1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. joet

Huonokuntoisten jokien pelastamiseen tarvitaan asukkaiden apua Suomen ja Venäjän rajalla – moni on valmis avaamaan lompakkonsa

Itäiseen Suomenlahteen laskevien huonokuntoisten jokien kunnostaminen ei onnistu yksin viranomaisten voimin.

Osa Virojoen läheisyydessä asuvista on valmis osallistumaan itse joen kunniostamisen kustannuksiin. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Suomen ja Venäjän rajan tuntumassa Suomenlahteen laskeva Virojoki on tammikuun pakkasilla suurelta osin jäässä. Sillan alta löytyy sula kohta, jossa joen ruskeaa vettä pulppuaa jäälle.

Virojoen taajamassa Virolahdella Mikko Terho katselee alas sillalta ruskeaan veteen, eikä ilahdu näkemästään.

– Tämä on liettynyt kovasti ja kasvanut kaislikkoa ja pusikkoa. Joessa virtaa hyvin vähän vettä siihen nähden, mitä silloin lapsena oli.

Virojoen pintavesi on luokiteltu laadultaan välttäväksi tai tyydyttäväksi. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Terholla on muistikuvia Virojoesta yli 70 vuoden ajalta. Hän kertoo, että joitakin vuosikymmeniä sitten joessa riitti keväisin vettä tukkien uittamiseen merelle.

Nyt uoma on paikoin vain kapea liru.

Hauska muisto Terholle on sekin, kun kurkunviljelijä tuli veneellä yläjuoksulta tuomaan kurkkuja torille myyntiin. Joessa polskineet lapset saattoivat saada kurkkuja suoraan veneestä.

81-vuotias Mikko Terho on seurannut Virojoen tilaa koko elämänsä. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Huonokuntoiset joet kuormittavat Suomenlahtea

Suomen ympäristökeskus kysyi Virojoen alueella asuvilta ja mökkeileviltä laajassa postikyselyssä, mitä asukkaat olisivat itse valmiita tekemään joen tilanteen parantamiseksi.

– Lähes 80 prosenttia vastaajista on valmiita maksamaan jäsenmaksua paikalliselle vesiensuojeluyhdistykselle, jos sellainen perustettaisiin, kertoo erikoissuunnittelija Ljudmila Vesikko Suomen ympäristökeskuksesta.

Virojoki virtaa samannimisen taajaman halki noin kilometrin etäisyydellä merestä. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Vesiensuojeluyhdistysten perustaminen on vasta suunnitteluasteella. Asukaskyselyyn osallistuneiden ehdotus jäsenmaksun suuruudeksi vaihteli viidestä eurosta sataan euroon.

Suomi tekee yhteistyötä Venäjän kanssa kolmen rajaseudulla sijaitsevan joen tilan kohentamiseksi. Virojoki virtaa kokonaan Suomen puolella, Siestar-joki kokonaan Venäjällä ja Rakkolanjoki laskee Lappeenrannasta rajan yli. Kaikki laskevat vetensä Suomenlahteen.

Perimmäisenä tavoitteena onkin parantaa Suomenlahden tilaa.

Asukkaita herätellään kiinnostumaan lähijoen kunnosta kolmessa eri kohteessa rajan molemmin puolin. Kuva: Yle

Jokien rehevöityminen ja vedenlaadun heikkeneminen ovat seurausta muun muassa maa- ja metsätalouden aiheuttamista ravinnepäästöistä. Virojoen alueella ravinnekuormaa lisäävät joen yläjuoksulla sijaitsevat turvetuotantoalueet.

Rakkolanjokeen on ohjattu Lappeenrannan kaupungin puhdistettua jätevettä vuosikymmenten ajan. Lisäksi joen alajuoksulla Venäjän puolella sijaitsevassa vedenpuhdistamossa on Ljudmila Vesikon mukaan havaittu aika ajoin toimintahäiriöitä.

Ranta-alueiden asukkaiden havainnoista on hyötyä

Asukkaiden asenteita joen kunnostamiseen on selvitetty eri tavoin kaikkien kolmen joen alueella, mutta tutkijaryhmä ei ole vielä analysoinut aineistoa kokonaan valmiiksi.

Erikoissuunnittelija Ljudmila Vesikon mukaan kyselyistä käy ilmi, että lähijoen tilanne kiinnostaa ja huolestuttaa asukkaita sekä Suomessa että Venäjällä.

– Esimerkiksi Virojoella puolet vastaajista arvioi, että joki on huonossa kunnossa, Ljudmila Vesikko kertoo.

Joenvarren asukkaiden havainnot ovat tarpeellinen lisä viranomaisten ja tutkijoiden keräämään tietoon. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Molemmissa maissa jokiseutujen asukkaita myös kutsutaan itse osallistumaan säännölliseen havaintojen raportointiin ja näytteiden kirjaamiseen.

– Viranomaiset kykenevät tutkimaan joen tilaa huomattavasti harvemmin kuin mihin paikallisten asukkaiden avulla olisi mahdollisuus. Aiempaa tiheämpi näytteiden keruu auttaa tutkijoita tekemään luotettavia mallinnoksia tulevaisuuden kehityskuluista.

– Mallien avulla nähdään, miten eri tekijät vaikuttavat veden tilaan. Mitä joen vedenlaadulle tapahtuu, jos esimerkiksi ilmasto lämpenee kaksi astetta tai jos se lämpeneekin enemmän, Vesikko sanoo.

Suomen ympäristökeskuksen mukaan luonteva paikka paikallisten asukkaiden omien havaintojen kirjaamiseen on yhteisöllinen verkkopalvelu Järvi-meriwikiin (www.jarviwiki.fi (siirryt toiseen palveluun)).

Asukkaat rajan molemmin puolin kertovat olevansa huolissaan itäisen Suomenlahden kunnosta. Muun muassa sinilevän lisääntyminen huolettaa monia. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Venäjällä tehdyissä haastatteluissa korostui riittävän ja oikean tiedon puuttuminen.

– Yhdessä kysymyksessä tiedusteltiin, mihin otat yhteyttä, jos huomaat, että veden tila on huonontunut. Monet vastaajista eivät tienneet, kenen puoleen pitää kääntyä, Vesikko kertoo.

Artikkelia täydennetty 20.1. kello 14.34: lisätty tietoa jokien tilan heikentymisen syistä.

Voit keskustella aiheesta 20.1. kello 23 asti.