1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. opiskelijat

Apatiaa ja motivaatio nollissa? Opiskelijoista huolestuttavan moni kokee nyt uupumusta – älä syyllistä itseäsi ja 3 muuta neuvoa kadonneen motivaation varalle

Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan neljännes opiskelijoista kokee uupumusta. Professorin mukaan sillä voi olla pitkäaikaisia seurauksia.

opiskelijat
Nuori opiskelee huoneensa sängyllä.
Osa opiskelijoista on opiskellut osin etänä, osin korkeakoululla. Tiina Jutila / Yle

Suurin osa opiskelijoista on viettänyt leijonanosan lukuvuodesta etäopiskellen. Etäopiskelun tuomat muutokset näkyvät myös tilastoissa: uupuneita on jopa enemmän kuin keväällä, ja samaan aikaan myös opiskelijoiden innostus on laskenut, selviää Helsingin yliopiston opiskelijoille tehdystä kyselystä.

Kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro on tutkinut korkeakouluopiskelijoiden jaksamista valtakunnallisesti vuodesta 2008 lähtien, mutta tuoreet luvut on Helsingin yliopiston tutkimushankkeesta.

Täysin vertailukelpoisia luvut siis eivät ole, ja tutkimukseen osallistuneista noin 80 prosenttia oli naisia. Silti Salmela-Aro pitää ilmiötä huolestuttavana. Uupuneita tai uupumisriskissä on Salmela-Aron mukaan lähes 60 prosenttia.

– Riittämättömyys on lisääntynyt, mutta nyt näkyy myös kyynisyyden lisääntyminen. Se ennustaa moninkertaista keskeyttämisriskiä opinnoista, ja siihen Suomella ei olisi varaa.

Liikaa stressiä ja tavoitteita, liian vähän verkostoja

Pandemia-aikana päivistä tulee helposti samanlaisia, monotonisia. Niin sanottu liukuhihnatyö kuormittaa, ja vaikka etätyöskentelyssä on paljon hyvää, se aiheuttaa myös tylsistymistä ja apatiaa, sanoo traumapsykoterapeutti, psykologi Soili Poijula.

– Ihmisellä pitäisi olla sopiva määrä stressiä ja tavoitteita.

Uupumisen kokemus syntyykin vaatimusten ja voimavarojen epäsuhdasta, sanoo Salmela-Aro. Nyt, kun tilanne on pitkittynyt, voimavarojen "varasto" saattaa monella olla loppuun käytetty, ja opiskelijat tarvitsisivat tukea ja apua jaksamiseen. Siksi tieto YTHS:n pitkistä, jopa kolmen päivän jonoista, huolestuttaa Salmela-Aroa.

Opiskeluinto on laskenut varsinkin uusilla opiskelijoilla. Uusien opiskelijoiden jaksamisesta ollaan huolissaan myös Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOKissa.

– Tämä aiheuttaa huolta, kun tilanne jatkuu. Uusilla opiskelijoilla on iso riski uupua, koska heillä ei välttämättä ole kokemusta itsensä johtamisesta. Tässä on tosi paljon eriarvoistumista, kun tullaan eri lähtökohdista: toiset osaavat ja toisilla on haastavaa, sanoo puheenjohtaja Oona Löytänen.

Uusien opiskelijoiden uupuminen saattaa viitata siihen, etteivät opiskelijat ole ehtineet rakentaa sosiaalisia suhteita tai tulla osaksi korkeakouluyhteisöä. Salmela-Aro toivoo, että tilanteeseen havahduttaisiin myös korkeakouluissa.

– Nyt pidetään kerran kuukaudessa info-tilaisuuksia, että missä mennään. Mutta se ei oikein riitä, pitäisi olla tiivistä yhteydenpitoa ja löytää mahdollisuuksia keskustella ja löytää viiteryhmä, ettei tule yksinäisyyttä ja kokemusta, ettei kuulu mihinkään.

