1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. liikunta

Adalmiina Levy, 21, lopetti verenmaku suussa treenaamisen – ja huomasi, että mitään pahaa ei tapahtunutkaan eikä keho edes kaivannut hikitreeniä

Asiantuntijoiden mukaan moni tekee turhaan kovasykkeisiä harjoituksia. Kevyempi LIIT-treeni auttaisi paremmin palautumaan.

liikunta
Oululainen Adalmiina Levy vaihtoi hiit-treenit kevyempään liit-harjoitteluun
Kovasykkeisen treenin aiheuttama kuormitus sai Adalmiina Levyn miettimään liikkumistaan uudella tavalla.Juha Hintsala / Yle

Oululainen Adalmiina Levy, 21, teki vielä muutama vuosi sitten rankkoja HIIT-treenejä useita kertoja viikossa. HIIT tulee englanninkielen sanoista High Intensity Interval Training.

Harjoituksiin kuului muun muassa intervallijuoksua sekä ryhmäliikunta- ja lihaskuntotreenejä.

– Sitten minuun iski jonkinlainen ylikuormitustila. Olin lukenut, että kova harjoittelu lisää kokonaiskuormitusta kehossa. Se laittoi miettimään uudestaan, miten haluan liikkua.

Lempeämmästä liikunnasta saatu hyvä fiilis koukutti. Levy vaihtoi raskaat harjoitukset pysyvästi kävelyyn, pyöräilyyn ja kevyempään lihaskuntotreeniin. Samalla löytyivät oman jaksamisen rajat.

– Pystyn nyt helpommin kuuntelemaa kehoani, kun en treenaa hulluna veren maku suussa. Tuntuu, että olen nyt terveempi.

Kun harjoittelee sopivan kevyesti, voi tehdä kuin vahingossa LIIT-treenejä eli matalasykkeisestä Low Intensity Interval Training -harjoittelua.

Näin kävi myös Levylle, joka ei ollut kuullut hyödyllisestä treenimuodosta aiemmin.

Puolen tunnin tehotreeni ei riitä tuntien istumisen jälkeen

Asiantuntijoiden mukaan liikunnasta on tullut aivan liian suorituskeskeistä. Usein valitaan kaikkein raskaimmat ryhmäliikuntatunnit ja salitreenit.

Jos treenataan vain kovilla tehoilla, matalasykkeinen peruskestävyyttä lisäävä liikunta voi jäädä silloin tekemättä.

Jos istuu kymmenen tuntia päivässä ja tekee sen jälkeen puolen tunnin kovasykkeisen tehotreenin, se ei riitä poistamaan pitkän istumisen aiheuttamia haittoja.

Palautumisen ja kunnon kannalta olisi parempi harjoitella vähän pidempään ja tehdä harjoitus rauhallisemmin.

ODL liikuntaklinikan liikuntalääketieteen erikoislääkäri Tiina Nylanderin mukaan LIIT-treeneissä oleellista on keskittyä suoritukseen ja tehdä liikkeet teknisesti oikein.

– Suorituksen aikana pitäisi pystyä puhumaan. Harjoituksesta palautuminen on nopeaa ja treenaamaan voi alkaa aika pian uudestaan, kertoo Nylander.

Kaikenlainen liikunta on hyväksi, vaikka arkiliikuntaa ei aina mielletä oikeaksi treeniksi. Puuhastelu pihalla ei ehkä ole vielä trendikästä harjoittelua, mutta jos esimerkiksi kävelee ja hölkkää välillä, kyse voi olla LIIT-harjoittelusta. Tiina Nylanderin mukaan liikuntatrendit ovat muuttuneet rauhallisemman harjoittelun suuntaan jo useamman vuoden ajan.

– Uskoisin että koronankin vuoksi kaivataan liikuntaa, josta voi nauttia. Enää ei haluta puurtaa hampaat irvessä, sanoo Nylander.

Joillekin kova liikunta voi helpottaa stressiä. Mutta jos suorittaa jatkuvasti liikaa, se voi johtaa lopulta ylikuormitustilaan.

– Työssäni näen paljon ylikuormitustiloja, jotka voivat johtua urheilusta tai kokonaiskuormituksesta. Kyse on siitä, että vaatimustaso on liian kova kaikessa tekemisessä, toteaa Nylander.

Lue myös: Haluatko kasvattaa kuntoasi ja voida hyvin? Unohda maksimikestävyys ja ota nämä asiat huomioon

Kevyemmät treenit vaikuttivat mieleen, mutta eivät kehoon

Adalmiina Levy ei ole huomannut kehossaan muutoksia, vaikka vaihtoi rankan harjoittelun kevyempään liikuntaan kolme vuotta sitten. Mutta hän on huomannut sen, että olo on paljon jaksavaisempi urheilun jälkeen.

– Ei ole ihan kuollut olo niin kuin on ollut hullun intervallitreenin jälkeen.

Oululainen Adalmiina Levy vaihtoi hiit-treenit kevyempään liit-harjoitteluun
Adalmiina Levy kokee, että esimerkiksi reipas kävely sopii hänelle paremmin kuin rankat treenit. Juha Hintsala / Yle

Aiemmin Levy harjoitteli lähinnä ulkonäkösyistä. Nyt opiskelija tekee pitkiä kävelylenkkejä luonnon helmassa. Siellä hän kokee palautuvansa paremmin.

– Fokus on ehkä siinä, että on vain hyvä fiilis ja jaksaa arjessa. Metsässä liikkuminen on myös mielen hyvinvointia. Se on minulle nyt kokonaisvaltainen treeni.

Juttua varten on haastateltu myös liikuntakeskus Voiton valmennusvastaava Joonas Hakala.

Minkälaisia treenejä sinä teet? Keskustelu on auki 24.1 kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi