1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. potilastietojärjestelmät

Neljä sairaanhoitopiiriä hieroo jättikauppaa potilastietojärjestelmästä – lääkärit pelkäävät, ettei kukaan tiedä, mitä ollaan ostamassa

Asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinnan valmistelu vie vuosia. Silti ongelmia tulee usein eteen.

potilastietojärjestelmät
Sairaanhoitaja laittamassa valvontamonitoria päälle.
Aster-projektissa tavoitteena on, että tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmät keskustelisivat keskenään, jolloin kaikki tarvittava tieto olisi helposti saatavilla.Jari Kovalainen / Yle

Vajaan miljoonan suomalaisen potilastietojen käsittely muuttuu lähivuosina. Neljä sairaanhoitopiiriä on hankkimassa uutta asiakas- ja potilastietojärjestelmää yhdysvaltalaiselta it-yhtiöltä.

Järjestelmään on ladattu etukäteen kovia odotuksia: sen toivotaan sujuvoittavan hoitoa ja tuovan säästöä. Joukko hankkeen suunnittelussa mukana olevia lääkäreitä pelkää kuitenkin, että sairaanhoitopiirit syytävät miljoonia järjestelmään, jonka toimivuudesta ei ole takeita.

Lääkärit perustavat väitteensä siihen, millaisen kuvan he ovat saaneet järjestelmästä ja sen toimittajasta it-yhtiö Cerneristä.

Tavallisten ihmisten näkökulmasta asiakas- ja potilastietojärjestelmät ovat jo lähtökohtaisesti merkittäviä hankintoja, sillä ne maksetaan verovaroilla ja ne vaikuttavat siihen, millaista hoitoa saamme.

Yhdysvaltalainen järjestelmä sovitettava Suomeen

Lääkäreiden huolia käsittelemme tarkemmin tuonnempana tässä jutussa. Sitä ennen on syytä avata tietojärjestelmähankinnan taustaa.

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavan Siun sote on hankkimassa uutta asiakas- ja potilastietojärjestelmää yhdessä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin, Vaasan sairaanhoitopiirin ja Etelä-Savon soteyhtymän Essoten kanssa.

Neljän maakunnan yhteinen tietojärjestelmähanke on nimetty Asteriksi.

Parhaillaan käynnissä on suunnitteluvaihe, jonka aikana järjestelmän toimittaja Cerner ja sairaanhoitopiirit käyvät yhdessä läpi, miten ohjelmistoa tulee muokata, jotta se vastaisi suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeita.

Tässä kohtaa ei siis ole olemassa valmista järjestelmää, jota voisi arvioida, vaan henkilökunta on päässyt tutustumaan vasta testiversioon.

Vastaavanlainen vuosia kestävä ja kallis jättihanke on ollut käynnissä Uudellamaalla, missä käyttöön on otettu Apotti-järjestelmä. Se ei ole sujunut ongelmitta, vaan lääkärit ja työntekijät ovat kritisoineet järjestelmää rajusti.

Aster potilastieto järjestelmän käyttö suomessa
Aster-projektissa olevat alueet jakavat hankkeen kustannukset väkimäärän mukaisesti.Sami Takkinen / Yle

Henkilöstö antaa oman arvion

Tätä juttua varten on haastateltu useita Siun sotessa työskenteleviä ja suunnittelutyössä mukana olevia lääkäreitä. He eivät halunneet ottaa kantaa omalla nimellään, sillä pelkäävät, että työnantaja voi tulkita heidän rikkovan lojaliteettivelvoitetta. Työntekijöiden mukaan heille on tehty selväksi, ettei keskeneräistä Aster-järjestelmää sovi arvostella julkisuudessa.

Henkilöstön näkemyksellä on kuitenkin merkitystä. He ovat järjestelmän tulevia käyttäjiä ja heidän lausunnollaan on painoarvoa, kun sairaanhoitopiirien ja kuntayhtymien valtuustot tekevät lopullisen päätöksen tietojärjestelmän hankinnasta. Hankinta on tarkoitus lyödä lukkoon heti suunnitteluvaiheen jälkeen kesä-elokuussa.

Tietoa järjestelmästä tihkunut niukasti

Lääkäreiden haastatteluissa toistuvat samat huolenaiheet.

Suurin ongelma lääkäreiden mukaan on se, ettei heillä ole riittävästi tietoa järjestelmän toimivuudesta. Käytännössä henkilöstö on päässyt kokeilemaan testiversiota Siun sotessa yhden kerran.

Tämän lisäksi työntekijät ovat kokoustaneet Cernerin edustajien kanssa ja vastanneet heidän esittämiin kysymyksiinsä. Kysymykset ovat koskeneet esimerkiksi suomalaista terveydenhuollon lainsäädäntöä ja toimintatapoja.

Lääkäreiden mukaan huolestuttavaa on, että keskustelujen perusteella Cernerissä ei ole ollut tietoa edes kaikista perusasioista, kuten Suomessa käytössä olevasta Kanta-arkistosta.

