1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Salo

Somekäräjöinti tulee päättäjien matkassa kokoushuoneisiin – Salon tuore kaupunginjohtaja etsii kestävää yhtälöä palveluiden järjestämiseksi

Tero Nissinen uskoo pitkän kokemuksensa tuoneen teflonia sen verran, että pinnaa riittää päätöksenteon takkuillessakin.

Salo
Mies puku päällä katsoo kameraa ulkona
Tuore kaupunginjohtaja Tero Nissinen on hahmotellut Salo 2.0 -suunnitelmaa.Yrjö Hjelt / Yle

SaloKolmatta viikkoa kaupunginjohtajan pestissä oleva Tero Nissinen ajaa itseään hiljalleen sisään Salon kunnalliseen elämänmenoon.

Uudessa organisaatiossa on tulijalle paljon sisäistämistä, vaikka Nissinen alkoikin jo rekrytointiprosessin aikana perehtyä kaupunkiin tarkemmin ja teki syksyn aikana muutamia tiedusteluretkiä paikkakunnalle.

Käynnissä olevia asioita on paljon ja kuntavaalitkin kolkuttavat kolmen kuukauden päässä.

– Liikkuvaan junaan tässä on koitettava hypätä. Yksi haasteellinen tekijä on, että päätöksentekijöilläkin on keskinäisiä näkemyseroja ja on muutama kiihkeämpi asia käynnissä. Mutta tämä kuuluu tähän kunnalliseen elämään, toteaa Nissinen.

Tuore kaupunginjohtaja toivoo, että keväällä valittavalla uudella valtuustolla on päätöksentekokykyä viedä Salon palvelurakenneuudistus maaliin.

Suomen suurimmasta, kaikkiaan kymmenen kunnan yhteenliittymästä on jo reilu vuosikymmen aikaa. Nissisen mukaan seuraava vaihe on rakentaa entistä yhtenäisempää Saloa, löytää yhteiset painotukset talouden haasteet huomioiden.

Talvi, joki jäässä, Salonjoki
Palveluiden järjestäminen on jakanut päättäjiä suuren kuntaliitoksen jäljiltä Salosta.Yrjö Hjelt / Yle

Kipuiluakin on väistämättä luvassa demografisten ennusteiden valossa lapsiluvun laskiessa ja vanhusväestön kasvaessa.

– Itse olen käyttänyt Salo 2.0 -työnimeä. Miten palvelurakenteita ja -verkkoa saadaan mitoitettua siten, että yhtälö kestää, toisaalta talouden, mutta myös veto- ja pitovoiman vinkkelistä ajateltuna, miettii Nissinen.

Somekäräjöinti vaikeuttaa päätöksentekoa

Kiihkeitä keskusteluja riittänee Salossa siis lähivuosiksikin, ja paineita niin ammattijohdolle kuin poliittisille päättäjillekin.

Tero Nissinen tietää, että vuosien saatossa jakolinjoja on syntynyt, eikä se välttämättä helpota päätöksentekoa. Hän lupaa pyrkiä tasapuolisuuteen kaikkien päätöksentekoryhmien suuntaan.

– Kun tulen ihan uutena kasvona, tehtävänäni on tietysti miettiä omasta vinkkelistäni kaupungin ja kaupunkilaisten edun mukaisia ehdotuksia. Päättäjät sitten ovat joko samaa tai eri mieltä.

Lajin luonteeseen, kuntademokratiaan kuuluu sekin, että aina omasta mielestä paras ratkaisu ei voita, huomauttaa Nissinen.

Mies puku päällä katsoo kameraan
– Tämä on pidemmän juoksun maratonia. Välillä edetään hyvin ja välillä huonosti, varmaan otetaan taka-askeliakin ja horjutaan sivulle, kuvailee Tero Nissinen päätöksentekoa.Yrjö Hjelt / Yle

Tero Nissinen kertoo välttyneensä suuremmalta vihapostilta aiemmissa kuntajohtajan pesteissään.

Sosiaalinen media on kuitenkin viimeisen viiden vuoden aikana muuttanut tilannetta, ja se tulee Nissisen mukaan päätöksentekijöiden matkassa kokoushuoneisiinkin. Virkavastuulla valmistellut asiat voidaan somessa hyvin helposti kiistää vailla velvollisuutta perusteluihin – ja usein nimettömänä.

– Asioiden puiminen erilaisilla käräjillä ja tuomioilla sosiaalisessa mediassa tuntuu ehkä vaikeuttavan myös päätöksentekijän roolia. Vähän on tuntunut matkan varrella, että virkavalmistelua varsin kevyin perustein kyseenalaistetaan, jopa syyllistetään että on jotain henkilökohtaisia ketunhäntiä kainalossa.

Kuntaelämän kiihkeydestä huolimatta Tero Nissinen vakuuttaa pääosin nukkuneensa yönsä hyvin. Toki parinkymmenen vuoden ajalle on mahtunut myös asioita, jotka ovat tulleet ajatuksiin aamuyön hiljaisina tunteina.

– Täytyy kuitenkin koittaa pitää mielessä, että tämä on vain työtä, vaikka tässä aika kokonaisvaltaisesti heittäydytään. Kokemus on ehkä sen verran tuonut teflonia pintaan, että koittaa löytää sellaisen terveellisen suhtautumisen näihin asioihin.

