1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. henkirikokset

2020 oli henkirikosten synkkä vuosi – henkirikosten määrä kasvoi erityisen rajusti viime keväänä

Henkirikoksia ja niiden yrityksiä on ollut yhtä paljon kuin viime vuonna viimeksi 12 vuotta sitten.

henkirikokset
Kuvassa on ihmisten varjoja Helsingin keskustassa lokakuussa 2020.
Henkirikosten määrä on kasvanut rajusti viime keväänä.Silja Viitala / Yle

Henkirikoksia eli tappoja, murhia ja niiden yrityksiä tehtiin viime vuonna enemmän kuin vuosikausiin, ilmenee Poliisihallituksen tuoreesta tilastosta.

Suomessa poliisin tietoon tuli viime vuonna yhteensä 489 henkirikosta ja niiden yritystä. Se on noin neljännes enemmän kuin edellisvuonna, jolloin vastaavia rikoksia tehtiin 397 kertaa.

Poliisin tietoon tuli vuonna 2020 57 tappoa ja 33 murhaa. Tapon yrityksiä tehtiin viime vuonna puolestaan 363 kertaa ja murhaa yritettiin 36 kertaa.

Toteutuneita henkirikoksia eli tappoja ja murhia oli viimeksi viime vuotta enemmän vuonna 2014, jolloin poliisin tietoon tuli 100 tappoa ja murhaa. Kun yritykset lasketaan mukaan, on määrä ollut viime vuoden tasolla viimeksi yli 10 vuotta sitten.

Vuonna 2008 tuli viranomaisten tietoon yhteensä 495 henkirikosta ja niiden yritystä.

Henkirikosten määrä oli pitkään laskussa

Henkirikosten määrä on ollut pääsääntöisesti laskussa 90-luvulta lähtien. Vuonna 2018 henkirikosten määrä kasvoi jopa 30 prosentilla edeltävästä vuodesta, mutta 2019 tilanne kääntyi taas laskuun.

Vuoden 2018 henkirikosten määrän kasvua selitettiin alkoholilain uudistuksella.

– Jos henkirikollisuuden pitkään jatkunut vähenevä kehitys olisi viime vuonna jatkunut samaan tapaan kuin aiemmin 2000-luvulla, henkirikoksia olisi voinut ollut noin 20–30 tapausta vähemmän. Henkirikoksia oli siis viime vuonna noin kolmannes enemmän kuin pitkän aikavälin kehitys olisi antanut odottaa, sanoo Itä-Suomen yliopiston tutkija Miikka Vuorela.

Vuosien 2018, 2019 ja 2020 Henkirikset, tilastoa.

Murhien määrä kasvussa

Erityisen paljon kasvoi tapon yritysten ja murhien määrä. Murhien määrän kasvu saattaa kieliä siitä, että henkirikokset ovat raaistuneet. Ainakin Itä-Uudenmaan poliisi tiedotti viime syksynä väkivallan muuttuneen raaempaan suuntaa.

Toinen selitys voi olla se, että rikoksen tunnusmerkkejä on tulkittu eri tavalla eli aiemmin tappona tutkittua juttua onkin tutkittu viime vuonna murhana. Samanlainen tulkintaero saattaa olla myös tapon yritysten määrän kasvun taustalla, koska törkeän pahoinpitelyn ja tapon yrityksen raja on häilyvä.

Joka tapauksessa henkirikosten kokonaisluku kertoo siitä, että vakavan väkivallan määrä kasvoi viime vuonna aiempiin vuosiin verrattuna.

Kasvua etenkin poikkeustilan aikana

Henkirikosten määrä kasvoi erityisen rajusti alkuvuoden, kevään ja alkukesän aikana eli silloin, kun Suomi eli poikkeustilassa koronaviruksen leviämisen estämiseksi.

Syitä henkirikosten määrän kasvuun voidaan löytää koronavirusepidemian aiheuttamista mullistuksista yhteiskunnassa.

– Keväällä oli yhteiskunnan sulku ja yritysten lomautuksia, työttömyyttä. Siihen kaikkeen liittyy pidempiaikainen taloudellinen huoli ja stressitila. Siksi ylipäätään poikkeustila saattaa näkyä tässä rikollisuudessa, arvioi Vuorela.

Poliisi nosti viime vuonna esiin myös huumausaineiden lisääntymisen ja päihdeongelmien kärjistymisen, jonka seuraukset saattavat nyt näkyä henkirikostilastoissa.

– On katsottu, että joiltain osin henkirikosten kasvu johtuu siitä, että ravintolamaailma on ollut kiinni. Alkoholin käyttö on siirtynyt entistä enemmän neljän seinän sisään. Niissä olosuhteissa, kun tulee kärhämää ei ole ketään tekoon puuttumassa. Ehkä se osaltaan selittää vakavia tekoja, toteaa poliisitarkastaja Pekka Heikkinen Poliisihallituksesta.

Loppuvuonna henkirikokset vähenivät

Loppusyksyn ja talven aikana henkirikostilanne muuttui valoisampaan suuntaan. Vuoden lopussa tapahtui vähemmän henkirikoksia kuin millään vuosineljänneksellä neljään vuoteen.

Jos syy henkirikosten määrän kasvuun oli päihdeongelmaisten ongelmien kasvu, loppuvuodesta tilanne saattoi helpottaa.

Myös ravintolat saivat loppuvuonna olla jälleen vapaammin auki kevääseen verrattuna.

Se, oliko henkirikosten määrän kasvu viime vuonna vain satunnainen piikki, jää nähtäväksi.

– On mahdollista, että henkirikosten pitkän aikavälin kehitys pysähtyy tai lähtee kasvuun, jos nämä uudet rajoitukset, kriisit ja päihdeongelmat näkyvät näin selvästi. Tulevaisuudessa meillä voi olla enemmän henkirikoksia kuin tällä hetkellä, Vuorela toteaa.

Jengin kyyhöttäessä kotona luulisi, että myös rötösrintamalla olisi hiljaista. Toisin kuitenkin kävi ja esimerkiksi asuntomurroissa nähtiin reipasta kasvua vuonna 2020 – miten ihmeessä se onnistui? Kulunutta rikosvuotta purkaa Takaisin Pasilaan -podcastin Toivon ja Marjukan kanssa rikostoimittaja Tuomas Rimpiläinen.

Lisää aiheesta:

Henkirikokset rajussa kasvussa tänä keväänä, poliisi: "Ei ole kontrollia, minne veitsen isku päätyy" – katso kartalta 2000-luvun Suomen väkivaltaisimmat paikat

Henkirikokset ovat lisääntyneet rajusti Lounais-Suomessa – poliisi arvelee syyksi koronaa, joka on saanut perheriidat kärjistymään

Lue seuraavaksi