Motivaation ja opiskeluinnon säilyttäminen olisi tärkeää myös haastavina aikoina. Asiantuntijat listaavat keinoja, joilla omaa motivaatiotaan voi parantaa.

1. Puhu

Sosiaalisten suhteiden ja verkostojen merkitys korostuu etäopiskelujen aikana.

Salmela-Aro toivoo, että myös korkeakouluissa ryhdyttäisiin miettimään aktiivisesti, miten erilaisia tapaamisia ja yhteenkuuluvuuden tunnetta voitaisiin luoda myös etänä.

– Tarvittaisiin aika paljon organisoitua sosiaalista vuorovaikutusta ja siihen tukea ja jaksamista, sanoo myös traumapsykoterapeutti Poijula.

Poijula muistuttaa, että eristäytyminen ja yksin jääminen on riski mielenterveudelle.

Esimerkiksi Nyyti ry tarjoaa opiskelijoille (siirryt toiseen palveluun) ja opiskeluyhteisöille tietoa, tukea ja toimintaa opiskelussa jaksamiseen.

2. Pidä tavoitteet mahdollisimman alhaisina – niin, että saat onnistumisen kokemuksia

– Rutiinisuoritus voi olla tällä hetkellä huippusuoritus, muistuttaa Katariina Salmela-Aro.

Hänen mukaansa opiskelijat ovat edenneet opinnoissaan myös etänä, mutta monella opiskelu on suorittamista, ja syvät oppimisen hetket ovat vähentyneet.

Salmela-Aron mukaan tieto rokotteista saattaa jo helpottaa opiskelijapiireissä, mutta koska aikataulu on vielä epäselvä, olisi tärkeää tehdä välitavoitteita.

Traumapsykoterapeutti Poijula muistuttaa, että asioiden aikaansaaminen nostaa mielialaa, ja siksi aktiviteettia kannattaa olla sopivasti.

Salmela-Aro vetoaa jälleen myös korkeakoulujen suuntaan: hänen mukaansa myös oppilaitoksissa tulisi nyt laskea rimaa opiskelijoille asetetuissa tavoitteissa.

3. Älä syyllistä itseäsi

Salmela-Aro painottaa, ettei tilanteessa kannata syyllistää itseään, vaan motivaation puute liittynee olosuhteisiin.

Jos aika tuntuu hankalalta, se voi johtua myös elämänvaiheesta. Moni on juuri muuttanut omilleen ja itsenäistyy, mikä ei ole vallitsevassa tilanteessa helppoa.

– Se on yksi haastavimmista elämänvaiheista. Siirtymävaiheet, joissa luodaan identiteettiä, ovat elämässä haasteellisia.

4. Varo märehtimistä – se tarttuu

Yksi uupumisen ongelmista on se, että se tarttuu yhteisöön. Jos korkeakoulussa sekä opettaja että oppilaat ovat uuvuksissa, tunteet voivat tarttua myös muihin, sanoo Salmela-Aro.

– Samalla tavalla kuin covid, pahoinvointi tarttuu. Sen takia pitäisi varoa märehtimistä.

Psykologi Poijula huomauttaa, että luovuuskin edellyttää kykyä pysähtyä ja taiteilijatkin ovat usein luovimmillaan pysähtymisen ja ahdistuksen kautta.

– Pystyykö tilanteesta löytämään jotakin sellaista? Että vaikka tuntuu kurjalta, tämä tulee muuttumaan. Ehkä siitä voi myöhemmin olla hyötyä.

Lue seuraavaksi:

“Hoitaja nauroi uupumukselleni”, kuvaa Roosa Rahkonen – YTHS:ltä on hankala saada apua mielenterveysongelmiin, vuodenvaihteessa helpottaa, lupaa johtajaylilääkäri

Yliopisto-opiskelijan pitäisi työskennellä 12 tuntia päivässä, laski Minna Majaniemi – "Heräsin kuudelta opiskelemaan ja lopetin illalla seitsemältä"

Lue seuraavaksi