Ikääntyneiden asema on ollut hyvin haavoittuvainen koronakriisin aikana eikä heidän oikeutensa turvalliseen elämään välttämättä toteudu, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
Johtopäätökset perustuvat THL:n Vanhuspalvelujen tila -seurannan kuntakyselyyn sekä kuntien aluehallintovirastoille toimittamiin COVID-19-tilannekuvaraportteihin.
THL korostaa, että ikääntyneiden tilannetta koskeviin huoli-ilmoituksiin tulisi suhtautua lakisääteisenä työvälineenä, jolla ikääntyneiden kokema kaltoinkohtelu voidaan tunnistaa ja jolla siihen voidaan puuttua. Huoli-ilmoitusten tarkoituksena on varmistaa, että ikääntynyt saa tarvitsemansa huolenpidon silloinkin, kun ei itse osaa tai ymmärrä sitä pyytää.
Laitos vaatii, että tietoa ikääntyneiden kaltoinkohtelusta ja siihen puuttumisen keinoista tulisi lisätä. Suomesta puuttuu systemaattinen ikääntyneiden kaltoinkohtelun ja riskitekijöiden tutkimus.
Ikääntyneiden kaltoinkohtelu voi olla fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa, seksuaalista ja taloudellista hyväksikäyttöä sekä hoidon ja avun laiminlyömistä.
Vanhuspalvelujen tila -kyselystä selviää myös, että vanhusten kaltoinkohteluun puuttuminen vaihtelee alueittain ja on usein hajanaista.
– Ikääntyneiden kaltoinkohtelu jää usein piiloon ulkopuolisilta ja on siten luultua yleisempää, sanoo THL:n johtava asiantuntija Minna-Liisa Luoma tiedotteessa.
THL:n mukaan moni ikääntynyt on koronan aikana kokenut sosiaalista eristäytymistä ja köyhyyttä. He ovat kärsineet palveluiden saamisen haasteista, koronaviruspandemian aiheuttamasta ahdistuksesta sekä omaishoitajien kokemasta stressistä.
Lue myös: