1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Ministerit ja virkamiehet koronan alkuviikoista: terveys ja talous turvattiin – Kiurun ministeriö oli liikaa vastuussa, Marinin liian vähän

Selvitys koronajohdosta: vain muutama haastateltu innostui presidentin ehdottamasta koronan kriisiryhmästä, "nyrkistä".

koronavirus
Hallituksen tiedotustilaisuus.
Hallitus ilmoitti 16. maaliskuuta 2020, että maassa vallitsevat poikkeusolot ja valmiuslain sallimia toimia otetaan käyttöön. Tiedotustilaisuudessa pääministeri Sanna Marin (oik.), silloinen valtiovarainministeri Katri Kulmuni ja silloinen opetusministeri Li Andersson.Petteri Bülow / Yle

Ministerit ja koronaviruksen torjunnassa avainasemassa olleet virkamiehet arvioivat, että Suomi onnistui keväällä koronaviruksen torjunnassa terveysnäkökulmasta hyvin. Kuolleita ja sairastuneita oli muihin maihin verrattuna vähän. Niin ikään taloudellisesti Suomi kärsi suhteellisen vähän.

Näkemykset perustuvat 22 poliittisen päättäjän ja 25 virkamiehen haastatteluihin. Selvitys perustuu asianosaisten haastatteluihin, ei ulkopuolisten arvioihin. Poliitikot ja virkamiehet arvioivat siis itse, miten koronakevät meni niin kuin omasta mielestä.

Konsulttiyhtiö Deloitte kokosi haastattelujen annin raportiksi (siirryt toiseen palveluun). Sen nimi on Selvitys koronakriisin aikana toteutetun valtioneuvoston kriisijohtamisen ja valmiuslain käyttöönoton kokemuksista.

Sosiaali- ja terveysministeriö liikaa johtovastuussa

Raportissa tulee esiin kehujen lisäksi joitakin koronakriisin hoidon kipukohtia, esimerkiksi suu- ja nenäsuojien sekavat suositukset sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman unohtaminen koronatorjunnassa.

Kipukohdat ovat pääasiassa samoja, jotka ovat olleet jo aiemmin julkisuudessa, ja joista oppositiopuolueet ovat arvostelleet hallitusta eduskunnassa. Ehkä yllättävintä selvityksessä on, miten haastatellut ovat arvioineet koronakriisin johtamista keväällä.

Haastateltavien mielestä sosiaali- ja terveysministeriöllä oli kriisin alussa liikaa johtajuutta ja vallankäyttöä.

Käytännössä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) johdolla sosiaali- ja terveysministeriö vastasi lähes kaikista koronatoimista. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtama valtioneuvoston kanslia ei ottanut tarpeeksi isoa johtoroolia. Valtioneuvoston kanslia on pääministerin johtama ministeriö.

Haastateltujen mukaan STM:llä oli liikaa johtajuutta ja vallankäyttöä tässä kriisissä keväällä, ja usean haastatellun mukaan ei ole järkevää, että STM vastaa lähes kaikista koronatoimista koko Suomessa. Keväällä STM:n työkuorman nähtiinkin kasvaneen valtavaksi, eikä työpanos jakautunut tasaisesti valtioneuvostossa. Tämän koettiin osittain johtuvan juuri siitä, ettei valtioneuvoston kanslia ottanut tarpeeksi isoa johtoroolia.

Deloitte: Selvitys koronakriisin aikana toteutetun valtioneuvoston kriisijohtamisen ja valmiuslain käyttöönoton kokemuksista

Johtorooliin kohdistuvasta arvostelusta huolimatta haastatellut arvioivat, että kriisijohtaminen oli pääosin onnistunutta ja nopeaa epävarmoissa olosuhteissa. Edelleen kuitenkin korostettiin tarvetta, että valtionhallinto kykenisi järjestäytymään nopeammin kriisivalmiuteen.

Sen sijaan varautumista viruksen seuraavaan tartunta-aaltoon arvioitiin myöhästyneeksi.

