1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. rajavalvonta

Suunnitelmat rajatestien lisäämisestä jakavat mielipiteitä: Rakennusliitto sulkisi rajan, sairaanhoitaja ei halua tikkua nenään joka aamu

Hallitus päättää rajatestausten lisäämisestä perjantaina. 

rajavalvonta
Tiina Hauensuu ja Aikku-koira
Sairaanhoitaja Tiina Hauensuo asuu Muonionjoen rannalla. Ruotsiin voi kesällä uida. Aikku-koira on uskollinen lenkkiseuralainen. Veikko Jaukkuri

Suomi rokottaa kansalaisiaan, mutta samaan aikaan rajan takaa uhkaa uusi vaara: koronavirusmuunnos.

Hallitus keskustelee rajaliikenteestä perjantaina. Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi maanantaina Vaasassa, että testaamista lisätään lentoasemilla, laivoissa ja maarajoilla.

Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Tuija Kumpulainen totesi Yle Radio 1:n Ykkösaamussa, että muutoksia on tulossa työmatkaliikenteeseen, matkustusrajoituksiin ja rajayhteisön liikkumiseen.

Tähän mennessä Virosta ja Ruotsista on saanut käydä Suomessa töissä ilman karanteenia.

Sairaanhoitaja Tiina Hauensuo asuu Kolarissa Muonionjoen rannassa. Talolta näkee joen yli Ruotsiin. Hauensuolla on kaksi vakituista työpaikkaa: puolipäivätyö Ruotsissa ja Suomessa. Suomessa hän on työterveyshoitaja, Ruotsissa sairaanhoitaja.

Hauensuolla on Ruotsin puolella Pajalassa keskimäärin neljä työvuoroa kahdessa viikossa. Hän suhtautuu hallituksen suunnitelmiin rajatestausten lisäämisestä epäillen.

– Turistiliikennettä voisi varmaan tarkistaa, mutta meidän rajatyöntekijöiden jatkuva testaaminen kuulostaa aika hankalalta.

Tiina Hauensuu ja Aikku-koira
Sairaanhoitaja Tiina Hauensuo käy töissä rajan takana Pajalassa. Ruotsin koronatilanne ei enää pelota: rokotus on tulossa tällä viikolla. Veikko Jaukkuri

Rokotukset ovat jo tulossa

Tiina Hauensuo ihmettelee, mistä saadaan riittävä määrä henkilökuntaa testaamaan kaikki rajan yli liikkuvat. Ja jos testeihin meneminen on vapaaehtoista, riittääkö työntekijöillä siihen aikaa ja halua?

– Kuinka moni haluaa tulla testatuksi viisi kertaa viikossa? Näytteen ottaminen nenänielusta ei ole kovin miellyttävä kokemus. Testi kertoo vain sen hetkisen tilanteen, se ei ole sataprosenttisesti luotettava.

Hauensuo kertoo käyneensä koronatestissä epidemian aikana neljä kertaa, joka kerta omasta aloitteestaan. Hän panee toivonsa rokotteeseen. Ensimmäinen pistos on luvassa jo tällä viikolla.

– Keväällähän meillä oli ajatuksena, että kerran viikossa olisi testattu. Silloin se jäi ainakin hyvin epäselväksi, että kenen vastuulla testeihin ohjaaminen olisi. Työnantaja mainitsi kerran, että tällainen mahdollisuus olisi, mutta ei se ollut mitenkään velvoittavaa.

Koronaepidemian aikana Hauensuo on tehnyt myös etätöitä. Muuten hän hurauttaa autolla nopeasti Ruotsin puolelle tai Muonioon töihin ja palaa illalla kotiin.

henkilökuva
Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas uskoo, että testaamisen lisääminen länsirajalla onnistuu. Mikko Koski / Yle

Kerran viikossa testaaminen riittäisi

Lapin sairaanhoitopiirin infektiolääkäri Markku Broas uskoo, että testauspaikat rajalla saadaan kuntoon. Hän on myös vakuuttunut siitä, että testien lisääminen rajalla auttaa patoamaan koronan virusmuunnosta.

Ruotsin Lapissa eli Norrbottennissa on 250 000 asukasta. Norrbottenissa taudin ilmaantuvuusluku on 450 tapausta 100 000 asukasta kohden kahdessa viikossa.

Lapin sairaanhoitopiirissä ilmaantuvuus on 17 tapausta 100 000 asukasta kohden kahdessa viikossa. Länsi-Pohjassa ilmaantuvuus on 56 tartuntaa 100 00 asukasta kohden.

Ero Ruotsin ja Suomen välillä on valtava.

Broas rauhoittelee rajayhteisöä: rajan yli liikkuvien työntekijöiden ei tarvitse käydä testissä joka päivä. Testit ovat vapaaehtoisia.