Suunnitteluvaihe käynnistyi syyskuussa ja sille on varattu aikaa kesäkuuhun asti. Lääkärit pelkäävät, ettei kaikkia kysymyksiä ehditä ratkoa ennen kesää. Lisäksi he kokevat, että joutuvat antamaan oman arvionsa vajavaisin tiedoin. Tällöin on helpompi olla epäileväinen kuin luottaa Cernerin kykyyn ratkaista ongelmat ennen järjestelmän käyttöönottoa.

Käyttökokemuksia kerättävä maailmalta

Palaute ei yllätä Aster-projektin johtajaa Simo Reipasta.

– Olemme vasta suunnitteluprojektin puolivälissä. Kokonaiskuvaa ei ole muodostunut varmasti kenellekään, Reipas toteaa.

Hän painottaa, että suunnitteluvaiheen tarkoituksena on tunnistaa ongelmat.

Työn laajuutta kuvaa se, että kilpailutuksessa tietojärjestelmälle asetettiin yli 3000 vaatimusta, joiden on toteuduttava. Lisäksi Suomen terveydenhuoltojärjestelmä poikkeaa monin tavoin Cernerin kotimaan eli Yhdysvaltojen järjestelmästä.

It-yhtiössä on kuitenkin kokemusta ohjelmiston muokkaamisesta paikallisiin oloihin, sillä Cernerillä on noin 800 asiakasta lähes kaikilla mantereilla.

Reipas uskoo, että muista maista on omaksuttavissa uusia käytäntöjä, jotka toimivat myös meillä. Lisäksi keskustelu muiden maiden ammattilaisten kanssa tuo kaivattua vertaistukea. Suomesta katsottuna lähin vertailukohta löytyy Ruotsista.

– Tarkoitus on järjestää henkilöstölle lisää tilaisuuksia keskustella todellisista käyttökokemuksista, Reipas lupaa.

Hyvä järjestelmä = hyvää hoitoa

Asiakas- ja potilastietojärjestelmän toimivuus on ensiarvoisen tärkeää kahdesta syystä.

Ensinnäkin käytössä oleva tietojärjestelmä vaikuttaa siihen, millaista hoitoa saamme.

Aster-projektissa tavoitteena on saada sosiaali- ja terveydenhuoltoon integroitu tietojärjestelmä. Se tarkoittaa, että sama järjestelmä on käytössä niin keskussairaaloissa ja terveyskeskuksissa kuin vanhusten hoivakodeissa ja sosiaalitoimessa. Ajatuksena on, että yhteinen järjestelmä parantaa tiedonkulkua ja siten palveluiden integraatiota eli sitä, että asiakas saa tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti ja saumattomasti.

Toiseksi potilastietojärjestelmä vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksiin.

Jo itsessään hankinta on arvokas. Aster-järjestelmän suorat kustannukset ovat noin 286 miljoonaa euroa. Summa sisältää järjestelmän toimituksen, käyttöoikeudet ja ylläpidon 10 vuoden ajaksi. Kustannus jaetaan sairaanhoitopiirien asukasmäärän mukaan.

Lisäksi kuluihin on laskettava järjestelmän suunnitteluun ja kehittämiseen kuluva työaika.

Lopullinen hintalappu riippuu siitä, miten hyvin tietojärjestelmä tukee potilaiden hoitoa ja asiakastyötä. Jos esimerkiksi lääkäreiden kirjauksiin käyttämä aika lisääntyy järjestelmän kankeuden takia, kustannukset voivat paisua huomattavasti. Juuri tätä Siun soten lääkärit pelkäävät.

Lääkäri ja potilas
Tietojärjestelmän rakenne vaikuttaa siihen, miten vapaamuotoisesti lääkärit voivat kirjata potilaan sairaskertomuksen.Derrick Frilund / Yle

Lisää dataa hoidon tueksi

Ensivaikutelma Cernerin käytettävyydestä ei vakuuta haastateltuja lääkäreitä.

Siun sotessa nykyisin käytössä olevassa järjestelmässä lääkärit kirjaavat sairaskertomuksen varsin vapaamuotoisesti. Cernerin järjestelmä on rakenteisempi. Se tarkoittaa, että kirjaaminen tapahtuu valitsemalla ennalta määritettyjä luokitteluja ja arvoja.

Lääkäreiden näkökulmasta kirjaaminen vaatii aiempaa enemmän klikkailua ja on siksi hitaampaa kuin lausuntojen sanelu.

Rakenteisen tiedon etuna on, että sitä voidaan käsitellä koneellisesti ja siirtää helposti järjestelmästä toiseen. Lisäksi rakenteisuus tuo kirjauksiin yhdenmukaisuutta ja vähentää tulkinnanvaraisuutta. Toki edellytyksenä on, että kirjaukset on tehty huolella.

Järjestelmä voi olla hyvä monella tapaa

Siun soten toimitusjohtaja Ilkka Pirskanen huomauttaa, että asiakas- ja potilastietojärjestelmän toimivuutta voi arvioida hyvin monesta näkökulmasta. Lääkäreille, hoitajille ja sosiaalityöntekijöille tärkein kriteeri voi olla kirjaamiseen kuluva aika, kun taas kuntayhtymän johdossa on tärkeää saada tietoa palveluiden tarpeesta resurssien kohdentamiseksi.

Siun soten terveydenhuollossa on ollut 10 vuoden ajan käytössä Mediatri. Se täyttää vielä tehtävänsä, mutta Pirskasen mukaan siitä puuttuvat nykyaikaisen tietojärjestelmän hyödyt.

– Mitä kustannuksiin tulee, niin nykyinenkin järjestelmä maksaa. Arvio on, että Asterin kustannukset ovat vuodessa noin miljoona euroa enemmän kuin nykyisten järjestelmien, Pirskanen laskee.

Siun sotelle Mediatri-järjestelmän toimittanut Mediconsult sekä haastatellut lääkärit arvioivat, että Pirskasen arvio kustannusten noususta on selvästi alakanttiin. Luotettavan vertailun tekeminen on tässä kohtaa vaikeaa, sillä Asterin kustannusarvio tarkentuu vielä suunnitteluvaiheen aikana.

Siun Soten toimitusjohtaja Ilkka Pirskanen.
Siun soten toimitusjohtaja Ilkka Pirskanen muistuttaa, että potilastietojärjestelmän hankinnassa on otettava huomioon, mitä vaihtoehtoja ylipäätään on olemassa ja miten realistisia ne ovat.Heikki Haapalainen / Yle

Asterin kohtalo ratkeaa kesällä

Viimeistään elokuussa sairaanhoitopiirien ja sote-kuntayhtymien valtuustot päättävät, jatketaanko Cernerin kanssa yhteistyötä.

Aster-hankkeen johtaja Simo Reipas uskoo, että päätös on yhdenmukainen eli joko kaikki lähtevät mukaan tai sitten kukaan ei lähde. Vaihtoehtoa, että yksi tai kaksi maakuntaa jää joukosta pois, Reipas ei pidä todennäköisenä.

Aster-projektia on aiemmin kritisoitu julkisuudessa Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaalla.

Svenska Ylen Spotlight-ohjelmassa puitiin lokakuussa hankintaprosessia: osa Vaasan sairaanhoitopiirin luottamushenkilöistä katsoi, ettei ollut ymmärtänyt hankinnan kaikkia puolia.

Pohjois-Karjalassa ensimmäinen ulostulo nähtiin vuosi sitten maaliskuussa, kun 47 Siun soten ylilääkäriä vaati sanomalehti Karjalaisessa (siirryt toiseen palveluun), että soteyhtymä jättäytyy välittömästi pois hankinnasta.

Maakuntien lähtökohdissa on isoja eroja

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on valmistellut uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankintaa vuodesta 2012 lähtien.

Sen sijaan Siun sote, Essote ja Vaasan sairaanhoitopiiri ovat olleet mukana hankkeessa vuoden 2018 lopusta lähtien. Tuolloin Keski-Suomen sairaanhoitopiiri oli käyttänyt jo vuosia kilpailutuksen valmisteluun ja tehnyt alustavaa tuotevertailua.

Keski-Suomessa tietojärjestelmän tarve on akuutimpi ja paine hankinnan toteuttamiseen kova. Sen sijaan muissa maakunnissa on enemmän varaa empiä.

Jos kaikki näyttävät vihreää valoa, alkaa tietojärjestelmän rakentaminen toden teolla. Ensimmäisenä järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön Keski-Suomessa vuonna 2023. Muut maakunnat seuraavat vaiheittain perässä vuoteen 2025 mennessä.

Juttua on muokattu 20.1.2021 kello 15:39 lisäämällä Mediconsultin näkemys Siun soten toimitusjohtajan Ilkka Pirskasen arvioon kustannusten noususta.

Osallistu keskusteluun jutun aiheesta. Keskustelu on auki 21.1. klo 23:een asti.

Lue lisää:

Nettisivustolla kysytään tietojärjestelmästä kokemuksia nimettömänä, lääkärit haukkuivat lyttyyn – Toimitusjohtaja: Apotin ongelmat ovat tiedossa

Korona ei enää jarruta, vaan satojen miljoonien Apotti tulee nyt myös HUSin vaativimpiin sairaaloihin – johtajaylilääkäri: "Nyt on oikea aika"

Vasa sjukvårdsdistrikt köpte amerikanskt patientdatasystem för miljontals euro: "Vi visste inte varifrån tåget kom, vi vet inte vart det är på väg och inte kostnaden för biljetten"

Lue seuraavaksi