1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. turvakodit

Turvakotien ovet avautuneet ilman lapsia tuleville – vanhimmat yli 80-vuotiaita, joukossa entistä enemmän miehiä

Turvakotilaki kasvatti asiakasmäärää 75 prosenttia – vuosittain turvaa hakee yli 5 000 suomalaista.

turvakodit
Tiina Nevalainen Joensuun turvakodissa.
Palveluesimies Tiina Nevalainen on huomannut työssään Joensuun turvakodissa asiakkaiden kirjon laajentuneen pikkulapsista iäkkäämpiin ihmisiin. Heikki Haapalainen / Yle

Lähisuhdeväkivalta ajaa vuosittain yli 5 000 suomalaista pois kotoa turvakotiin, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportista (siirryt toiseen palveluun).

Aiemmin turvakotipaikka heltisi usein kunnan lastensuojeluviranomaisen maksusitoumuksen avulla, ja lapset olivat suurin asiakasryhmä. Turvakoti on ollut jo viisi vuotta lakimuutoksen (siirryt toiseen palveluun) myötä kaikille avoin valtion rahoittama turvapaikka. Tämä näkyy asiakaskunnan rajuna muutoksena.

Turvakotiin tulevien lasten osuus on laskusuunnassa. Yli puolet turvakotiin hakeutuvista on aikuisia, jotka ovat liikkeellä ilman lapsia.

Iäkkäiden naisten turvakotikäynnit ovat lisääntyneet, ja tulijoiden joukossa on koko ajan enemmän vanhempaa väkeä.

Esimerkiksi Joensuun seitsemänpaikkaisessa turvakodissa ei ole tammikuun puolivälissä yhtään lasta, vain aikuisia. Tosin tilanne voi muuttua hetkenä minä hyvänsä.

– Yksin tulevien vanhempien ihmisten määrä kasvaa. Taustalla voi olla jopa 40 vuotta väkivaltaa, joka on ollut aluksi fyysistä ja sitten muuttunut henkiseksi kontrolloinniksi, Siun soten palveluesimies Tiina Nevalainen kertoo.

Myös THL:n tilaston mukaan yli 55-vuotiaiden osuus asiakaskunnasta kasvaa hieman. Vuonna 2019 heitä oli asiakkaista kuusi prosenttia.

– Yli 50-vuotiaat tulevat pääsääntöisesti ilman lapsia. Turvakodin lapsiasiakkaista suurin osa on alle 4-vuotiaita, ja yli viisikymppisillä harvoin on pikkulapsia, toteaa Muukkonen.

Vaikka turvakodin asiakaskunta on monipuolistunut, on suurin osa asiakkaista edelleen 25–34-vuotiaita.

Lahden ensi- ja turvakodin toimisto
Turvakotiin pääsee nykyisin vaikka ovikelloa soittamalla, mutta käytännössä lähes kaikki asiakkaat tulevat suojaan ohjatusti. Juha-Petri Koponen / Yle

Turvakotilaki avasi ovet kaikille – myös miehille

Asiakasmäärä on kasvanut 75 prosenttia vuodesta 2015, jolloin turvakotilaki astui voimaan. Turvakodit muuttuivat valtiorahoitteisiksi, mikä mahdollisti pääsyn kaikille – myös muille kuin lastensa kanssa tuleville äideille.

– On mahtavaa, että turvakotiin voi tulla ilman mitään kynnystä. Aiemmin se ei ollut koko Suomessa mahdollista. Ihmisillä ei ollut mitään paikkaa minne mennä, kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen Ensi- ja turvakotien liitosta toteaa.

Lakimuutoksen myötä leveni myös turvakotiin hakeutuvien ikähaitari. Turvaa hakevat jopa ikäihmiset. Turvakodin asiakkaina on myös 85 vuotta täyttäneitä.

Myös miehet ovat löytäneet turvakotiin. Aikuisasiakkaista miesten osuus on yhdeksän prosenttia.

Miehiä turvakodeissa oli vuonna 2019 asiakkaina yhteensä 260. Miesasiakkaiden määrä kasvoi vuodessa 33 prosenttia yhteensä 64 asiakkaalla.

Ilmakuva Siun soten Mintunkujan kokonaisuudesta, jossa rivitalot ja nelikerroksinen rakennus.
Pelkkä väkivallan uhka riittää syyksi hakeutua turvakotiin. Kuvassa turvakoti Joensuussa.Heikki Haapalainen / Yle

Kriisi tai muutos on viimeinen niitti, joka saa lähtemään turvakotiin

Turvakotien asiakkaat ovat useimmiten kokeneet henkistä tai fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa. Tilastojen mukaan aiemmin turvakotiin hakeuduttiin vasta 4–5 vuotta kestäneen henkisen tai fyysisen kaltoinkohtelun jälkeen.

Nykyisin suurimmalla osalla turvakotiin saapuvista on muutaman vuoden kokemus väkivallasta.

– Ilmapiiri on aiempaa avoimempi. Puhe naisten kohtaamasta väkivallasta on lisääntynyt. Naisia kannustetaan hakemaan apua. Tämä on tärkeä viesti, toteaa Tiina Muukkonen Ensi- ja turvakotien liitosta.

Vaikka kynnys hakea apua on madaltunut, päätös on silti ihmiselle iso ja vaatii usein sen viimeisen niitin.

– Väkivalta on voinut kestää jo kauan, mutta sitten yleensä joku kriisi tai muutos suhteessa voi saada aikaan sen, että lähdetään hakemaan apua. Esimerkiksi lapset muuttavat pois kotoa, työpaikka vaihtuu tai eläke alkaa, Tiina Muukkonen tietää.

Suurin osa asiakkaista tulee turvakotiin päiväsaikaan ja ennalta suunnitellusti. Yöaikaan tulijoita on ainakin Joensuussa aniharvoin, vaikka sekin onnistuu.

– Syy tulla voi olla ihan se turhautuminen siihen tilanteeseen, kun se ei kotona korjaannu. Tai sitten se voi olla joku akuutti väkivallanteko. Että esimerkiksi poliisi käy kotihälytystehtävällä ja ohjaa asiakkaan turvakotiin, kertoo Tiina Nevalainen Joensuun turvakodista.

Suomessa on tällä hetkellä 29 turvakotia, joista yli puolta ylläpitää Ensi- ja turvakotien liitto.

Turvakoteja on tarkoitus perustaa lisää alueille, joilta palvelut puuttuvat kokonaan sekä alueille, joissa palvelua ei ole tarpeeseen ja asukasmäärään suhteutettuna riittävästi.

Lue lisää:

Korona-ajan epävarmuus on vaikuttanut sekä turvakotien asiakkaisiin että työntekijöihin

”Ilmoitusten väheneminen ei ole lohdullinen, vaan ahdistava tieto” – asiantuntijat arvioivat kotiväkivallan jääneen piiloon koronakeväänä

Turvakodeista haetaan entistä enemmän apua – monet ovat kärsineet väkivallasta jopa vuosia

Lue seuraavaksi