1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vaihto-opiskelijat

Sanni Santanen on ollut syksystä asti Alankomaissa vaihdossa, mutta opiskelee huoneestaan käsin – “Kaikesta huolimatta mahtava kokemus”

Kotimaasta käsin suoritetuista vaihdoista ei tullut korona-ajan hittiä, mutta niiden potentiaaliin uskotaan yhä.

vaihto-opiskelijat
Sanni Santanen tuulimyllyn edessä.
Koronatilanteesta huolimatta Sanni Santanen on päässyt tutustumaan Alankomaiden nähtävyyksiin.Inge Lampe

Loppukesästä helsinkiläistä Sanni Santasta mietitytti, minkälainen syksy häntä odottaisi.

Vaihto-opiskelupaikka Alankomaihin Utrechtin yliopistoon oli myönnetty, mutta matkaan lähdöstä ei ollut vielä täyttä varmuutta. Kesällä koronatilanne oli niin Suomessa kuin maailmallakin pääasiassa suvantovaiheessa, mutta huoli tulevasta eli vahvana.

Lue lisää: 26-vuotias Sanni Santanen jännittää, pääseekö syksyllä vaihtoon – koronakriisin jäljiltä samassa jamassa on jopa 10 000 suomalaista

Santanen pääsi lähtemään, ja hetken aikaa kaikki sujui melkein kuin perinteisessä vaihdossa.

– Pystyin käymään kampuksella ja ravintoloissa sekä tutustumaan uusiin kurssikavereihini, Santanen kertoo.

Sitten koronatilanne paheni maailmanlaajuisesti. Alankomaat laitettiin säppiin, eikä talvi ole tuonut helpotusta.

Kansainvälistä markkinointia opiskelevan Sanni Santasen tunnelmat tällä hetkellä ovat kuitenkin hyvät, jopa helpottuneet.

Vaihtomäärät romahtivat koronan myötä

Takana on monta kuukautta etäopiskelua, jotka ovat kulminoituvat tiukkaan rutistukseen ryhmätöiden, palautusten ja tentin kanssa.

– Alunperin tenttien ja esitelmien piti olla kampuksella, mutta nekin olivat nyt etänä. Parempi näin, jotta virus ei leviä. Samankaltainen tilanne olisi varmasti Suomessakin ollut, Sanni Santanen pohtii.

Nyt hänellä on muutama viikko aikaa ottaa rennosti ennen seuraavan jakson alkua. Alun perin hänen oli tarkoitus olla Alankomaissa vain syyskausi, mutta hän päätti venyttää vaihdon koko lukuvuoden pituiseksi.

Opetushallituksen mukaan syksyllä 2020 Suomesta ulkomaanjaksolle lähti noin 800 korkeakouluopiskelijaa ja tänne saapui reilut 2300 opiskelijaa. Pudotus on suuri, sillä ennen koronaa lähtijöitä on ollut syksyisin noin 4000 ja tulijoita noin 6000.

Lisäksi valtaosa vaihdoista toteutui Euroopan sisällä, kun tavallisesti merkittävä osa niistä suuntautuu myös Euroopan ulkopuolelle.

Utrechtin yliopiston Science Park -kampus.
Sanni Santasen opetus olisi ollut Utrechtin yliopiston Science Parkiksi kutsutulla kampusalueella, mutta toistaiseksi hän on päässyt käymään siellä vajaat kymmenen kertaa.Sanni Santanen

Virtuaalivaihdot jäivät vielä vähäisiksi

Pääosin syksyn vaihdot on tehty fyysisesti kohdemaassa, mutta vajaat 10 prosenttia on toteutettu niin, että opiskelija on aloittanut vaihdon etäopiskeluna kotimaastaan ja myöhemmin siirtynyt kohdemaahansa.

Kokonaan virtuaalisten vaihtojen määrä on jäänyt pieneksi. Tällaisessa vaihdossa opiskelija opiskelee ulkomaisessa korkeakoulussa kotimaastaan käsin.

Syyslukukauden aikana näin teki 23 suomalaisopiskelijaa. Suomalaisissa korkeakouluissa puolestaan opiskeli täysin virtuaalisesti reilut sata ulkomaalaista vaihto-opiskelijaa.

Opetushallituksen Erasmus+ -ohjelman parissa työskentelevä vastaava asiantuntija Anni Kallio arvelee, että koska koronatilanne iski niin yllättäen, ei virtuaalisen vaihdon konsepti ehtinyt tulla opiskelijoille kovin tutuksi.

– Tilanne on kuitenkin käynnistänyt virtuaalisen yhteistyön suunnittelun, ja varmasti pidemmällä aikavälillä tästä tulee potentiaalinen keino hankkia kansainvälistä osaamista. Siitä voisivat hyötyä esimerkiksi perheelliset tai työssäkäyvät opiskelijat.

Kallion käsitys on, että koronavuonna virtuaalivaihtoihin tarttuivat herkimmin sellaiset opiskelijat, joiden tutkintoon sisältyi pakollinen vaihto. Vaihdon suorittamatta jättäminen olisi voinut jopa viivästyttää valmistumista.

– Monille vaihto-opiskelijoille suuri motivaatio on kuitenkin oppimisen lisäksi myös oleskelu uudessa maassa.

"Ei lainkaan unohdettu olo"

Korkeakoulut ovat järjestäneet opintoja joko kokonaan etäopetuksena tai yhdistäen etä- ja lähiopetusta. Moni vaihto-opiskelija on opiskellut paljolti asunnostaan käsin, aivan kuten Sanni Santanen.

Hän kokee, että etäopiskelu uudessa yliopistossa ja vieraassa maassa on sujunut yllättävänkin hyvin.

– Toki joitain hankaluuksia on ollut etäkäytännöissä. Linjani on ryhmätyöpainotteinen, ja suomalaisena olen tarkka siitä, että jos kokous alkaa kello 12, niin olen silloin linjoilla. Osalle taas vartin myöhästyminen ei ole iso asia. Mutta erilaisten ihmisten kanssa työskentelyä tulinkin tänne harjoittelemaan, Santanen summaa.

Hän kehuu, että etenkin hänen kotikorkeakoulunsa Haaga-Helia on ollut kiinnostunut siitä, kuinka arki ja opinnot sujuvat.

– Vastaukset kysymyksiin on aina etsitty ja etätapaamisetkin järjestyneet, jos olen niitä tarvinnut. Ei ole tullut lainkaan unohdettu olo.

Lange Duinen -nimisellä hiekkakentällä.
Lange Duinen on Soestin kaupungissa sijaitseva suosittu ulkoilupaikka. Sen hiekkadyynit muistuttavat merenrantaa.Inge Lampe

Vaihtarielämää rajoitusten keskellä

Sanni Santanen asuu Utrechin vieruskylässä Zeistissä yhdessä yhdeksän muun vaihto-oppilaan kanssa. Pitkään yksin asunut Santanen oli aluksi huolissaan, kuinka asumisjärjestely sopisi hänelle.

– Suomessa olin keväällä paljon yksin asunnossani. Nyt muiden kanssa asuessani olen huomannut, kuinka paljon tarvitsen ihmisiä elämääni, kun maailman tilanne on tämä. On todella tärkeää, että voin kaikesta huolimatta nähdä ihmisiä päivittäin. Muuten kenties tuntisin olevani todella yksin täällä, hän kertoo.

Muista vaihto-oppilaista saa myös vertaistukea erikoiseen tilanteeseen.

– Toki se meitä kaikkia hieman kaivelee, ettemme ole päässeet tekemään kaikkia sellaisia asioita, kuin olimme toivoneet. Olemme kuitenkin tämän hyväksyneet – toisin kuin osa opiskelijapiireistä, jotka bilettävät koronasta huolimatta.

Loman aikana Sanni Santanen aikoo käydä ystäviensä kanssa pyöräilemässä lähiympäristössä, mutta sen suurempia suunnitelmia hänellä ei ole. Hän pohtii, ettei kenties olisi niin läheinen kämppistensä kanssa, jos tilanne olisi ollut normaali ja kaikilla omia kiireitä.

– En kuitenkaan halua verrata kokemustani siihen, millainen se olisi voinut olla ilman koronaa. Vaihtoni on ollut kaikesta huolimatta mahtava kokemus.

Tulevia vaihtoja suunnitellaan jo

Opetushallitus kartoitti loka-marraskuussa 2020 sitä, miltä kevään vaihtojen tilanne näyttää.

Silloin korkeakoulut näkivät kevätlukukauden tilanteen syksyä valoisampana, ja silloisen arvion mukaan Suomesta olisi lähdössä opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun lähes 3000 opiskelijaa ja tänne olisi tulossa vajaat 3800 opiskelijaa.

Kun syksyllä vielä 11 korkeakoulua perui vaihdot kokonaan, kevään osalta näin on tehnyt toistaiseksi vain yksi korkeakoulu.

Monissa Euroopan maissa kevätlukukaudet alkavat helmi-huhtikuussa.

– Kyselyn toteuttamisen jälkeen koronatilanne on kuitenkin pahentunut. Tietoa kevään vaihtojen toteutumisesta kerätään lähiaikoina, toteaa Opetushallituksen vastaava asiantuntija Anni Kallio.

Ensi lukuvuoden eli syksyn 2021 ja kevään 2022 vaihtojen suunnittelu ja niihin haku on puolestaan jo vauhdissa.

– Korkeakoulut ovat toiveikkaita, että ensi lukuvuonna vaihdot pääsisivät palaamaan normaaliin, Anni Kallio sanoo.

Lue seuraavaksi:

Vaihto-oppilas Tinka Pelttari pääsi vihdoin kotiin Britanniasta – oululainen perhe ei päästänyt nuortaan vaihtoon USA:han, nyt peruutusta puidaan kuluttajariitalautakunnassa

Yhdysvaltalaisopiskelija jäi Suomeen viettämään perhejoulua, kun kotimaassa riehuu korona: "Pääsen joulusaunaan, mikä tuntuu todella hullulta ajatukselta"

Koronapandemia heitteli Linda Tervaniemeä Kiinan ja Euroopan välillä – "Enää en mene karanteeniin, vaikka pitäisi pysyä Kiinassa viisi vuotta"

Vaasan vaihto-opiskelijoista viidellä tartunta – yliopiston rehtori Kuusisto ei halua vaihtoja kokonaan jäihin: "Elämän on jatkuttava korona-aikanakin"

Lue seuraavaksi