1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Yhdysvallat

Paluu vanhaan, jotain aivan uutta vai vain paremmat pöytätavat? Näin Ylen kirjeenvaihtajat arvioivat USA:n vallanvaihdon muuttavan maailmaa

Joe Bidenin kaudella Yhdysvaltain tyyli muuttuu, mutta suurvaltasuhteet eivät välttämättä oitis lämpiä.

Yhdysvallat
Joe Biden allekirjoittaa papereita Valkoisessa talossa.
Presidentti Joe Biden kävi työn ääreen pian virkaanastujaistensa jälkeen. Hän allekirjoitti koronaepidemiaa koskevan asetuksen työhuoneessaan Valkoisessa talossa.Jim Watson / AFP

Tuleeko kansainvälisiin suhteisiin nyt "hiukkasen lisää kohteliaisuutta" vai mullistava muutos, kun Donald Trump poistui Valkoisesta talosta ja Joe Biden nousi Yhdysvaltain presidentiksi?

Ylen kirjeenvaihtajat, Erkka Mikkonen Moskovassa ja Kirsi Crowley Pekingissä sekä toimittaja Janne Toivonen Brysselissä arvioivat, millainen muutos maailmassa on odotettavissa seuraavien neljän vuoden aikana heidän asemapaikkojensa näkökulmasta.

Venäjällä on luovuttu toivosta USA-suhteiden lämpenemisestä, kirjoittaa Erkka Mikkonen

MOSKOVA Venäläisiä on valmisteltu Washingtonin vallanvaihtoon jo kuukausien ajan.

Kremlin kontrolloimassa televisiossa on rummutettu taukoamatta väistyneen presidentti Donald Trumpin vaalivilppisyytöksiä. Lisää vettä myllyyn antoivat kahden viikon takainen hyökkäys kongressiin ja Trumpin sometilien sulkeminen.

Venäläispropagandan mukaan Yhdysvaltain demokratia onkin jo täysin kuopattu, eikä maassa enää ole sananvapautta.

Ulkoministeri Sergei Lavrov uskoo maiden välien pysyvän (siirryt toiseen palveluun) aallonpohjassa, vaikka odottaakin suhteisiin ”hiukkasen lisää kohteliaisuutta”. Kremlissä taas vastuu välirikosta vieritetään yksinomaan Yhdysvalloille.

– Putin on kannattanut ja tulee kannattamaan USA-suhteiden kehittämistä, mutta hän ei ole saanut ajatukselleen vastakaikua valtameren takaa, lausui presidentin lehdistösihteeri (siirryt toiseen palveluun) Dmitri Peskov eilen keskiviikkona.

Melania Trump katsoo, kun Donald Trump ja Vladimir Putin kättelevät.
Venäjän odotukset Yhdysvaltain-suhteiden paranemisesta Donald Trumpin presidenttikaudella eivät toteutuneet. Kuvassa Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin kättelevät heinäkuussa 2018 presidentinlinnassa Helsingissä.Alexey Nikolsky / Sputnik / Kreml / EPA

Venäjän suurista ennakko-odotuksista huolimatta Trumpin kausi saattoi maiden välit kurjimmiksi kuin koskaan Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, ja suhteiden rapautuminen jatkui aivan viime metreille.

Viime viikolla Venäjä ilmoitti aloittavansa irtautumisen valvontalennot oikeuttavasta Open Sky -sopimuksesta, josta Yhdysvallat erosi jo aiemmin. Alkuviikosta Yhdysvallat puolestaan määräsi pakotteita Nord Stream 2 -putkea rakentavalle venäläisyhtiölle.

Lisää pakotteita on odotettavissa myös Bidenin kauden alussa.

Uudelta presidentiltä odotetaan vastausta joulukuussa paljastuneeseen jättiläismäiseen tietomurtoon, jonka tekijöiksi epäillään Venäjän ulkomaantiedustelupalvelun alaisuudessa toimivaa hakkeriryhmää. Yhdysvallat voi vastata pakotteilla myös hermomyrkkyiskusta toipuneen oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin vangitsemiseen.