Somehäirintä ei saa karttamaan kunnallisia tehtäviä

Kuntajohtajien kokemasta somehäirinnästä, maalittamisesta ja jopa uhkailusta on puhuttu viime vuosina paljon.

Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta kuitenkin kertoo, että kehitys ei ole saanut hakijoita karttamaan kunnallisia tehtäviä.

– En sanoisi, että se suoranaisesti on vaikuttanut, ei näy ainakaan hakijamäärissä. Nämä ovat monen tekijän summia. Jos kunnalla on hyvä maine ja se on tunnettu, varmasti se kiinnostaa useampia hakijoita.

Viime vuonna avoinna oli noin 50 vakituista tai määräaikaista kunnanjohtajan tehtävää, ja hakijoita riitti keskimäärin 15 hakijaa per kunta. Kärjessä oli Urjala 33 hakijallaan, vähimmillään määräaikaisiin pesteihin oli hakijoita vajaa kourallinen. Hakuajan jatkaminen lisäsi monissa tapauksissa hakijamääriä.

Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblomin mukaan kuntajohtajan tehtäviin aiempaa moninaisemmista lähtökohdista. Arkistokuva.Kristiina Lehto / Yle

Paikkoja vapautuu suurten ikäluokkien kunnanjohtajien eläköityessä, mutta yhä useammin työ ei ole samanlainen ikuisuuspesti kuin aiemmin.

Etenkin "uuden polven kuntajohtajat" voivat hanakasti vaihtaa maisemaa toiseen kuntaan tai hakea uusia haasteita aivan erilaisista tehtävistä kunta-alalla, julkisella sektorilla tai yksityisellä puolella.

– Nuoressa ikäluokassa on varmasti suuremmassa määrin heitä, jotka näkevät, että kunnanjohtajan pesti ei ole 24/7, vaan ehkä enemmän työtehtävä muiden joukossa, sanoo Pekola-Sjöblom.

Nuorempi polvi on tutkimuspäällikkö Pekola-Sjöblomin mukaan osoittanut, että perhe-elämän harrastuksineen voi yhdistää vaativaan pestiin. Tämä on lisännyt naisten mielenkiintoa kunnanjohtajan tehtäviin. Hakijoilla on myös entistä moninaisempia koulutustaustoja.

Salo ei ole pyrähdyskääntöpaikka

Tero Nissisellä on kokemusta kuntajohtajan työstä liki kahdenkymmenen vuoden ajalta. Neljä vuotta Pyhäjärvellä, kuusi Ikaalisissa, kahdeksan Kemissä...

Tasaisen vauhdin taulukolla Salossa olisi edessä kymmenen vuoden pesti, mutta kunnalliselämässä taulukko ei välttämättä päde, etenkään haasteellisina aikoina.

– Naama kuluu ja suhdanteet muuttuvat. Parempi kun ei lähde veikkailemaan mitään, mutta lähtökohtaisesti olen hakemassa ihan kunniakasta kaupunginjohtajan pestiä kestoltaan ja toivottavasti muutenkin. Suunnitelmissa ei ole mikään pyrähdyskääntöpaikka.

Talvi autoja kadulla
Salossa on kaupunginjohtaja vaihtunut vauhdilla viime vuosina. Antti Rantakokon seuraaja Lauri Inna lähti vain kolmen vuoden jälkeen yksityiselle puolelle.Yrjö Hjelt / Yle

Luontevana mittatikkuna Nissinen näkee valtuustokaudet, joiden aikana tulostenkin pitäisi näkyä. Kuntajohtajan työ on nykyään yhä useammin määräaikainen, ei samanlainen elämäntyö ja eläkevirka kuin aikoinaan.

Tero Nissinen näkee kehityksen olevan linjassa nykyisen työelämän kanssa, eikä koe asialla olevan sen suurempaa merkitystä.

– Tietysti jos kestot alkavat kovasti jäädä alle kuuden vuoden, voi kysyä,onko se riittävä kaari ja jänne tehdä pitkäjänteistä työtä. Tämä ei tosiaan ole mitään pikavoittojen hakemista. Päättäjäketjut vaihtuvat kuitenkin neljän vuoden välein.

Itse Tero Nissinen on nyt salolainen, kirjat siirtyivät kaupunkiin joulunpyhien jälkeen. Sisäänajovaiheessa hankittuna on vuokra-asunto muun perheen ollessa vielä pohjoisessa.

– Pesue on Oulussa, ja siellä on aika kiinteitä sidoksia. Ainakaan lyhyellä tähtäimellä koko perheen järjestely tänne ei ole mahdollista. En kuvittele ihan joka viikonloppu pystyväni käymään pohjoisessa, yritän tässä vahvemmin juurtua myös salolaiseksi, sanoo Tero Nissinen.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella keskiviikkoon 20.1.2021 kello 23.00 asti.

Lue myös:

Kuntakonkari kukisti osaavan naisen – Salon valtuusto valitsi Tero Nissisen uudeksi kaupunginjohtajaksi

Salon kaupunginjohtaja vaihtuu – Lauri Inna uskoo että hakijoita tehtävään löytyy

Lue seuraavaksi