  • Katso seuraavasta taulukosta, miten tapahtumat etenivät koronapäätösten kriisiviikolla maaliskuussa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Monet pitivät Presidentti Niinistön "nyrkkiä" riittämättömänä

Keväällä presidentti Sauli Niinistö ehdotti koronatorjuntaan kriisiryhmää, "nyrkkiä". Ehdotusta kommentoineet poliitikot ja virkamiehet arvioivat, että se ei olisi riittänyt eikä olisi ollut järkevää rakentaa "nyrkkiä" kaiken muun päälle.

Muutama haastateltu silti koki, että "nyrkki" olisi ollut hyvä ratkaisu, jotta asioiden käsittelystä saadaan tehokkaampaa.

Selvityksen mukaan poliitikot ja virkamiehet olivat yleisimmin sitä mieltä, että keväällä oli paljon ryhmiä, joilla oli epäselvä rooli koronan torjunnassa. Haastateltavat kuitenkin kehuivat koronakriisissä toimivien asiantuntijoiden ammattitaitoa.

Haastateltavat kuvasivat hallituksen neuvotteluja keväällä tehottomiksi laajan osallistujajoukon vuoksi. Lisäksi hallitus joutui keskittymään neuvotteluissaan liian pieniin yksityiskohtiin.

Toisaalta arvio oli, että kriisi toi hallituksen yhteen ja hallitus kantoi vastuuta yhdessä.

Pääministeri Sanna Marinin viestintää kuvattiin haastatteluissa erittäin selkeäksi ja jämäkäksi.

Suositukset ja määräykset menivät kansalaisilta sekaisin

Osa haastatelluista piti Uudenmaan eristystä ja koulujen sulkemista liian voimakkaina toimina.

Vaikka kansalaisille suunnattua viestintää pidettiin pääasiassa onnistuneena, hallituksen olisi pitänyt paremmin tarkentaa, mikä on suositus ja mikä on määräys.

Oliko kysymys suosituksesta vai määräyksestä, jäi epäselväksi, kun hallitus kehotti yli 70-vuotiaita pysyttelemään kotona, välttämään mökille menemistä sekä varoitteli ulkomaille ja ulkomailta Suomeen matkustamisesta.

Koronan ensimmäisinä kuukausina alueellinen näkökulma jäi valtakunnallisen näkökulman jalkoihin. Koulut ja ravintolat suljettiin kaikilla alueilla tartuntatilanteesta riippumatta.

Toisaalta haastateltavat muistuttavat, että silloin pelättiin maakuntaturismia ja virusten leviämistä maakuntamatkailussa.

Suomalaiset olivat kuuliaisia rajoitusten ja suositusten noudattamisessa. Tätä pidetään yhtenä tekijänä siihen, ettei koronavirus levinnyt pahimpien pelkojen laajuisesti.

Sekavuutta suojamaskeista

Keväällä tieto niin poliitikoille kuin kansalaisillekin suojamaskien hyödyistä oli sekavaa.

Tieto maskien määrästä sekä myös siitä, kannattaisiko maskia käyttää, oli ristiriitaista ja sekavaa. Oli yhtäältä väitteitä sen puolesta, että maskit ovat terveydelle haitallisia ja saattavat lisätä tartuntoja. Toisaalla uskottiin, että niillä on merkittävä positiivinen vaikutus taudin leviämisen estämiseen ja ihmisten terveysturvallisuuden lisäämiseen.

Deloitte: Selvitys koronakriisin aikana toteutetun valtioneuvoston kriisijohtamisen ja valmiuslain käyttöönoton kokemuksista

Haastattelujen perusteella hallituksen olisi pitänyt tapahtunutta selkeämmin kertoa, että maskeja ei ole ja siksi niitä ei voida ottaa laajasti käyttöön.

Toukokuussa oppositiossa perussuomalaiset ja kokoomus vaativat tiukempia suosituksia suojamaskien käytöstä. Syksyllä eduskunta äänesti perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun luottamuksesta maskikiistelyn vuoksi. Kiuru sai eduskunnan luottamuksen.

  • Katso videolta, mitä pääministeri Sanna Marin sanoi maskeista 8. lokakuuta 2020 eduskunnassa.

Helsinki–Vantaan lentokentän ohjeistus epäonnistui

Tiedonkulkua eri ministeriöiden välillä pidettiin haastatteluissa "haasteellisena". Esimerkki epäonnistumisesta oli Helsinki–Vantaan lentoasemaa koskevat päätökset ja lentomatkustajien puutteellinen ohjeistus.

