1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koulutus

Suomea uhkaa hidas nuorisokato – Angry Birds -pelin kehittäjä alkaa tuoda nuoria pieniin kuntiin ulkomailta: ''Vaihtoehto on, että lukiotoiminta loppuu''

Peter Vesterbacka on huolissaan ennusteista, joiden mukaan lukioikäisten määrä vähenee tulevaisuudessa.

koulutus
Nuori mies ylioppilaslakki päässä.
Tavoitteena on, että tulevaisuudessa iso joukko ulkomaalaisopiskelijoita painaisi valkolakin päähänsä Suomessa. Kuvituskuva.Derrick Frilund / Yle

Toisen asteen opiskelijoiden määrän ennustetaan vähenevän tulevaisuudessa merkittävästi Suomessa.

Tilastokeskuksen mukaan määrä kasvaa ensin vuoteen 2027 saakka, minkä jälkeen se lähtee laskuun. Ennusteen mukaan 16–18-vuotiaiden ikäluokka tulee pienenemään yli 68 000 nuorella vuoteen 2070 mennessä.

Tämän vuoden lopussa Suomessa on ennusteen mukaan 182 000 lukioikäistä.

Monessa pienessä lukiossa opiskelijoiden määrä on jo vähentynyt merkittävästi, vaikka ikäluokat ovat tähän asti vielä kasvaneet.

Sulkemisvaarassa olevat pienet lukiot pyritään nyt pelastamaan houkuttelemalla niihin opiskelijoita ulkomailta.

Idean takana olevan suomalaisen Finest Future -yrityksen ajatuksena on, että tulevaisuudessa suomalaisten lukiolaisten kato voitaisiin paikata kokonaan ulkomaalaisilla opiskelijoilla.

– Voi melkein sanoa, että toisen asteen opiskelijoiden määrä romahtaa Suomessa. Pitää oikeasti olla huolissaan siitä, mitä on tapahtumassa, Finest Futuren perustajiin kuuluva, Angry Birds -pelin kehittäjänä tunnettu Peter Vesterbacka sanoo.

Moni maa vetää lukiolaisia ulkomaille

Finest Future on pyrkinyt edistämään kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden tuloa Suomeen jo vuosia, ja ensimmäiset uzbekistanilaisopiskelijat aloittavatkin tulevana syksynä Turun ammattikorkeakoulun Salon kampuksella.

– Olemme huomanneet, että kilpailijamaamme kuten USA, Iso-Britannia, Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti houkuttelevat suuria määriä pääasiassa aasialaisia nuoria, jotka suorittavat lukion paikallisessa koulussa ja jatkavat korkeakouluun. Tämä puuttuu Suomesta lähes täysin, Peter Vesterbacka sanoo.

Tarkoituksena onkin nyt houkutella Suomeen lisää ulkomaalaisia lukio-opiskelijoita. Yritys aikootuoda tänä vuonna Suomeen yhteensä vajaat sata lukio-opiskelijaa Uzbekistanista ja Vietnamista.

Esimerkiksi Virolahden lukioon opiskelijavajetta paikkaamaan on kaavailtu syksyllä 20 lukiolaista Uzbekistanista.

Lue lisää: Pikkulukiossa enää alle 50 opiskelijaa – rehtori aikoo pelastaa sen haalimalla luokallisen nuoria Uzbekistanista

Kymen Sanomien mukaan (siirryt toiseen palveluun) Virolahden kunnanjohtaja on tosin esittänyt, ettei uzbekistanilaisia otettaisi Virolahden lukioon. Kielteistä kantaa perustellaan ensisijaisesti sillä, että hankkeen aikataulu on kiireellinen.

Opiskelijoita on joka tapauksessa tulossa ainakin kymmeneen kuntaan.

– Jos haluamme huolehtia lukioverkostomme kattavuudesta jatkossa, tämä on yksi tapa. Vaihtoehtona on, että lukiotoiminta loppuu, sanoo Peter Vesterbacka.

Peter Vesterbacka
Peter Vesterbacka haluaa pelastaa pienten kuntien lukiot.Jouni Koutonen / Yle

Vesterbacka perustelee muutoksen tarvetta sillä, että kasvukeskuksissa on enemmän nuoria kuin lukioihin mahtuu, mutta muualla lukiolaisten määrä lähes puolittunut viimeisen 20 vuoden aikana.

