Osa Aalto-yliopiston muodin opiskelijoista ei ole enää kiinnostunut suunnittelemaan vaatteita miehille tai naisille.
Heille vaatetta ei määritäkään ihmisen sukupuolikokemus vaan keho. Kyse on moninaisuuden kunnioittamisesta, ja sen pitäisi näkyä myös Aalto-yliopiston kevään muotinäytöksessä, joka pidetään toukokuun lopulla.
– Tämä on sellainen asia, jota emme voi enää välttää, kun suunnittelemme seuraavaa näytöstä. Näytöksissä pitää näkyä myös se, kenelle haluamme suunnitella vaatteita, ja keitä haluamme puhutella niillä, muodin opettaja Elina Peltonen Aalto-yliopistosta sanoo.
Hän viittaa käynnissä olevaan keskusteluun sukupuolen moninaisuudesta.
– Catwalkilla näkyy moninaisempi joukko malleja, Peltonen sanoo.
Kyse on murroksesta Aallon kevätnäytöksissä.
– Näin minä uskaltaisin sanoa, Peltonen toteaa.
Aallon joka keväinen muotinäytös on kansainvälinen tapahtuma, jossa joukko kandidaatti- ja maisteriopiskelijoita esittelee kokoelmaansa. Näytös pidettiin viimeksi vuonna 2019.
“Sukupuoli ei vaikuta millään tavalla”
Autuas Ukkonen on yksi Aalto-yliopiston muodin kandidaattiopiskelijoista. Hän on juuri jättänyt sisään opinnäytetyön. Sitä ei saa kuvata, kuten ei muitakaan opiskelijatöitä, sillä ne ovat julkivapaita vasta Aallon kevätnäytöksessä.
Ukkoselle sukupuolella ei ole mitään merkitystä suunnittelutyössä.
– Vaatteen käyttäjän sukupuoli ei vaikuta millään tavalla asiaan, Ukkonen sanoo.
Hän kertoo olevansa onnellinen siitä, että ei-binääriseen sukupuolijakoon perustuva muoti on nyt nousussa. Se tarkoittaa sitä, ettei mallistoja suunnitella miehille tai naisille.
– Minun on uskottava siihen, että kyseessä on osa pysyvää muutosta.
Ukkonen toivoo, ettei muutos jää pelkäksi ilmiöksi naisten ja miesten vaatteiden rinnalle.
– Ajattelen, että voisimme harkita kokonaan uudelleen tämän systeemin, Ukkonen sanoo.
Hän viittaa koko tuotantoketjuun muotibisneksessä.
– Uskon, että muutos tapahtuu konkreettisten tekojen kautta. Että muutoksesta tulee pysyvä, eikä vain trendi, Ukkonen sanoo.
Oman opinnäytetyönsä parissa työskentelevä Janette Laakso on suunnitellut miesten vaatemalliston. Kyse ei ole kuitenkaan perinteiden pönkittämisestä.
– Pyrin suunnittelemaan vaatteet niin, että haastan niillä samalla yleisiksi normeiksi miellettyjä käsityksiä sukupuolittuneesta vaatteesta, Laakso sanoo.
Se on hänen lähtökohtansa vaatesuunnittelussa.
Ukkosen tavoin Laakso uskoo ja toivoo, että nuoret suunnittelijat muuttavat alaa.
– Se luo toivoa siihen, että alalle syntyy uusia näkökulmia, Laakso sanoo.
Miesten ja naisten muotiviikot murroksessa
Muotiteollisuus on murroksessa, ja muodin opiskelijat ovat osaltaan vaikuttamassa siihen.
Muodin opettaja Elina Peltonen muistuttaa, että alalla on paljon asioita, jotka “pitää miettiä uudelleen”. Yksi niistä perustuu binääriseen sukupuoliajatteluun.
– Kentällä mietitään esimerkiksi sitä, mitä järkeä on pitää miesten ja naisten muotiviikot tai mihin tarvitaan miesten ja naisten vaateosastoja, Peltonen sanoo.
Vaikka sukupuoli menettää juuri nyt merkitystään muodissa, ilmiö ei ole uusi.
(juttu jatkuu kuvien jälkeen)
Sukupuoleen liittyviä odotuksia on alettu Peltosen mukaan kyseenalaistaa jo 1920–1930-luvulla. Silloin naiset vapautuivat korsetista, ja vaatteet alkoivat roikkua hartioilta suoraan alas. Se oli vallankumouksellista, ja soti naisiin kohdistuvia odotuksia vastaan.
1960-luvulla syntyi nuorisomuoti, joka kapinoi vanhoillisia sukupuolirooleja vastaan ja 1970-luvulla oli ehditty jo esitellä unisex-muoti. Sen mukaan sekä nainen ja mies saattoi käyttää samaa vaatetta. Marimekon Tasaraita-paita on siitä mainio esimerkki.
Myös populaarimusiikin kuvastossa alettiin leikkiä tietoisesti sukupuolirooleilla. Naiset ottivat elementtejä miesten pukeutumisesta ja päinvastoin. Sukupuolta on käsitelty Peltosen mukaan pukeutumisessa iät ja ajat.
– Se on ollut aina läsnä siinä dynamiikassa. Ja kertonut siitä, miten sukupuolesta on puhuttu tiettyinä aikoina, Peltonen sanoo.
Voit keskustella aiheesta su 24.1. klo 23.00 asti.