1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. oppivelvollisuus

Pakko ei auta koulun keskeyttäjiä, sanovat tutkijat – jos halutaan tuloksia, koulu on järjestettävä nuoruuden eikä työelämän ehdoilla

Oppivelvollisuuden laajentaminen nuijittiin kiireellä läpi, eikä uudistuksen valmistelussa juuri kuultu nuoria itseään.

oppivelvollisuus
9-luokkalainen Tessa Seppälä koululuokassa
Kysyimme lapualaisilta 9-luokkalaisilta, miten he ottavat oppivelvollisuuden laajentumisen vastaan. Tessa Seppälälle on ollut jo monen vuoden ajan selvää, että hän haluaa lähihoitajaksi. Lapualla lähes kaikki nuoret jatkavat suoraan peruskoulusta toiselle asteelle ja keskeyttäminen on harvinaista. Pasi Takkunen / Yle

Nykyiset yhdeksäsluokkalaiset ovat ensimmäisiä, joiden on pakko hakea suoraan peruskoulun jälkeen opiskelemaan ja pysyä koulun penkillä täysi-ikäisyyteen saakka.

Lapuan yläkoulun yhdeksännen luokan opotunnilla kukaan ei kuitenkaan myönnä enää epäröivänsä, mihin hakee, kun yhteishaku neljän viikon kuluttua alkaa.

Yhdeksän oppilasta sanoo hakevansa ammatilliseen koulutukseen, kahdeksan puolestaan lukioon.

Historiallisena pidetty oppivelvollisuusuudistus nuijittiin läpi pikavauhtia. Kunnat ja opettajat ovat olleet huolissaan rahojen riittävyydestä ja käytännön toteutuksesta koronakriisin keskellä.

Yhdeksäsluokkalaiset itse ottavat uudistuksen vastaan melko tyynesti. Käsiäänestyksessä lähes kaikki kannattavat sitä.

– Ei se hirveästi muuta mitään. Tuntuu, että tähänkin mennessä on ollut käytännössä pakollista jatkaa opiskelua peruskoulun jälkeen, arvelevat yhdeksäsluokkalaiset Tessa Seppälä ja Juuso Latvateikari.

– Tämä on pieni paikka ja kaikki saavat saman tien tietää, jos joku ei ole koulussa.

9-luokkalainen Juuso Latvateikari koulussa
Lapuan yläkoulusta valmistuvan Juuso Latvateikarin mielestä oppivelvollisuuden laajentaminen on hyvä asia. “Nuorena on vaikea ennustaa, mitä tapahtuu parin vuoden päästä. On hyvä, että järjestelmä on sellainen, etteivät kaikki ovet mene heti kiinni.”Pasi Takkunen / Yle

Uudistuksen tavoite on saada kaikki suomalaiset suorittamaan toisen asteen tutkinto. Tavoitetta on perusteltu taloudella: pelkän peruskoulun suorittaneista vain reilut 40 prosenttia käy töissä.

Lukujen valossa ongelma ei ole niinkään toisen asteen opintojen aloittaminen. Täällä Lapualla viime vuonna vain kaksi yhdeksäsluokkalaista ei jatkanut opiskelua heti peruskoulun jälkeen – koko maassa heitä oli vajaat 1 900.

Ongelma sen sijaan on toisen asteen opintojen keskeyttäminen. Suomalaisista 25-vuotiaista noin 15 prosenttia ei ole suorittanut toisen asteen tutkintoa loppuun.

Tutkijoiden mukaan oppivelvollisuuden pidentäminen ei välttämättä vähennä keskeytyksiä. Ei ole selvää, että tutkintoja syntyy pakolla.

Olemme tulleet Lapualle selvittämään, miten tutkintoja sitten syntyy. Täällä lähes kaikki jatkavat suoraan peruskoulusta toiselle asteelle ja keskeyttäminen on harvinaista.

Lue myös:

Mitä tapahtuu, jos ei hae peruskoulun jälkeen mihinkään? Etsimme vastaukset 8 kysymykseen täysi-ikäisyyteen asti kestävästä oppivelvollisuudesta

Lapualaiset pysyvät koulussa ilman pakkoakin

Parkkipaikalle on autojen lisäksi pysäköity useampi traktori. Pihan toisella puolella on Seinäjoen ammatillisen koulutuskuntayhtymän Sedun Lapuan-toimipiste ja toisella Lapuan lukio.

Suomessa koulutuksen keskeyttää kokonaan vajaa pari prosenttia lukiolaisista ja suurin piirtein seitsemän prosenttia ammattiin opiskelevista nuorista joka vuosi. Ammatillisella puolella keskeytykset ovat viime aikoina lisääntyneet, mikä voi ainakin osittain johtua suurista leikkauksista.