Ainoa valonpilkahdus tuntuu liittyvän pian umpeutuvaan Uusi START -ydinaserajoitussopimukseen. Kumpikin osapuoli on kertonut halustaan jatkaa 10 vuotta sitten voimaan tullutta sopimusta, joka kätilöitiin Bidenin ollessa Barack Obaman varapresidentti.

Kaiken kaikkiaan asiantuntijat uskovat Venäjän ja Yhdysvaltain ajautuvan tulevaisuudessa aiempaa useammin ideologisiin kiistoihin, kun uusi demokraattihallinto tulee korostamaan demokratiaan ja ihmisoikeuksiin liittyviä kysymyksiä myös ulkopolitiikan saralla.

Lue tästä, mitä venäläisasiantuntijat odottavat USA-suhteelta Bidenin kaudella.

Jää tuskin sulaa Yhdysvaltain ja Kiinan suhteista, arvioi Kirsi Crowley

PEKING Tuleeko Joe Bidenista uusi Trump, paremmilla pöytätavoilla?

Näin Kiinan valtion tukeman Global Times -lehden asiantuntijaraati pohti (siirryt toiseen palveluun) presidentti Joe Bidenia.

Kiinassa ei odoteta, että jäiset suhteet Yhdysvaltoihin sulavat merkittävästi vallan vaihduttua Yhdysvalloissa. Trumpin hallinnon viimeiset pelimerkit antoivat siitä suuntaa.

Päivää ennen virkakautensa loppua ulkoministeri Mike Pompeo julisti Kiinan harjoittaman uiguurien alistamisen kansanmurhaksi. Mikään muu maa ei ole toistaiseksi tuominnut Kiinan uiguuri-politiikkaa yhtä jyrkästi.

Kiina vastasi hyökkäävällä diplomatialla. Ulkoministeriön edustaja Hua Chubnying sanoi julistusta roskapaperiksi ja Pompeota tuomiopäivän pelleksi sekä vuosisadan vitsiksi. Kiina rankaisi pakotteilla Pompeota, 27 korkeaa viranhaltijaa sekä yhtiöitä ja instituutioita, jotka ovat heidän kanssaan tekemisissä.

Tämä ei ole kuitenkaan pelottanut Bidenin hallintoa. Vaikka sen odotetaan harjoittavan maltillisempaa ja kohteliaampaa diplomatiaa kuin Trumpin oli, epäluulo Kiinan pyrkimyksiä kohtaan ylittää puoluerajat.

Trump ja Xi seurueineen istuvat pöydän ääressä.
Yhdysvaltain ja Kiinan presidentin Donald Trump ja Xi Jinping tapasivat kahden kesken G20-ryhmän huippukokouksen yhteydessä Osakassa heinäkuussa 2019.2020 images / Alamy / AOP

Bidenin ulkoministerikseen valitsema Antony Blinken on sanonut kannattavansa päätöstä julistaa uiguurien vastainen toiminta kansanmurhaksi. Kiinan sanktioita Pompeolle Bidenin hallinto luonnehti tehottomiksi ja kyynisiksi.

Bidenin hallinnon odotetaan jatkavan myös sen vaatimista, että Kiina kunnioittaa Hongkongin, Tiibetin ja Taiwanin oikeuksia.

Kiinassa ollaan kuitenkin varovaisen toiveikkaita. Ulkoministeriön edustaja Huan Chunying toivoi tänään torstaina, että yhteistyöllä maiden suhteissa saadaan peitottua pahan voimat. Huan kiitteli myös Yhdysvaltain päätöstä liittyä uudelleen WHO:hon ja Pariisin ilmastosopimukseen.

Kiinan Yhdysvaltain-suurlähettiläs Cui Tiankai twiittasi toiveikkaasti, että Kiina odottaa työskentelyä uuden hallinnon kanssa edistääkseen maiden suhteita sekä toimiakseen globaalien haasteiden kuten kansanterveyden, ilmaston ja kasvun puolesta.

Pekingin yliopiston kansainvälisten ja strategisten suhteiden instituutin professori Wang Jisi näkee kuitenkin, että Yhdysvaltain Kiina-suhteiden ytimessä on kilpailu ja Kiinan vallan kasvun hillitseminen. Hän sanoo kiinalaisessa Caixin-verkkojulkaisussa (siirryt toiseen palveluun), että Biden tulee jatkamaan samalla linjalla.

