1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työelämä

Työntekijää ei välttämättä saa enää tavoitella vapaa-aikana – EU-parlamentti esittää työntekijöille oikeutta olla rauhassa työajan ulkopuolella

Parlamentin aloite haluaa selkeyttää työn ja vapaa-ajan eroa esimerkiksi lisääntyneen etätyön ja uusien viestintäkanavien vuoksi.

työelämä
Nainen tuijottaa älypuhelintaan.
Tiina Jutila / Yle

Saako työnantaja soittaa vapaa-ajalla tai lähettää sähköpostia? Entä pikaviestisovellukset?

EU-parlamentissä käsitellään huomenna torstaina aloitetta (siirryt toiseen palveluun), joka antaisi työntekijälle oikeuden olla työhön liittyvien viestien tavoittamattomissa työajan ulkopuolella.

Siis työntekijällä olisi aloitteen mukaan oikeus olla puheluiden, sähköpostien ja muiden viestien tavoittamattomissa vapaa-ajalla, viikonloppuvapailla ja lomapäivinä.

Aloitteen mukaan työstä irrottautumisen pitäisi olla perusoikeus.

Työajan ulkopuolella työhön tarvittavat viestivälineet pitää saada sulkea ilman seurauksia.

Parlamentin työllisyyskomitea haluaa kiinnittää huomiota kulttuuriin, jossa pitää olla koko ajan tavoitettavissa. Siitä saattaa olla haittaa työn ja elämän tasapainolle sekä fyysiselle terveydelle, hyvinvoinnille ja mielenterveydelle.

Aloitteessa eli virallisesti päätöslauselmaesityksessä todetaan, että digitaaliset välineet ovat tuoneet työnantajille ja työntekijöille monia hyötyjä, kuten joustavuutta, lisää itsenäisyyttä, mahdollisuuksia parantaa työ- ja yksityiselämän tasapainoa. Vastapainona ovat eettiset, oikeudelliset ja työhön liittyvät haasteet, kuten kuten työn tehostuminen ja työajan pidentyminen – työn ja yksityiselämän rajojen hämärtyminen.

Esityksessä nostetaan esiin esimerkiksi palkattomat ylityöt ja uupuminen.

Kesäloma.
Pitääkö lomallakin vastata työviesteihin? Aloite ehdottaa, että ei tarvitse.Petteri Bülow / Yle

Ranskassa työntekijän ei tarvitse vastata vapaalla sähköpostiin

Päätöslauselmaesitys on tavallista lauselmaa jykevämpi toive komissiolle lainsäädännöstä. Aloite sisältää jo luonnoksen uudeksi EU-direktiiviksi.

Ranskassa, Italiassa, Belgiassa, Saksassa ja Espanjassa on jo vastaavaa lainsäädäntöä.

EU on jo säädellyt siiitä, ettei työntekijän tarvitse olla keskeytyksettä työnantajan tavoitettavissa. Nyt käsitellään oikeutta olla tavoittamattomissa vapaalla.

Esimerkiksi Ranskassa työntekijällä on jo oikeus sulkea työsähköposti vapaa-ajalla. Ranskan työaikalain mukaan työntekijöitä ei voi enää vaatia olemaan sähköpostin tavoitettavissa vapaa-ajalla. Käytännössä laki ei velvoita yrityksiä pakettiratkaisuihin. Yli 50 henkilöä työllistävät yritykset joutuvat lähinnä sopimaan sähköpostin käyttöä koskevista pelisäännöstä.

Etätyössä työ ja vapaa-aika sekoittuvat helposti

Etenkin korona-pandemian vuoksi moni työskentelee etänä. EU-parlamentin mukaan jopa kolmannes työntekijöistä. Eron tekeminen työssäolon ja vapaa-ajan välille on monelle vaikeaa.

EU-parlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.) kertoo, että aloite käynnistyi ennen pandemiaa. Pandemia on kuitenkin tehnyt siitä yhä ajankohtaisemman.

Miapetra Kumpula-Natri, politiker (sdp) från Vasa
Miapetra Kumpula-Natri oli yksi aloitteen taustalla olevista mepeistä.Yle/Sara Bergström

– Työn ja vapaa-ajan rajat liudentuvat ja menevät tunnistamattomaksi, Kumpula-Natri sanoo.

Työlainsäädännöllä on ennen puututtu esimerkiksi työajan pituuteen, myrkyllisten aineiden käsittelyyn ja tapaturmiin. Uudenlainen tietotyö tuo kuitenkin uudenlaisia haasteita.

– Tässä on kyse työntekijöiden hyvinvoinnista ja työntekijöiden elämän balanssista. Nyt on tultu esimerkiksi työtapaturmista tietotyöläisten suojeluun esimerkiksi masennukselta ja loppuunpalamiselta, Kumpula-Natri sanoo.

Hän muistuttaa, että kyse ei ole kiellosta. Edelleen työntekijä saa päivystää tai tehdä vapaa-ajallaankin työtä.

– Kyllä me tunnistamme, että vaikka lääkäreillä on päivystys, mutta se on korvattavaa aikaa. Mutta mihin raja vedetään?

Hän ottaa esimerkiksi opettajat. Monet opettajat ovat mukana koululaisten Whatsapp-ryhmissä. Mutta opettajalla pitää olla oikeus siihen, että hänen ei tarvitse vastata vapaa-ajallaan koululaisten vanhempien kyselyihin ja vaatimuksiin.

– Kyse ei ole määräyksestä. Että työntekijä ei saisi tehdä töitä vapaa-ajalla, vaan jonkinlaisten pelisääntöjen luomisesta myös joustolle, Kumpula-Natri sanoo.