– Tämä tarkoittaa, että käytännössä suuri osa Suomen pienistä lukioista pyörii puolella kapasiteetista. Samaan aikaan maailmalla on rajaton kysyntä suomalaiselle, maailman parhaalle koulutukselle. Ja Suomen tarve koulutetuille osaajille, tulevaisuuden tekijöille ei ole kadonnut mihinkään, Vesterbackasanoo.

Tulijoita riittää

Suomalainen koulutus kiinnostaa Peter Vesterbackan mukaan pilottimaaksi valitussa Uzbekistanissa – ja paljon.

Vesterbacka kertoo tavanneensa Uzbekistanin opetusministerin viime helmikuussa ennen kuin koronapandemia sulki rajat.

Vesterbackan mukaan Uzbekistanissa oli Neuvostoliiton kaatuessa noin 19 miljoonaa asukasta, jonka mukaan koulutusjärjestelmä on mitoitettu. Nykyisin maassa on noin 34 miljoonaa asukasta.

– Tämä tarkoittaa sitä, että alle kymmenen prosenttia halukkaista pääsee jatkamaan korkeakouluun. Kysyntä koulutukselle Suomessa on iso. Innokkaita, fiksuja nuoria lähtijöitä on sekä Vietnamissa että Uzbekistanissa enemmän kuin pystymme ottamaan vastaan, Vesterbacka kertoo.

Peter Vesterbackan mielestä Suomessa ei suhtauduta riittävällä pieteetillä ulkomaalaisten mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin.

– Olemme Suomessa aina turhan negatiivisia, että miksi joku haluaisi tulla tänne. Kyllä meillä on peiliin katsomisen paikka. Maailma on iso paikka, ja meillä on mahdollisuudet vaikka mihin.

Tulevaisuudessa opiskelijoiden määrää on tarkoitus lisätä, ja heitä on tarkoitus houkutella Suomeen myös esimerkiksi Kiinasta ja muista Aasian maista, Intiasta, Latinalaisesta Amerikasta ja Afrikasta.

– Vaikka ottaisi vain yhden näistä, kysyntää on enemmän kuin pystymme tarjoamaan. Mielestäni voisimme ihan hyvin pyrkiä kasvattamaan lukioikäluokkaamme joka vuosi kymmenellä prosentilla.

Suomen kieli on opittava

Ulkomailta saapuvat lukiolaiset suorittavat opintonsa suomen kielellä. Opiskelijoille on tarkoitus opettaa suomea Uzbekistanissa ennen lukio-opintojen alkua noin puolen vuoden ajan. Yritys etsii Uzbekistaniin parhaillaan suomen kielen opettajaa, joka lähtee maaliskuussa Zarafshan kaupunkiin pitämään uzbekistanilaisnuorille intensiivistä suomen kielen kurssia.

Oppimistulosten perusteella valittujen nuorten on tarkoitus suunnata syksyllä opiskelemaan pieniin lukioihin eri puolille Suomea. Tavoitteena on, että nuorten kielitaito olisi B1-tasolla opintojen alkaessa.

– Suomen kielen oppii tasolle A2 tai B1 puolessa vuodessa. Vaikka me suomalaiset aina sanomme, että suomi on vaikea kieli, niin ei sen oppiminen ole oikeasti sen vaikeampaa kuin minkään muunkaan kielen oppiminen, Peter Vesterbacka sanoo.

Intensiivikurssin jälkeen opettaja jatkaisi suomen kielen opettamista Uzbekistanissa. Tavoitteena on luoda maahan opetus- ja opiskeluympäristö jatkuvalle, ympärivuotiselle suomen kielen oppimiselle.

Lisää aiheesta:

Yli kymmenen kuntaa haluaa aasialaisia lukio-opiskelijoita – Peter Vesterbackan yrityksen välittämien opiskelijoiden rahoituksesta epäselvyyttä

Pikkulukiossa enää alle 50 opiskelijaa – rehtori aikoo pelastaa sen haalimalla luokallisen nuoria Uzbekistanista

Pieni kaupunki aikoo tuoda lukioonsa opiskelijoita Aasian maista – ulkomaisille opiskelijoille maksetaan kirjat ja osalle myös majoitus

Lue seuraavaksi