Kiina on hyödyntänyt lännen pandemiakriisiä ahkerasti. Trump ärsytti Kiinaa nimeämällä koronaviruksen Kiina-virukseksi. Mutta pandemian riistäydyttyä käsistä Yhdysvalloissa Kiina on kehunut omaa autoritääristä järjestelmäänsä pandemian saamisesta kuriin. Kiina on ainoa maa, jonka talous on käytännössä kasvanut pandemiavuonna. Maa on myös harjoittanut pandemiadiplomatiaa lahjoittamalla ja myymällä suojavarusteita ja rokotteita.

Kiinan itsevarmuus on myös kasvanut Trumpin ailahdellessa niin koronaviruspandemian hoidossa kuin kansainvälisissä suhteissa. Bidenin isoimpana haasteena nähdäänkin Trumpin sotkujen siivoaminen.

Barack Obama, Joe Biden ja Xi Jinping
Joe Biden tapasi Kiinan nykyisen presidentin Xi Jinpingin (oikealla) Valkoisessa talossa helmikuussa 2012, kun kumpikin oli vielä varapresidentti ja Yhdysvaltain presidenttinä oli Barack Obama.AOP

Yhteistä säveltä voi löytyä ilmastokysymyksissä, terveyshaasteissa ja pyrkimyksissä laannuttaa Pohjois-Korean ydinohjelma.

Biden on jo luvannut tiukkoja toimia pandemian saamiseksi kuriin sekä paluuta Pariisin ilmastosopimukseen. Bidenin odotetaan pyrkivän myös suuntaamaan huomiota Kiinan lähialueille, joita Kiina on ehtinyt kosia, kun Trumpin hallinnon huomio oli toisaalla.

Bidenin myös odotetaan välttävän yhteenottoja toisin kuin Trumpin, arvioi Fudanin yliopiston professori Wu Xinbo kiinalaisessa mediassa.

Sotilaallinen jännite ei ole kuitenkaan väistynyt. Sekä Kiinan että Yhdysvaltain laivastot seilaavat Etelä-Kiinan merellä ja Taiwanin edustalla.

Kiinan ja Taiwanin suhteen suurvaltain jännitys näyttää jatkuvan. Yhdysvaltain uuden presidentin virkaanastujaisiin kutsuttiin Taiwanin edustaja nyt ensi kertaa vuosikymmeniin. Kutsu viittaa siihen, että Biden jatkaa Trumpin hallinnon linjoilla Taiwanin liittolaisena. Kiina ei tunnusta Taiwania ja vaatii samaa muulta maailmalta.

Talous- ja teknologiasodassakaan ei odoteta liennytystä. Demokraatit ovat yhtä huolissaan kuin republikaanit epäsuhtaisesta kaupasta ja Kiinan pyrkimyksestä haalia länsimaisten innovoivien yritysten teknologiatietoja. Niinpä Bidenin ei odoteta höllentävän tariffeja ainakaan heti. Trumpin äkkijyrkkien toimien sijaan voidaan tosin nähdä enemmän neuvotteluhalua.

Kiinalaiset asiantuntijat eivät odota, että Biden ja Kiinan presidentti Xi Jinping tapaisivat pian. Mutta virkamiestasolla saattaa alkaa tapahtua lähentymistä, kiinalaisprofessorit arvioivat Global Times -lehdessä.

EU janoaa uutta alkua, vaikka Yhdysvaltain paras ystävä on poissa, muistuttaa Janne Toivonen

BRYSSEL Uusi alku.

Näihin kahteen sanaan tiivistyvät EU:n odotukset Yhdysvaltain vallanvaihdosta.

Neljä vuotta Trumpin hallintoa nosti EU:n näkökulmasta Atlantille sankan sumun. Suhteet jumittivat paikoillaan, eikä Euroopassa koko aikana nähty, mitä vastarannalla oikein tapahtuu.

Moni poliitikko kauhisteli, kun Trump temmelsi välittämättä vanhan mantereen ajatuksista saati tunteista. EU-päättäjien sielunmaisema nojaa yhteiseen historiaan ja ennakoitavuuteen. Siksi trumpilainen diilipolitiikka tuntui täällä erityisen arvaamattomalta.