Moni ala on siirtynyt etätöihin. Pikaviestit, kannettavat tietokoneet ja älypuhelimet tekevät työstä mobiilia.

– Tämä on tuonut vapautta, mutta rinnalla pitää olla myös oikeus olla irti laitteilta.

EU-parlamentissa ajatusta kannatetaan ja vastustetaan, myös eri ryhmien sisällä.

Sirpa Pietikäinen (kok.) toteaa, että periaate on oikea.

– Työaika on työaikaa ja vapaa-aika on vapaa-aikaa. Toki on sellaisia työsuhteita, joissa on sovittu, että on vaikkapa iltatöitä. Mutta ne kompensoidaan, Pietikäinen sanoo.

Sirpa Pietikäinen
Sirpa Pietikäinen sanoo, että sääntely on joskus työsuojeluasioissa tarpeen.

Hän pitää esimerkiksi viestien lähettelyä sellaisena asiana, josta olisi hyvä sopia työpaikoilla erikseen.

– En olisi niin tiukka siinä, että kategorisesti kieltäisin.

Pietikäinen sanoo, että sopimukset ovat säätelyä parempia, mutta toisaalta työsuojelu tarvitsee usein myös sääntelyä.

– Siitä on jonkin verran tutkimusta, että mitä enemmän me olemme etätöissä, mitä enemmän teemme virtuaalisesti hommia, sitä enemmän työn ja vapaa-ajan raja hämärtyy. Toisille se sopii, toiset kuormittuvat.

Etätyö ja uudet viestintäkanavat ja -välineet hämärtävät työnteon ja vapaa-ajan eroa.

– Työsuojeluajattelumme on ajalta, jolloin tullaan työpaikalle ja vaarat ovat siellä. Se ei ota kunnolla etätyötä ja uusia välineitä huomioon.

Elsi Katainen (kesk.) taas sanoo suhtautuvansa varauksella siihen, että asiasta säädettäisiin uudella EU-direktiivillä.

– Se jäykistäisi työmarkkinoita sekä lisäisi valvontaa ja byrokratiaa työntekijälle ja työnantajalle. Työajasta sovitut nykyiset työaikaa koskevat EU- ja kansalliset säännöt toimivat kohtuullisesti myös etämaailmassa, Katainen sanoo.

Elsi Katainen
Elsi Katainen suhtautuu aloitteeseen varauksella.Yle

Jos lainsäädännön tielle lähdetään, olisi asia Kataisen mukaan hyvä valmistella kolmikantaisesti. Myös työpaikkakohtaisella sopimisella on paikkansa.

Työn ja vapaa-ajan sekoittuminen aiheuttaa ongelmia

Asiantuntijatyö on yhteiskunnassa lisääntynyt ja digitalisaation kautta etätyövälineet ovat lisääntyneet. Siksi työn rajat ovat muuttuneet, muistuttaa myös Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen.

– Isossa kuvassa kyse on hyvinvoinnista työssä ja psyykkisestä terveydestä, Väänänen sanoo.

– Työelämän ja muun elämän väliset jatkuvat ristiriidat aiheuttavat hyvinvoinnille ongelmia ja yli 55 tunnin työviikot on havaittu terveysriskiksi kansainvälisessä tutkimuksessa.

Nelipäiväinen työviikko kalenterissa.
Työ leviää yha useammalla asiantuntijalla vapaa-ajalle.Petteri Bülow / Yle

Suomessa eduskunta jakautui aiheen suhteen kahtia

Vuonna 2017 Yle kysyi eduskuntapuolueilta, tarvitaanko rajoituksia työviesteihin vapaa-ajalla. Taustalla oli Ranskassa voimaan tullut lainsäädäntö.

Yle kysyi eduskuntapuolueilta, olisivatko ne valmiit ajamaan Suomeen lakia, joka antaisi työntekijöille oikeuden sulkea älypuhelimensa ja olla vastaamatta tai seuraamatta työsähköpostiaan työajan ulkopuolella.

Puolueet jakautuivat kannoissaan selkeästi: Keskusta, perussuomalaiset, kokoomus, kristillisdemokraatit ja RKP eivät lämmenneet laille. Sen sijaan SDP, vasemmistoliitto ja vihreät tukivat ajatusta. Porvaripuolueiden mukaan asia pitää hoitaa työpaikoilla tai paikallisesti sopimalla, lakia pidetään aivan liian jäykkänä keinona.

Jyrkimmin työntekijöiden vapaa-aikaa suojelevaa lakia vastusti perussuomalaiset. Vihreät olivat valmiita ottamaan suoraan Ranskan mallin käyttöön.

Työaikalaki toi viime vuonna joustoja

Suomessa työaikalaki muuttui vastikään vuoden 2020 alussa. Voimaan tullut uusi työaikalaki toi työntekoon lisää joustoja. Työnantaja voi teettää aiempaa vapaammin vuorotyötä, jaksotyötä ja yötyötä

Uusi työaikalaki antaa työnantajien päättää työajoista vapaammin. Joustot toimivat myös työntekijöiden hyväksi.

EU:n työlainsäädäntö määrittää EU-maiden lakien vähimmäisvaatimukset. Jos siis aloitteesta tulee direktiivi, se tulee vaikuttamaan myös Suomessa.

Lue myös:

Sairauspoissaolot kääntyivät viime vuonna laskuun – Mielenterveysongelmien kasvu sairausloman syynä on pysähtynyt

Joillekin työstä tulee yhä mielenkiintoisempaa, toisille käy päin vastoin – "Ihmisille jää työ, joka vaatii jonkinlaista luovaa ajattelua"

Lue seuraavaksi