Sähköasentaja Patrik Pitkämäki sähkökaapilla.
Patrik Pitkämäelle alavalinta oli helppo, koska hänen suvussaan on sähköasentajia. Hän olisi kuitenkin toivonut enemmän tietoa eri alojen työllisyystilanteesta.Pasi Takkunen / Yle

Täällä Lapualla keskeytykset ovat kuitenkin selvästi muuta Suomea harvinaisempia – mitä täällä on tehty oikein?

– Lapuan Sedu yksi Pohjanmaan suurimpia, täällä on paljon erilaisia aloja, vastaa sähköasentajaksi opiskeleva Patrik Pitkämäki hetken pohdittuaan.

– Eli kaikille löytyy jotakin, ja jos oma ala ei tunnukaan hyvältä, vaihtaminen on yleensä helppoa.

Lapualla on 14 000 asukkaan pikkukaupungiksi poikkeuksellisen paljon opiskelumahdollisuuksia ja aloituspaikkoja. Viime vuosina valtaosa hakijoista on lisäksi päässyt ensimmäiseen hakutoiveeseensa. Se lisää opiskelumotivaatiota.

Täällä voi opiskella monia erilaisia aloja. Jos oma ala ei miellytä, vaihtaminen on helppoa.

Patrik Pitkämäki, sähköasentajaopiskelija

Lähihoitajaksi opiskeleva Sanni Hakomäki taas muistelee erityisesti peruskoulun tutustumispäiviä. Lapualla on tapana, että kaikki kahdeksasluokkalaiset tutustuvat Sedun eri aloihin päivän ajan. Yhdeksännellä luokalla saa tulla uudestaan tutustumaan omaan alaan.

– Tutustumispäivänä mittasimme esimerkiksi verensokeria ja verenpainetta. Oli kiva päästä tekemään heti käytännön juttuja, se kyllä veti tänne, Hakomäki kertoo.

Jos opiskelijalle alkaa kertyä poissaoloja, koulussa järjestetään kokous, johon osallistuvat usein myös opinto-ohjaaja ja kuraattori. Tarkoitus on löytää sopivampi jatkopaikka mahdollisimman joustavasti.

Koulun opinto-ohjaajat arvioivat, että Lapualla toteutuvat jo pitkälti ne käytännöt, joita uusi oppivelvollisuuslaki vaatii.

Ohjaukseen vain vähän lisää rahaa

Uuden lain tarkoitus on vähentää keskeytyksiä kaikkialla Suomessa. Kriitikoiden mielestä uudistuksessa ei kuitenkaan ole keskitytty siihen, millaista apua keskeyttäjät tarvitsisivat valmistuakseen.

40 kilometrin päässä seinäjokelaisella Pohjan nuorisotalolla Tiia Nisula koostaa kuvista videota yhteistä animaatioprojektia varten.

Nisulalta jäi kauppaoppilaitos kesken pari vuotta sitten. Elämä oli sekaisin masennuksen ja alkoholiongelmien takia, ja poissaoloja kertyi paljon.

– Minun oli ihan turha olla siellä. Kun ilmoitin lopettamisesta, koulusta sanottiin vain, että okei. Ei minua yritetty pitää siellä.

Tiia Nisula Seinäjoen Pohjan nuorisotalolla.
Tiia Nisula sanoo oppineensa Seinäjoen nuorisopalveluiden Tolkkupajassa enemmän kuin koulussa. “Täällä on pieni ryhmä, eli apua saa helpommin kuin koulussa. Ja toisin kuin koulussa, nauraminen ja epäonnistuminen ei ole kiellettyä.”Pasi Takkunen / Yle

Moni tutkija on sitä mieltä, että uudistuksessa jää liian vähälle huomiolle se, mikä on nuorten valmistumisen kannalta kaikkein olennaisinta: oman jutun löytäminen.

Kyse on tietysti rahasta. Toisen asteen maksuttomuus on niin kallista, että nuorten ohjaamiseen jää rahaa vain vajaa viidennes koko uudistuksen kuluista.

– Toki opintojen maksuttomuus on hienoa, mutta en usko, että se tuo lisäpotkua keskeyttäjille, sanoo erityispedagogiikan yliopistolehtori Kristiina Lappalainen.

– Uudistuksessa pitäisi resurssoida todella paljon ohjaukseen ja tukeen

Yläkoulussa tehostettua opinto-ohjausta saa uudistuksen myötä arviolta joka kuudes 8–9-luokkalainen. Toisella asteella taas keskitytään erityisesti niihin nuoriin, joilla on riski keskeyttää opinnot.

Kritiikkiä on tullut myös siitä, että niin ikään opetuksen laadusta on puhuttu uudistuksen yhteydessä melko vähän.

– Suurin huoli on, että opetuspuolella rahoitus on leikattu niin heikkoon kuntoon, että tämän uudistuksen perusta on vaikeuksissa, toteaa Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) koulutuspolitiikan päällikkö Nina Lahtinen.

