1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronarokote

Rokotejonossa yritetään etuilla ympäri Suomea: pandemiapäällikkö saa päivittäin kymmenen puhelua, joissa vedotaan omaan asemaan

Rokotusvuoron tiedustelussa on osin kyse tietämättömyydestä, mutta mukana on myös niitä, jotka pitävät itseään etuoikeutettuna.

koronarokote
Pfizer och Biontechs coronavaccin.
Rokotteita annetaan Suomessa vain virallisen järjestyksen mukaisesti. Kuvituskuva.AFP / Lehtikuva

Kainuun soten pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkari kertoo saavansa päivittäin noin kymmenen puhelua, joissa tiedustellaan, olisiko mahdollista saada koronarokote jonon ohi.

Koukkari sanoo, että puheluissa vedotaan muun muassa omaan asemaan työelämässä, siihen, että perheessä on riskiryhmään kuuluvia tai sitten siihen, että työssä tapaa paljon ihmisiä.

Hän uskoo, että suoraan hänelle tulevat puhelut ovat vain jäävuoren huippu ja puheluita tulee monelle muullekin sotessa.

Sama ilmiö on nähtävissä ympäri Suomen. Esimerkiksi Länsi-Pohjan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiireistä kerrotaan Ylelle, että kyselyitä mahdollisuudesta ohittaa rokotejärjestys tulee. Kyselijöiden joukossa on terveydenhuollon henkilöstöä mutta myös muita ihmisiä, joiden vuoro virallisessa rokotejärjestyksessä ei vielä ole.

Ainakin terveydenhuollon henkilöstön osalta kyse voi olla siitä, että THL:n linjaus rokotejärjestyksestä ei ole täysin yksiselitteinen ja monelle se voi olla epäselvä. Siksi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri Jyri J. Taskila sanoo, ettei puhuisi varsinaisesti ohituspyrkimyksistä.

– THL:n linjaus kriittisestä sote-henkilöstöstä on hyvin epämääräisesti määritelty. On monia henkilöstöryhmiä, jotka katsovat kuuluvansa tähän ryhmään. Mutta kyselyjä eri puolilta on koko ajan paljon ja sen perusteella arvioisin, että rokotushalukkuus on hyvä.

Kyselyitä tulee kuitenkin muiltakin kuin vain terveydenhuollon henkilökunnalta. Siksi Kainuun pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkari uskoo, että taustalla ovat myös muut syyt kuin vain tietämättömyys: ainakin väsymys pandemiaa kohtaan.

– Homma hoidetaan kyllä, mutta THL:n määräämässä järjestyksessä.

Huolta vai puhdasta itsekkyyttä?

Psykologi Jari Jakolan mukaan tilanteen voi nähdä niin, että ihmiset ovat huolissaan ja peloissaan ja yrittävät ratkaista tilannetta. Monelle ohitusmahdollisuuden kyseleminen voi olla sitä, että ollaan aidosti huolissaan omasta tai läheisen puolesta ja halutaan varmistaa, olisiko mahdollisuutta pikaiseen rokotukseen kuitenkin olemassa. Suurin osa ihmisistä kuitenkin luultavasti ymmärtää lopulta, kun heille kerrotaan, että heidän vuoronsa ei vielä ole.

Jakolan mukaan aina on myös niitä, jotka ovat vakuuttuneita siitä, että he ovat tärkeitä ja jopa etuoikeutettuja.

– He ajattelevat, ettei ole olemassa muuta ratkaisua kuin jonossa eteenpäin pääseminen. Rehellisesti sanottuna se on kusipäisyyttä. Ihmiset katsovat olevansa ilman muuta etuoikeutettuja ja ylemmällä tasolla.

Jakolan mukaan joskus liiallinen etuoikeuden kuvittelu johtaa siihen, että henkilökohtainen näkemys omasta edusta menee jopa valtakunnallinen ohjeistuksen ja muiden ihmisten edelle. Pahimmillaan ihminen asettaa itsensä kansallisen edun edelle. Tällöin ihminen ei tyydy yhteisiin ohjeisiin ja ajattelee, että hänen ei tarvitse noudattaa sääntöjä.

Jakolan arvion mukaan noin muutama prosentti ihmisistä tyypillisesti ajattelee tällä tavalla.

Jutusta voi keskustella 22.1 kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi