1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. naisjohtajat

Tutkimus: Naisjohtajien määrä kasvoi aavistuksen – samoin sellaisten yhtiöiden määrä, joissa ei ole naisjohtajia ollenkaan

Euroopan ja Suomen suuryhtiöt on rankattu. Nainen ylimmässä johdossa on yhä harvinainen poikkeus.

naisjohtajat
Grafiikka näyttää naisten osuuden 668 eurooppalaisen yrityksen toimitusjohtajista, 6 %.
Vain kuusi prosenttia eurooppalaisten suurten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista on naisia, kertoo tänään julkistettu tutkimus.Eleni Paspatis / Yle, grafiikka: Samuli Huttunen / Yle

Lähes 670 eurooppalaista suuryhtiötä käsittävä EWOB 2020 Gender Diversity Index -tutkimus puhuu selvää kieltä:

Mitä enemmän johtajalla on valtaa, sitä todennäköisemmin hän on mies.

  • Naisten osuus eurooppalaisten suuryritysten koko johtajistosta on 28 prosenttia.
  • Ylimmässä johdossa heitä on vain 17 prosenttia.
  • Toimitusjohtajaksi asti kivunneista ainoastaan 6 prosenttia on naisia.

Vahvin asema naisilla on yritysten hallituksissa. Siellä naisten osuus on tutkimuksen mukaan hieman yli kolmannes. Hallituksen puheenjohtajana nainen on kuitenkin lähes samanlainen harvinaisuus kuin toimitusjohtajanakin.

Brysselissä päämajaansa pitävän European Women on boards -järjestön suomalainen puheenjohtaja Päivi Jokinen ei ole tuloksesta yllättynyt. Harmissaan hän kuitenkin on.

– Lähes 670 yritystä, joista noin 630:ssä on toimitusjohtajana mies. Ei voi olla mahdollista, että päteviä naisia ei olisi enempää, Jokinen sanoo.

Viime vuodesta naisten osuus eurooppalaisten pörssiyhtiöiden johtotehtävissä on noussut jonkin verran. Toimitusjohtajissa naisten osuus kasvoi reilun prosenttiyksikön, hallitusten puheenjohtajissa noin kaksi prosenttiyksikköä.

Hallituksissa ja muissa johtotehtävissä naiset vahvistivat niin ikään otettaan.

Toisaalta vertailun häntäpäässä kehitystä ei ole tapahtunut. Sellaisten yhtiöiden määrä, joissa ei ole naisia johtotehtävissä lainkaan, jopa kasvoi.

Päivi Jokinen, puheenjohtaja, EWOB
Osa Euroopan maista tarvitsisi sukupuolikiintiötä, Päivi Jokinen sanoo. "Sitten kun asiat lähtevät etenemään oikeaan suuntaan, se voidaan poistaa."EWOB

Entä Suomi?

Eurooppalaisiin suuryrityksiin keskittyvässä tutkimuksessa suomalaisia yrityksiä on 17 kappaletta. Paras suomalaisyhtiö, Kojamo, on listan sijalla 23. Viime vuonna ensimmäinen suomalainen löytyi parikymmentä sijaa taaempaa.

Jokinen on tyytyväinen myös siitä, että Metso paransi sijoitustaan listalla yli kolmella sadalla pykälällä ja oli koko vertailun kymmenen suurimman nousijan joukossa. Wärtsilän ja Nokiankin sijoitukset nousivat voimakkaasti.

– Tänä vuonna meillä on myös yksi nainen hallituksen naispuheenjohtajana, hän on Nokian hallituksen puheenjohtaja Sari Baldauf.

Toisaalta UPM:n ja Nokian Renkaiden sijoitus on selvästi laskenut.

Vertailun kärkisijoitus jaettiin kolmen kiinteistönyhtiön kesken. Yhtiöt olivat brittiläinen Assura ja Grainger sekä ruotsalainen Wihlborgs Fastigheter.

Suomalaiset yritykset eivät nousseet 20 parhaan joukkoon. Osasyy tähän on, että suomalaisia yrityksiä on suurten eurooppalaisten pörssiyhtiöiden joukossa vain vähän.

Kun keskiarvoja lasketaan, Suomi oli neljäs, eli yhden sijan parempi kuin viime vuonna.

– Tietysti olen iloinen, että Ruotsi on Suomen takana. Viime vuonna he olivat selkeästi edellä. Ruotsi on myös kulttuurimielessä tasa-arvoisempi – mitä tulee esimerkiksi isyysvapaisiin, Jokinen sanoo.

Kojamossa puolet pomoista on naisia

Suomalaisyhtiöistä korkeimmalle naisjohtajaselvityksessä nousi Kojamo.

Nimi Kojamo tarkoittaa suurta koiraslohta, mutta se ei yhtiön johtajavalinnoissa näy.

– Ehkä tämä asia ei ihan korreloi yhtiön nimen kanssa, Kojamon vastuullisuuspäällikkö Hannamari Koivula naurahtaa.

– Olemme sijoituksesta todella tyytyväisiä, sillä yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus on osana vastuullisuutta yrityksemme kulttuurissa.