Monissa kouluissa on lisäksi ehditty laskea, ettei oppimateriaaleihin varattu raha riitäkään. Pelkona on, että tarvittavat lisäeurot nipistetään opetuksesta.

Tiia Nisula olisi toivonut saavansa enemmän apua ja ohjausta valintaan yhdeksännellä luokalla.

– Meille hoettiin, että ala, jonka valitset, määrittää tulevaisuutesi. Se oli tosi stressaavaa. En oikein saanut apua tai tietoa siitä, mitä käytännössä tarkoittaa opiskella eri aloja.

– Minusta tuntuu, että myös opinto-ohjaaja luovutti vähän liian nopeasti minun suhteeni. Meillä ei oikein sujunut yhteistyö.

Lue myös:

Tuhansia tietokoneita, satoja saksia – kouluissa alkoi hankintarumba, jonka loppusummaa ei tiedä kukaan

Keskeyttämisen syitä ei ole ehditty selvittää

– Jos emme tiedä, miksi nuoret keskeyttävät, emme osaa kohdentaa toimia oikein, toteaa Nuorisotutkimusverkoston vastaava tutkija Tomi Kiilakoski.

Hän on kirjoittanut (siirryt toiseen palveluun)oppivelvollisuusuudistuksen olevan esimerkki "pikapolitiikasta, jossa isoja päätöksiä tehdään ilman kokeiluja tai laajaa tutkimuspohjaa".

Yksi oman elinaikana tärkeimmistä nuoria koskevista uudistuksista hoidettiin varsin aikuisvetoisesti.

Tomi Kiilakoski, Nuorisotutkimusverkoston vastaava tutkija

Kiilakosken mukaan uudistusta tehtäessä ei ole ehditty kysyä keskeyttäjiltä, miksi he keskeyttävät.

– Oli tehty poliittinen valinta edetä ripeästi ja sen valinnan jalkoihin jäi nuorten kuuleminen. Yksi oman elinaikana tärkeimmistä nuoria koskevista uudistuksista hoidettiin varsin aikuisvetoisesti.

Tiia Nisula animoi.
Tiia Nisula on oppinut paljon animoinnin historiasta ja tekniikasta. "Aluksi ajattelin, etten halua jäädä tänne, kun en tajua mitään. En edes tiennyt, mitä animointi tarkoittaa. Mutta sitten tutustuin ihmisiin ja halusinkin jäädä."Pasi Takkunen / Yle

Keskeyttämisen syitä kysyttiin vuoden 2017 Nuorisobarometrissa, jota myös Kiilakoski oli tekemässä. Barometrin mukaan väärä alavalinta oli yleisin syy keskeyttämiselle. Moni keskeytti koulun myös siksi, ettei viihtynyt koulussa tai opetus ei vastannut odotuksia.

Sen sijaan opetuksen hinta oli melko harvinainen syy koulun keskeyttämiselle.

Barometrin kirjoittajat tuovat esiin, että nämä vastaukset kertovat ongelmista ohjauksessa tai koulun ilmapiirissä, eivät nuorissa itsessään. Opintonsa keskeyttäneet eivät myöskään olleet koulutusta vastaan, vaan heistä yli puolet kannatti toisen asteen pakollisuutta kaikille.

Myös Tiia Nisula uskoo, että häntä pidempi oppivelvollisuus olisi auttanut.

Jos uudistus olisi ollut voimassa jo hänen ollessaan alaikäinen, hän olisi varmaan hakeutunut keskeyttämisen jälkeen valmentavaan koulutukseen, missä voi tutustua erilaisiin aloihin.

Mutta pakkoa ei ollut, joten Nisula jäi pariksi vuodeksi kotiin. Vasta viime marraskuussa hän aloitti täällä Seinäjoen kaupungin Tolkkupajassa.

– Jos ei ole seuraavaa opiskelupaikkaa heti, saattaa jäädä tyhjän päälle, niin kuin minulle kävi.

Koulu voi tehdä paljon estääkseen keskeytyksiä

Arttu Myllykoski ei tiennyt vielä 15-vuotiaana, mitä haluaa isona tehdä. Hän päätyi seuraamaan kavereita Lapuan Sedun putkiasentajalinjalle.

Ensimmäisenä opiskeluvuonna parhaista kavereista tuli kuitenkin koulukiusaajia. Koulun keskeyttäminen houkutteli, mutta Myllykoski päätti kuitenkin yrittää alanvaihtoa.

Seuraavana syksynä Myllykoski aloitti kokin opinnot Seinäjoella. Ryhmähenki oli aivan toista luokkaa, eikä keskeyttäminen käynyt edes mielessä.

