1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. yrittäjyys

Yritysten taloudellisesta tukemisesta puhutaan, mutta ihmisten jaksaminen jää pimentoon – yrittäjien henkisen avun kysyntä ryöpsähti koronavuonna

MIelenterveyspalveluissa yrittäjien pahoinvointi näkyy. Myös työpaikkapappi tietää yrittäjien yhteydenottojen lisääntyneen.

yrittäjyys
Nuori poika parturi-kampaajalla leikkauttamassa hiuksiaan.
Pienissä palvelualan yrityksissä kuten kampaamoissa ja partureissa on koronan takia kärsitty asiakaskadosta.Jyrki Lyytikkä / Yle

Yrittäjien jaksamisongelmat ja henkinen avuntarve ovat lisääntyneet rajusti koronavuonna.

– Yhteydenotot pomppasivat kasvuun heti, kun rajoitukset astuivat voimaan keväällä, sanoo Kriisikeskus Tukitalon johtaja Ari Tiensuu yrittäjäjärjestöille kriisiapua ja tukea tarjoavasta valtakunnallisesta Mieli ry:stä.

Tähän mennessä kuutisensataa yrittäjää on tarvinnut ammattiapua kriisikeskuksen kautta. Lisäksi valtakunnalliseen kriisipuhelimeen on soittanut lähes 900 yrittäjää.

Yhteydenotoissa päällimmäisenä on huoli toimeentulosta, mutta monia kalvaa myös pelko tulevasta. Myös ihmissuhdeongelmat ovat lisääntyneet.

– Usein yrittäjän ja yrityksen tilanne heijastuu nopeasti myös lähipiiriin. Jos on perheellinen yrittäjä, talouden kurjistuminen koskee kaikkia. Ja kun yrittäjä hakee apua, hän pyytää sitä ensimmäisenä puolisolta, ystäviltä tai muilta yrittäjiltä. Vasta sen jälkeen marssitaan työterveyteen, jos sellaista edes on, kuvailee Tiensuu yrittäjien tilannetta.

Tiensuun mukaan julkisuudessa keskustellaan kyllä yritysten taloudellisista tuista, mutta yrittäjien itsensä jaksaminen ja tarjolla oleva tuki ovat jääneet pimentoon.

Mieli ry:stä kerrotaan, että ennen koronaa kriisikeskuksista apua hakeneista viitisen prosenttia oli yrittäjiä, nyt määrä on paikallisissa kriisikeskuksissa voinut nousta monena kuukautena 25 prosenttiin.

Yrittäjille on tarjolla keskusteluapua Mieli ry:n 22 kriisikeskuksessa eri puolilla Suomea.

Juttuseuraa ja tiedontarvetta

Korona ja viruksen torjumisen takia käyttöön otetut monet rajoitukset ovat pakottaneet yrityksiä sopeuttamaan toimintaansa – ja samalla tulot ovat tippuneet roimasti. Toisilla edessä on ollut työntekijöiden lomauttaminen, irtisanominen tai jopa konkurssi.

Erityisesti matkailu-, kulttuuri- ja ravintolayrittäjiä on koeteltu.

Alueelliset yrittäjäjärjestöt ovat tottuneet kuuntelemaan yrittäjien huolia. Erityisesti vertaistuki on ollut kysyttyä, kertoo Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Mervi Järkkälä.

– Meille soittavilla on aika alhainen kynnys ottaa yhteyttä, Järkkälä sanoo.

Välillä soittajat ovat kaivanneet vain juttuseuraa. Toisinaan he ovat kysyneet koronaan tai yritystukiin liittyvää tietoa.

– Varsinkin viime keväänä tuli yhteydenottoja jaksamisesta, kun näytti siltä, että kivijalkaliikkeillä ja pienillä yrityksillä kaupankäynti pysähtyy kuin seinään, summaa Järkkälä.

Järkkälän mukaan esimerksiksi palvelualan yritykset ovat olleet tiukoilla koronan synnyttämän asiakaskadon vuoksi. Ne kokivat ongelmia keväällä, elpyivät hiukan kesällä, mutta kärsivät tiukentuneista rajoituksista uudestaan syksyllä. Koronan vaikutukset ovat kurittaneet myös kansainvälistä kauppaa ja turkisalaa.

Nainen katsoo kameraan talvimaisemassa. Hänellä on kaulassa evankelisluterilaisen papin liperit.
Työpaikkapappi Eeva Thölix toteaa, että koronan aikana yksinäisten yksinäisyys on entisestään korostunut.Antti Haavisto / Yle

"Mua ei tarvi auttaa"

Vaasan suomalaisen seurakunnan työpaikkapappi Eeva Thölix kertoo, että yrittäjien sekä yrittäjäjärjestön yhteydenotot ovat lisääntyneet viimeisen vuoden aikana verrattuna aikaan ennen koronaa.

Viime kevään tsemppihenki on vaihtunut turnausväsymykseen ja jopa masennukseen. Samaa viestiä Thölix kuulee eri puolilta Suomea. Yrittäjät ovat sitkeitä, mutta "sitkeys-kolikollakin" on kääntöpuolensa.

– Usein se [sitkeys] tarkoittaa, että "mua ei tarvi auttaa" ja minun on pärjättävä. Apua ei ole helppo hakea, mutta yrittäjillä yksin selviytyminen ehkä vielä korostuu, Thölix sanoo.

Työpaikkapapin kanssa keskusteleminen ei ole sidoksissa seurakunnan jäsenyyteen tai uskoon. Thölix toteaa, että joskus apu jaksamiseen löytyy ihan vaan siitä, että tulee kuulluksi.

Hän kertoo kiertäneensä välillä kaupungin kivijalkayrityksissä kuulumisia ja jaksamista kysellen.

– Keskusteluja yrittäjien kanssa on ollut enemmän kuin aiemmin ja keskusteluyhteydet ehkä myös syntyvät nyt aiempaa helpommin.

Uusi vuosi ei muuttanut kaikkea

Koronan suhteen vuoden vaihtuminen ei tuonut helpotusta. Yhteiskunta ei auennut siinä määrin kuin moni toivoi.

Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Mervi Järkkälä vinkkaa, että valtio voisi helpottaa yritysten tilannetta esimerkiksi jatkamalla yritysten konkurssitukea muutamalla kuukaudella tai jopa puolella vuodella.

Nyt se on loppumassa helmikuussa, vaikka koronarajoitukset jatkuvat.

Toiveikkuutta tuovat kuitenkin koronarokotukset sekä maailmantalouden rauhoittuminen.

– Toki suomalainen yrittäjä jaksaa tässäkin tilanteessa, vaikka konkurssejakin nähdään. Jonkun asteista toiveikkuutta on nyt ilmassa. Talousennusteethan ennakoivat 2,2 ja jopa yli kolmen prosentin kasvua talouteen, Järkkälä sanoo.

Hän huomauttaa, että samassa hengenvedossa voi puhua yrittäjän jaksamisesta ja taloudesta, sillä ne nivoutuvat olennaisesti yhteen.

– Kaikilla yrittäjillä talous on aina ykkönen. Talousongelmat vaikuttavat yrityksen toimintaan sekä työntekijöihin.

Aiheesta voi keskustella 26.1.2021 kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Konkurssinpelko valtaa mielialaa pienyrityksissä – Kampaamoyrittäjä: "Kyllä yöunet ovat menneet aika monta kertaa"

32-vuotias muusikko kertoo päivästä, jolloin tulot romahtivat – moni kokee koronatilanteen niin lamaannuttavana, ettei ole hakenut ollenkaan tukia

Lue seuraavaksi