1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. muovijäte

Vaasan Ahvensaaren ranta oli WWF:n tutkimista toiseksi roskaisin – mikromuovia ja muovia oli enemmän vain Suomenlinnan rannassa

Vaasassa WWF:n raporttiin ei ole vielä päästy perehtymään. WWF tutki seitsemän rannan roskaisuutta viime kesänä.

muovijäte
Människor på en badstrand.
Vaasassa on 9 kaupungin uimarantaa. Ahvensaari on niistä yksi. Kuva on Gustavsborgin rannalta.Jakob Lillas / Yle

WWF Suomi, Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Pidä Saaristo Siistinä ry toteuttivat viime kesänä muoviroskakiertueen suomalaisille rannoille.

Kiertueella haluttiin selvittää, mikä suomalaisrantojen tilanne on nyt, kun tulossa on esimerkiksi EU:n kertakäyttömuovidirektiivi (siirryt toiseen palveluun) ja Suomen merenhoidon toimenpideohjelmaa valmistellaan.

Tietoa nykytilanteesta tarvittiin, jotta jatkossa voidaan selvittää, muuttuuko tilanne, sanoo WWF:n meriasiantuntija Anna Soirinsuo.

– Halusimme laajentaa tietopohjaa siitä, mikä tilanne on nyt ja kerätä perusdataa, Soirinsuo sanoo.

Mikromuovia rantahiekassa

Seitsemästä Suomessa tutkitusta rannasta listalla toiseksi sijoittui (siirryt toiseen palveluun) Vaasan Ahvensaari. Tutkituista rannoista enemmän muoviroskaa ja mikromuovia löytyi vain Suomenlinnan rannasta Helsingissä.

Mikromuovin määrä rantahiekassa oli suurin Suomenlinnassa. Toiseksi suurin määrä oli Ahvensaaressa.

WWF:n mukaan mikromuovin määriä Suomen rantahiekassa ei juuri ole aiemmin tutkittu. Vain Syke on analysoinut kokeiluluonteisesti mikromuovien määrää hiekkanäytteistä Porvoon ja Kotkan rannoilta.

– Mitä pienempiä hiukkasia tutkitaan, sitä enemmän muovia löytyy. Jo "suurikokoisen", yli 0,3 millimetrin suuruisen, mikromuovin löytyminen lähes kaikilta rannoilta melko pienistä näytemääristä paljastaa tarpeen tutkia lisää ja tarkemmin”, Soirinsuo toteaa WWF:n tiedotteessa.

Lue seuraavaksi: Muoviroskaa ja mikromuovia on ympäri Suomen rannikkoa – puhtaimmat rannat Hangossa ja Yyterissä

Ahvensaaren tupakantumpit

Ahvensaaressa tyypillisin roska oli muovia sisältävä tupakantumppi. Se oli huomattavasti yleisempi kuin muut roskatyypit, Soirinsuo sanoo.

Soirinsuo arvelee, että ihmiset eivät miellä tupakantumppienkin olevan muovia ja aiheuttavan ongelmia esimerkiksi niitä syöville eläimille.

– Tupakoiden filtterit tehdään selluloosa-asetaatista, joka on muovi. Tumpin hajoaminen luonnossa vie keskimäärin kahdesta viiteen vuotta, ja muun muassa kalat ja linnut luulevat niitä ruoaksi.

Roskat kerättiin Ahvensaaren uimaranta-alueelta. Kerääjien roskapusseihin päätyivät silminnähtävät roskat.

Alle 0,5 senttimetrin mikromuovista otettiin vähintään kolme näytettä kultakin tutkittavalta rannalta.

Ahvensaaressakin roskia kerättiin myös “puskan puolelta”.

– Siellä roskia oli paikoin enemmän (kuin rannalla). Se ei ehkä ole sellaista aluetta, jota kansalaiset itse ovat puhdistaneet yhtä aktiivisesti kuin maata, Soirinsuo arvelee.

Muovin kierrättämistä Vaasassakin

Vaasan kaupungin ympäristötoimen johtaja Christer Hangelin ei ole nähnyt vielä WWF:n raporttia, vaan on aiheen uutisoinnin varassa.

Hangelin toteaa kuitenkin, että tulee siihen varmasti myöhemmin perehtymään tarkemmin.

Hangelinin mukaan ei voi vielä sanoa, aiheuttaako raportti kaupungissa toimenpiteitä, mutta hän toteaa maailman havahtuneen viime aikoina muoviroskaan ja sen vaikutuksiin. Esimerkiksi muoviroskan kierrättämistä pyritään Vaasassakin parantamaan koko ajan.

Kaupungin uimarantojen kunnossapito kuuluu Vaasassa viheralueyksikölle. Yksikön mukaan Ahvensaaren uimarannasta ei ole tullut kesäisin poikkeuksellisia määriä valituksia.

Uimakaudella uimarannat tarkistetaan arkisin kerran – kaksi päivässä ja roskat kerätään. Yhdeksästä uimarannasta vilkkain on Hietasaari, mistä vilkkaimpina päivinä roskat kerätään ja roskikset tyhjennetään kolmesti.

"Tapa, jonka voi muuttaa"

WWF:n Anna Soirinsuon mukaan roskaseuranta tulisi ottaa osaksi rannikolla tapahtuvan ihmistoiminnan vaikutusten selvittämistä. Mittareita voisivat olla juuri isomman rantaroskan määrä ja laatu sekä mikromuovi.

Soirinsuo arvelee, että suomalaisten asenteissa on vielä parannettavaa. Roskaaminen on joskus tapa, tottumus, jonka huomattuaan voi muuttaa.

– Helposti varmaan on tullut vaan tavaksi, että nakataan. Pitäisi jotenkin mieltää, että se ei kannata. Ei esimerkiksi heitetä [veneillessä] tumppeja laidan yli, koska ne päätyvät sitten rannalle.

Lue seuraavaksi:

Suomen rannat ovat Itämeren roskaisimpia, ja nyt selvitetään ensimmäistä kertaa niiden mikromuovimäärää – katso videolta, kuinka muovia kerätään

Tutkimus: Mikromuovia päätyy ihmisen elimistöön pankkikortin verran viikossa

Lue seuraavaksi