– Täytyy kuitenkin muistaa, että Ruotsin koronatilanne on paljon pahempi kuin Suomessa. Mutta rajayhteisön kohdalla viiden kuuden vuorokauden välein tehtävä testaus on riittävä.

Apuun tarvitaan kaikki voimat

Mistä sitten saadaan henkilökuntaa testeihin, joita pitää tehdä sekä länsirajalla että Viron lautoilla?

Broas uskoo, että siihen tarvitaan kuntien lisäksi myös terveysyrityksiä ja kolmatta sektoria. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin (SPR) apua.

Lisäksi voidaan käyttää pikatestejä.

– Minulla on sellainen usko, että ainakin Lapin sairaanhoitopiiristä tekijät löytyvät. Pikatestin käyttö on onnistunut hyvin ja siitä saadaan tulokset jopa nopeammin kuin perinteisestä testistä.

Broas toivoo, että asiointi kaupoissa ja nuuskan ostossa Ruotsin puolella loppuisi kokonaan ja vain välttämättömän työmatkaliikenne jatkuu.

– Vilkkainta länsirajalla liikenne on Tornion ja Haaparannan välillä. Sillä välillä on päivittäin 10 000 käyntiä.

Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi, Paasivuoren puistikko, Helsinki, 18.1.2021.
Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi laittaisi rajat kiinni muutamaksi viikoksi. Jari Kovalainen / Yle

Testiin menee vain harva

Helsingissä pohditaan, miten kaikki Virosta Suomeen saapuvat laivamatkustajat saadaan testattua, jos hallitus niin vaatii.

Tallinnan laivoilla tehtiin viikonloppuna vapaaehtoisia koronatestejä 12 laivavuorolla. Laivoilla matkusti 5 700 matkustajaa, joista 10,6 prosenttia kävi testissä.

Virossa tartuntoja on yli 600 tapausta 100 000 asukasta kohden kahden viikon aikana. Suomessa tartuntoja on 62 tapausta 100 000 asukasta kohden.

Sekin on valtava ero.

Rakennusteollisuus on arvioinut, että pääkaupunkiseudun rakennustyömailla joka kolmas työntekijä on ulkomaalainen. Tarkkaa määrää ei tiedä kukaan, sillä EU:n alueella työntekijät voivat liikkua vapaasti.

Testit Viron laivoilla aloitettiin viime viikolla. Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi pitää epätodennäköisenä, että testeihin halutaan mennä vapaaehtoisesti.

– Ulkomailta tulevat komennusmiehet välttelevät testejä siinä pelossa, ettei töihin pääsekään.

Jos rakennusmies on töissä suomalaisessa yrityksessä ja maksaa veronsa Suomeen, hän on suomalaisen sosiaaliturvan piirissä. Silloin hänellä on mahdollisuus saada tartuntapäivärahaa.

Moni pelkää ansionmenetystä

Virolaiset komennusmiehet ovat usein ulkomaisen alihankkijan palkkalistoilla, ja he kuuluvat oman maansa sosiaaliturvan piiriin. Karanteeni tai sairastuminen tarkoittaa siis ansionmenetystä.

Matti Harjuniemi onkin sitä mieltä, että paras vaihtoehto on sulkea raja ainakin joksikin aikaa.

– Jos nyt ajatellaan, että terveydestä huolehditaan, niin meidän on pantava kiinni koronan merkittävä maahantuloportti.

Keväällä henkilöliikenne Viroon keskeytettiin. Silloin työntekijät joutuivat päättämään, jäävätkö he töihin Suomeen vai lähtevätkö he kotiin. Rakennusteollisuus on jo ehdottanut, että työnantajien on vaadittava ulkomailta tulevilta työntekijöiltä todistus negatiivisesta koronatestistä.

Myös työntekijöitä edustava Rakennusliitto kannattaa testipakkoa.

Rakennusalan ongelma on, että epidemia leviää myös yhteismajoituksissa.

– Komennusmiesten majoitustilat ovat ahtaat. Kun halutaan mahdollisimman halvalla majoitusta, paljon ihmisiä majoittuu pienissä tiloissa, joiden hygieniaoloissa on parantamisen varaa, Harjuniemi sanoo.

juttua korjattu keskiviikkona 10.02: Broas puhuu Lapin sairaanhoitopiirin, ei koko Lapin tilanteesta. Lapissa on kaksi sairaanhoitopiiriä, joista toinen on Länsi-Pohja.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 20.1.2021 klo 23.

Lisää aiheesta:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Pääministeri Sanna Marin otti Vaasassa kantaa turvetuotannon ahdinkoon ja rajatarkastuksiin – "Muutos tulee olemaan nopea"

Koronamuunnos pyritään torppaamaan rajoille: hallitus valmistelee rajanylitysten kiristämistä – joulu ei tuonut pelättyä tartuntapiikkiä

Lue seuraavaksi