Vaikka hämmennys sopi Euroopan omaa valta-asetelmaa haastaville poliitikoille paremmin kuin hyvin, enemmistön jakama yhteinen tunne on helpotus.

– Olen riemuissani, että uuden hallinnon ensimmäisenä päivänä Yhdysvallat palaa Pariisin ilmastosopimukseen. Se on vahva alkupiste uudelle yhteistyöllemme, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi keskiviikkona.

Yhdysvaltain paluu kansainvälisiin neuvottelupöytiin on merkittävin asia Bidenin valtaannousussa, jos Euroopalta kysytään.

Komissio rustasi jo joulukuussa pohjapaperin EU:n ja Yhdysvaltain väliseksi uudeksi strategiaksi. Se huokuu yhteisiä arvoja ja historiaa sekä suhteiden pikaista lämmittämistä, siis kaikkea sitä mikä on ollut neljä viime vuotta pakastimessa.

Yhdysvaltain presidenttipari Melania ja Donald Trump sekä Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron
Yhdysvaltain presidenttipari Melania ja Donald Trump sekä Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron osallistuivat ensimmäisen maailmansodan aseleposopimuksen 100-vuotisjuhlaan Pariisissa 11. marraskuuta 2018.

Eurooppa hakee läheisyyttä yhteisten ilmastotalkoiden lisäksi myös suhteessa koronaan ja Kiinaan. Yhdysvallat on yhä EU:n silmissä luontainen kumppani, toisin kuin demokratia- ja ihmisoikeuskysymyksissä arveluttava Kiina.

Biden-intoa puhkuva Eurooppa joutuu kuitenkin muistamaan, että Biden on Yhdysvaltain presidentti, ei Euroopan. Biden on patriootti, joka vastaa teoistaan kotimaansa äänestäjille.

Kauppapolitiikassa, kuten politiikassa geenimanipuloitujen tuotteiden, teräksen ja alumiinin suhteen, EU:n ja Yhdysvaltojen intressit risteävät edelleen. Samoin teknologiajätit Google, Apple, Facebook ja Amazon jatkavat maailman dominointia Yhdysvalloista käsin, mikä närästää Eurooppaa.

Iso kysymys Euroopassa on, kuka ottaa Yhdysvaltain-suhteissa johtajuuden.

Yhdysvaltain paras kaveri ja suurin ymmärtäjä on poissa, kun Britannia poistui EU:sta. Amerikka-mielinen Tanska on liian pieni johtajaksi, ja Saksa ja Ranska ovat neljä vuotta nyrpistäneet nenäänsä öykkäröintinä pitämälleen trumpilaisuudelle.

Optimismia riittää, mutta neljän vuoden haavat eivät umpeudu hetkessä.

Ylen aamussa arvioitiin Bidenin vaikutus maailmanpolitiikan valtapeliin. Studiossa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak ja videoyhteydellä linjoilla on kansainvälisen politiikan professori Hiski Haukkala Tampereen yliopistosta.

Lisää aiheesta:

Kuuntele Takaisin Pasilaan -podcast: Onko Yhdysvallat aseellisen kapinan partaalla? Presidentti Biden yrittää yhdistää kansan

Kuuntele Jenny Matikaisen juontama Mistä maailma puhuu -podcast, joka tähyää kolmen jakson ajan Trumpin jälkeiseen aikaan. Jaksossa 2 pohditaan, onko Eurooppakin salaliittojen syövyttämä ja jopa natsi-Saksan tiellä? Mukana toimittaja Pasi Myöhänen Britanniasta ja kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen Berliinistä.

Trumpin ulkopolitiikkaa valottaa Satu Helinin juttu suurvaltajohtajien ulkomaanmatkoista: "Hoitakaa minut pois täältä", sanoi Donald Trump eikä koskaan palannut Etelä-Amerikkaan – Ylen kokoama data näyttää, että 2000-luvulla Kiina on tullut monessa maassa USA:n tilalle

Tunnelmista heti Yhdysvaltain vaalien jälkeen voi lukea täältä: Uusi alku ystävän kanssa vai pettymys? – Näin Bidenin voittoon reagoitiin Berliinissä, Brysselissä, Moskovassa ja Pekingissä

Lue seuraavaksi