1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Passiivirokotteen kehitys jatkuu Australiassa – onko niissä ratkaisu tulevaisuuden pandemioihin?

Kananmunista eristetty, passiivinen koronavasta-ainerokote antaisi suojan vuorokaudeksi.

koronavirus
Grafiikka kanojen hyödyntämisestä vasta-ainetuotannossa.
Illusia Sarvas / Yle

Mikrobiologi Elias Hakalehto ei ole luopunut ideastaan tuottaa passiivirokotetta eri viruksia vastaan. Jos kanat tartutetaan esimerkiksi heikennetyillä koronaviruksilla tai niiden osilla, niin muutaman viikon kuluttua munien keltuaisista voidaan eristää virusten vasta-ainetta.

Hakalehto oli keskiviikkona Yle Radio Suomen päivän haastattelussa, jonka voit kuunnella oheisesta linkistä.

Koronarokottaminen on päässyt vauhtiin Suomessakin. Muuntuva virus on tuonut huolen siitä, toimivatko nykyiset koronarokotukset näihin muunnoksiin. Mikrobiologi ja kahden yliopiston dosentti Elias Hakalehto on tutkinut pidempään pssiivi-immunisaatiota ja sitä, miten sitä voitaisiin hyödyntää osana koronaviruspandemiaa. Avainasemassa on vasta-aine nimeltään IgY. Mikä on vasta-aineen merkitys? Mikä on passiivirokote ja miten sitä voitaisiin hyödyntää osana koronaviruspandemiaa? Toimittajana Atte Uusinoka.

Kun rahoitushakemus Euroopan unionista veti vesiperän, on Hakalehdon ja kansainvälisten kumppanien tutkimushanke ollut jäissä.

Sen sijaan passiivisen vasta-ainerokotteen kehitys on jatkunut Australiassa, missä tutkimus on edennyt ihmiskokeiden asteelle.

Hakalehdon mukaan on tärkeää varautua myös uhkakuviin, jotka voivat nousta esiin, kun COVID-19-rokotteiden jakelu on hidasta.

SARS-CoV-2 viruksesta tulee jatkuvasti uusia variaatioita, jotka voivat olla joko aiempaa helpommin tarttuvia tai oirekuvaltaan vaarallisempia, tai molempia. Jo nyt Britanniasta ja Etelä-Afrikasta on levinnyt ärhäköitä virusmutaatioita.

Nyt kehitetyt rokotteet suojaavat Hakalehdon mukaan vain rajallisesti, ja kampanjan hitaus lisää todennäköisyyttä uhkakuvien toteutumiselle.

Sata vuotta sitten espanjantauti-pandemian yhteydessä kuoli 100-150 miljoonaa ihmistä. Nyt koronaan on menehtynyt globaalisti vain pari miljoonaa, mutta yhteiskunnat ovat aika sekaisin. Sadan vuoden takaiseen kauhuskenaarioon pitää Hakalehdon mukaan alkaa varautua nyt meidän ajassamme, jotta se ei toteutuisi kaikessa karmeudessaan.

– Espanjantaudin yhteydessä suurin osa kuolemista aiheutti bakteeriepidemia, joka lähti liikkeelle viruspandemian jälkeen, sillä ihmiset olivat heikentyneitä vastustuskyvyltään ja heidän hengitysteiden limakalvonsa olivat vaurioituneet, mikrobiologi Elias Hakalehto sanoo.

Elias Hakalehto, dosentti, mikrobiologi
Dosentti Elias Hakalehto pelkää, että koronapandemian seuraukset ovat yhtä vakavia kuin sadan vuoden takaisessa espanjantaudissa.Jyrki Ojala / Yle

Passiivi-immunisaatiolla pystytään toimimaan nopeasti

Aktiiviroketteissa ihmisen oma immuunijärjestelmä kehittää vasta-aineet virusta vastaan, kun kehoon on siirretty rokotetta. Passiivi-immunisaatiossa elimistön limakalvoille, lähinnä hengitysteihin, viedään ulkopuolista vasta-ainetta muodostamaan estettä viruksen leviämiselle.

Tällaista vasta-ainetta voidaan tuottaa esimerkiksi rokottamalla kanoja, joiden muniin alkaa 3-4 viikon kuluessa muodostua juuri kyseiselle virukselle toimivaa IgY-vasta-ainetta.

Elias Hakalehto ja Ilpo Kuronen esittivät jo 25 vuotta sitten nyttemmin jo rauenneessa patenttihakemuksessa suoja-antibioottien tekemistä epidemioita vastaan.

Tehokas vasta-aine on munankeltuaisessa, mutta itse heikennetty taudinaiheuttaja antigeeni ei sinne päädy. Yksi keltuainen sisältää 1-10 suoja-annosta, joista jokaisesta yksi ihminen saa suojan noin 24 tunniksi.

Hakalehdon mukaan IgY-vasta-aineet ovat nopea keino reagoida uusiin ja muuntuneisiin uhkiin. Tälläkin hetkellä siirtymävaiheessa IgY auttaisi säästämään ihmishenkiä ja ihmisten terveyttä.

Eksoten rokotuspaikka kauppakeskus Isossa-Kristiinassa.
Koronarokotukset ovat käynnistyneet hitaasti rokotteiden niukan saatavuuden takia. Kuvituskuva.Kalle Purhonen / Yle

Uhkaako uusi pandemia?

Nyt on Hakalehdon mukaan sama riski olemassa kuin espanjantaudin aikaan. Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit voivat levitä viruksen raivatessa niille tietä. Aiheesta on varoiteltu jo parikymmentä vuotta sitten tuhkarokkoviruksen yhteydessä. (siirryt toiseen palveluun)

Ärhäköitä bakteerikantoja on runsaasti, kuten osa pneumokokeista, myös tuberkuloosibakteerit ja stafylokokit aiheuttavat hankalasti hoidettavia infektioita.

Tämän vuoksi olisi hyvä varautua bakteeri-infektioiden ja muuntuneiden virusten uhkiin pystyttämällä tuotantojärjestelmä IgY-vasta-aineille.

– Passiivi-immunisaatio on huomattavasti riskittömämpi menetelmä kuin rokottaminen, mutta ne eivät kilpaile keskenään vaan täydentävät toisiaan, Hakalehto perustelee.

Australialais-amerikkalainen SPARK -yhtiö on tekemässä joukkorahoituksella IgY-vasta-aineen humaanitestejä Perthissä Länsi-Australiassa. Aiemmin ennaltaehkäisevää ainetta on testattu eläinkokeissa freteillä ja hamstereilla. Markkinoille tuote saattaa tulla loppuvuodesta.

– Näiden Igy-vasta-aineiden tuotantovalmius suojaa yhteiskuntaa kaikkien tulevien pandemioiden varalta, jotka voivat olla seurauksiltaan vielä COVID-19 tautiakin vaarallisempia, Elias Hakalehto arvioi.

Lue myös:

Suomalaistutkija: Koronavirusta voitaisiin torjua kananmunissa tuotetuilla vasta-aineilla – suihke suuhun antaisi vuorokauden suojan

Kuuntele:

Radio 1:n tiedefestari: Tiede kuuluu kaikille. Tiedefestarin aikana 18. - 24.1. kuullaan joka päivä terävää tiedejournalismia, josta vastaavat muun muassa suositun Tiedeykkösen tekijät. Festarin teema on tiede ja etiikka.

Lue seuraavaksi