Kyseisessä tilanteessa oli mukana useampi ministeriö, THL ja esimerkiksi Finavia, mutta vastuunkantajaa ja suunnannäyttäjää ei löytynyt. Haastateltujen kommenttien perusteella ei ole vieläkään selvää, kenelle vastuu olisi lopulta kuulunut.

Deloitte: Selvitys koronakriisin aikana toteutetun valtioneuvoston kriisijohtamisen ja valmiuslain käyttöönoton kokemuksista

Lisäksi vastuunjakoa ministeriöiden välillä pidettiin epäselvänä. "Ei kuulu meille" -asennetta ilmeni myös.

Ministeriöitä arvosteltiin niin ikään siitä, että ohjeiden alueellisille viranomaisille olisi pitänyt olla selkeämpiä. Poliitikot ja virkamiehet arvioivat, että sairaanhoitopiirit eivät olleet riittävästi varautuneet tällaiseen kriisiin.

Epäonnistumiseksi listattiin myös yhteistyö yksityisten toimijoiden ja julkisen vallan välillä. Esimerkiksi tartuntojen testaaminen ja suojavarusteiden valmistus mainittiin tässä yhteydessä.

Samoin huoltovarmuuden parantaminen koettiin tarpeelliseksi. Suojavarusteiden ja muiden materiaalien hankintavastuuseen tarvitaan selkeyttä. Haastateltavat kokivat, että Huoltovarmuuskeskus joutui nyt rooliin, joka ei sille kuulunut.

Yksikään haastateltu ei kyseenalaistanut valmiuslain käyttöä

Haastatelluista poliitikoista tai virkamiehistä ei kukaan kyseenalaistanut poikkeusolojen toteamista ja valmiuslain mukaisten toimien käyttöönottoa. Valmiuslain käyttöönotto keskitti valtaa ministeriöille. Valmiuslain koettiin selkeyttäneen ja yksinkertaistaneen hallinnon toimintaa.

Niin valmiuslaissa kuin tartuntatautilaissakin nähtiin korjaustarvetta. Valmiuslaki keskittyy sotilaallisiin kriiseihin, ei maailmanlaajuisiin tartuntatauteihin. Koronaviruksen tapaisiin kriiseihin ei ole valmistauduttu hyvin, vaikka asiantuntijat ovat varoittaneet tartuntataudeista.

Osa pohti, että poikkeusolot olisi voitu todeta päättyneeksi jo aiemmin.

Lisäksi jotkut haastateltavat aprikoivat, vietiinkö terveysturvallisuuden maksimointi liian pitkälle, koska kaikilla tehdyillä toimilla ei välttämättä ollut viruksen leviämistä rajoittavia vaikutuksia.

Ihmisten perusoikeudet jäivät usean haastatellun mukaan päätöksenteossa varjoon. Liikkumista ja oikeutta saada opetusta rajoitettiin. Toisaalta päätöksillä suojattiin oikeutta elämään, joka on myös perusoikeus.

Voit keskustella koronaepidemian torjunnasta lauantaihin 23.1.2021 kello 23 asti. Napauta keskustele-painiketta jutun jälkeen.

Lue lisää:

Selvitys koronakriisin aikana toteutetun valtioneuvoston kriisijohtamisen ja valmiuslain käyttöönoton kokemuksista (siirryt toiseen palveluun)

Valehteliko Sanna Marin suomalaisille kasvomaskeista? Läpivalaisimme pääministerin puheet keväällä ja nyt

Taistelu tuntematonta vastaan – Näin hallitus sulki Suomen seitsemässä päivässä

Oikeuskansleri: Ministeriöt eivät ohjanneet riittävästi Huoltovarmuuskeskuksen maskikauppoja keväällä

Apulaisoikeuskansleri: Koronapandemian aiheuttamaan kriisiin lentokentillä ei ollut varauduttu

Näin presidentti Niinistö esitti ministereille "nyrkin" perustamista ja näin pääministeri Marin vastasi – ehdotus ei saanut hallitukselta vastakaikua

Lue seuraavaksi