla ja saimme toisenlaisen tuloksen

Sisäilmaongelmia pohdittaessa Suomeen näyttääkin syntyneen kaksi ryhmittymää, joista THL edustaa enemmän sitä, että sisäilman ongelmia helposti liioitellaan ja oireiden syy voi löytyä monesta lähteestä. Toinen tutkijaryhmittymä etsii oireilun syitä ongelmarakennusten sisäilman toksisuus- eli myrkyllisten aineiden pitoisuuksista.

Joka tapauksessa oireilevien joukko ei Saija Hyvösen mukaan ole vähentynyt ja vakava altistus saattaa johtaa työkyvyn menetykseen tai elinikäiseen sairastumiseen.

Työterveyshuollon erikoislääkäri Saija Hytösen mukaan esimerkiksi lasten sairastuminen ei voi johtua niin sanotusta nosebo-vaikutuksesta, jossa oireiden syyksi ajatellaan olevan kuviteltu sairastuminen.

Ihmisten herkkyys sairastua vaihtelee, sillä eri yksilöillä on erilainen immuunijärjestelmä. Tämä tekee sisäilmaongelmista monimutkaisia.

– On viitteitä siitä, että joillekin ihmisille kehittyy neuronaalisia vasta-aineita, jotka voivat selittää erilaisia oireita. Näitä ryhmämme haluaa tutkia. Mutta kaikki eivät sairastu ja osa reagoi enemmän. Kosteuvaurioiden yhteydessä esiintyy hengitystie- ja niveloireita myös lapsilla. Kognitiivinen haitta eli niin sanottu aivosumu vaikeuttaa keskittymistä, Hyvönen selittää.

Jo kymmenkunta vuotta sitten eduskunnan tarkastusvaliokunnalle tehdyssä raportissa laskettiin rakennusten korjauskustannusten ja saatavan terveyshyödyn suhdetta. Sen perusteella saavutettavat terveyshyödyt kattavat isojakin korjaamiskustannuksia.

Lue myös:

Onko sisäilmaoireilu sittenkin isoksi osaksi aivoperäistä, kuten nyt väitetään? Ylen selvitys kertoo, että selitys on tieteellisesti ohuella pohjalla

Kuuntele:

Radio 1:n tiedefestari: Tiede kuuluu kaikille. Tiedefestarin aikana 18. - 24.1. kuullaan joka päivä terävää tiedejournalismia, josta vastaavat muun muassa suositun Tiedeykkösen tekijät. Festarin teema on tiede ja etiikka.

Lue seuraavaksi