Puolet Kojamon kuusihenkisestä johtoryhmästä on naisia. He ovat digijohtaja Katri Harra-Salonen, markkinointijohtaja Irene Kantor, liiketoimintajohtaja Tiina Kuusisto. Lisäksi yhtiön seitsenhenkisessä hallituksessa naisia ovat Anne Leskelä, Minna Metsälä ja Heli Puura.

Tasapuolinen edustus toteutuu myös muualla organisaatiossa. Kojamon 35 esihenkilöstä hieman yli puolet on naisia.

Aiemmin VVO-yhtymänä tunnetun yhtiön koko henkilöstöstä naisia on 63 prosenttia.

– Asuntosijoittamisen ja rakennusalan yhtiöt ovat usein aika miesvaltaisia, eli tässä mielessä kyllä erottaudumme alalla, Koivula sanoo.

Koivulan mukaan yhtiö tavoittelee parhaita osaajia. Kun se tehdään oikein, sukupuolijakautumasta tulee tasapainoinen.

– Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo tuovat uusia näkemyksiä, innovatiivisuutta ja kilpailuetua, hän sanoo.

– Mitään sukupuolikiintiötä meillä ei ole.

Eurooppalaisessa pomopörssissä naisten asema on kuitenkin yhä niin heikko, että on pakko kysyä:

Auttaisiko pakko?

Monissa maissa naisten roolia yritysjohdossa on haluttu paaluttaa lainsäädännöllä, eli määrittelemällä naisten vähimmäisosuus yhtiöiden hallituksissa.

Naisten määrälle on asetettu vähimmäisosuus esimerkiksi Saksassa, Itävallassa, Belgiassa, Italiassa ja Portugalissa. Nämä maat ovat naisjohtajavertailussa kuitenkin Suomea jäljessä.

Toisaalta Norja ja Ranska ovat Suomen edellä – mahdollisesti juuri siksi, että niissä on lakiin kirjoitettu sukupuolivelvoite.

Tutkimus ei siis anna yksiselitteistä vastausta siihen, tulisiko kiintiöitä ottaa käyttöön.

Women on Boards -järjestön puheenjohtaja Päivi Jokinen on taipunut kiintiöiden varovaiseksi kannattajaksi.

– Olen ollut sitä mieltä, että osaamisella ja meriiteillä tässä mennään. Usein Suomi ja Ruotsi nostetaan esimerkiksi siitä, että tasa-arvon kehittämisessa voidaan onnistua ilman kiintiölainsäädäntöä, hän sanoo.

Myös Iso-Britannia menestyy mainiosti ilman sukupuolikiintiöitä.

– Mutta kun katsoo sitä listan peräpäätä – en usko, että kehitys lähtee liikkeelle ilman, että laitetaan joksikin aikaa jonkinlainen pakote. Sitten kun asiat lähtevät etenemään oikeaan suuntaan, se voidaan poistaa.

Rohkeutta naisille ja heidän palkkaajilleen

Päivi Jokisen mukaan naisjohtajien palkkaaminen on lopulta osakkeenomistajien etu. Parhaat resurssit on saatava käyttöön sukupuolesta riippumatta.

– Yritysten olisi osattava maksimaalisesti hyödyntää kaikki se lahjakkuus, mikä markkinassa on. Samalla toivon, että naiset uskaltaisivat ottaa rohkeita askelia urallaan, Päivi Jokinen sanoo.

Naisten sanotaan olevan liian kriittisiä. Jos jokainen työhakemuksessa esitetty vaatimus ei täyty sataprosenttisesti, niin paikkaa ei haeta ollenkaan.

Jokisen mukaan rohkeutta vaaditaan myös yhtiöiltä, jotka palkkaavat naisia tehtäviin, joita aina ennen on hoitanut mies.

Hän on toiminut suuren osan urastaan miehisessä metsäteollisuudessa. Jokinen muistaa 2000-luvun alusta sen hetken, jolloin tätä molemminpuolista rohkeutta erityisesti tarvittiin.

– Suurin hyppäys oli, kun lähdin Brysseliin vetämään International Paperin markkinointia Euroopassa ja sain vastuulleni 13 miljoonan euron markkinointibudjetin. En ollut siihen mennessä markkinointia vetänyt – enkä oikeastaan tehnytkään.

Myöhemmin Päivi Jokinen on toiminut johtajantehtävissä esimerkiksi Kemirassa ja Stora Ensossa.

Näin tutkimus tehtiin

  • Tutkimuksessa 668 suuryhtiötä 18 maasta, joista suurin osa listattu STOXX Europe 600 -pörssi-indeksiin.
  • Indeksin rakenteesta johtuen brittiläisiä yrityksiä mukana selvästi eniten, 151 kappaletta. Ranskalaisia on 84 kappaletta ja Saksalaisia 75. Suomalaisia yrityksiä oli mukana 17 kappaletta.
  • Tiedot kerätty heinäkuun 2020 ja elokuun 2020 aikana ja tarkistettu lokakuussa 2020.
  • Tutkimuksen teki European Women On Boards sekä Suomessa Board Professionals Finland.

Yle tutki liitot: naisten määrä on lisääntynyt teknologiateollisuuden ja palvelutyönantajien hallituksissa, mutta muutos on hidasta

Lue seuraavaksi