– Ryhmähenki on yksi tärkeimmistä asioista, toteaa viime keväänä kokiksi valmistunut Myllykoski.

– Kai jokainen aikuinen ymmärtää, että jos työpaikassa puhutaan vain pahaa toisista, ei työntekokaan suju.

Arttu Myllykoski istuu koneella.
Arttu Myllykosken mielestä hänen kouluaikanaan puhuttiin liian vähän siitä, että alaa voi vaihtaa myös työuran aikana. Paineet valita oikein olivat kovat. Pasi Takkunen / Yle

Myllykosken tarina paljastaa ongelman, joka monien tutkijoiden mielestä leimaa koko koulun keskeyttämiseen liittyvää keskustelua.

Keskeyttämisestä syytetään yleensä nuoria, vaikka vika voi usein löytyä koulun käytännöistä.

– Kun keskustelu oppivelvollisuuden laajentamisesta alkoi, olin aika ihmeissäni, kertoo opinto- ja uraohjauksen yliopistonlehtori Anne-Mari Souto.

– Keskustelu kääntyy helposti ongelmaisiin nuoriin, kun meidän pitäisi puhua myös koulun kulttuurista ja käytänteistä, jotka tiputtavat nuoria pois.

Meidän pitäisi puhua koulun kulttuurista ja käytänteistä, jotka tiputtavat nuoria pois.

Anne-Mari Souto, opinto- ja uraohjauksen yliopistonlehtori

Tutkimukset todistavat, että koulun toiminnalla todellakin on väliä.

Suomalaistutkimuksen mukaan oppilaat kiinnittyivät paremmin kouluun, jos siellä vallitsi arvostava ja yhteisöllinen kulttuuri. Koulun kulttuuri ei riipu sen koosta tai sosioekonomisesta rakenteesta, vaan mikä tahansa koulu voi tukea oppilaiden sitoutumista opiskeluun.

Toisen kotimaisen tutkimuksen mukaan oppilaat, joiden peruskoulu tuki osallisuutta, keskeyttivät toisen asteen opinnot harvemmin.

"15-vuotiaana on kova paine valita oikein"

Oppivelvollisuuden laajentuessa olisi hyvä hetki pohtia, miten koulut voivat omalla toiminnallaan saada oppilaat viihtymään ja valmistumaan, Anne-Mari Souto toteaa.

Hänen mielestään hyvä ensimmäinen askel olisi lakata puhumasta pelkästä taloudesta.

– Työelämän yksioikoinen painottaminen koulussa syö tilan nuoruudelta ja kasvatuksellisilta kysymyksiltä.

Soudon mukaan liiat paineet voivat johtaa myös koulun keskeyttämiseen.

– Olen tutkinut amiksen keskeyttäneitä nuoria. Heille vaikeuksia tuottavat koulun asettamat paineet olla aikuismainen jo nuorena.

Souto huomauttaa, että ylioppilastutkinnon arvosanoja painottava korkeakoulujen haku-uudistus lisää paineita myös lukion puolella. Oma ala pitäisi olla tiedossa jo lukion ensimmäisellä luokalla.

Hanna Haapasaari ja Sanni Hakomäki harjoittelevat lähihoitajan työtä nuken avulla.
Lähihoitajaksi opiskelevilla Hanna Haapasaarella (vas.) ja Sanni Hakomäellä ei tullut edes mieleen jättää hakematta opiskelemaan peruskoulun jälkeen. Heidän mielestään oppivelvollisuuden laajentaminen on hyvä asia. Pasi Takkunen / YLE

Vasta kokiksi valmistunut Arttu Myllykoski on oppivelvollisuuden laajentamisen kannalla. Hänen mielestään valinnan paikka tulee kuitenkin 15-vuotiaille liian varhain.

– Kun 15-vuotiaana sanotaan, että samaa työtä joutuu tekemään loppuelämänsä, on kova paine valita oikein. Ei sen ikäisenä oikein tiedä, missä on hyvä ja mikä kiinnostaa, Myllykoski toteaa.

– Siksi välivuosi peruskoulun jälkeen voi tuntua hyvältä idealta. Mutta sitä se ei ole! Todellisuus on, että siihen jämähtää.

Kun 15-vuotiaana sanotaan, että samaa työtä joutuu tekemään loppuelämänsä, on kova paine valita oikein.

Arttu Myllykoski

Myllykoski itse on löytänyt parempia alavalintoja vasta vähän vanhempana. Hän kertoo, ettei hakenut kokkikouluun heti peruskoulun jälkeen siksi, että pelkäsi tulevansa kiusatuksi. Putkiasentajalinja tuntui paremmalta ajatukselta, koska sinne menivät myös kaverit.

– Taidan olla vähän sellainen, että miellytän paljon kavereita ja tuttuja. Viime vuosien aikana olen oppinut, että sen sijaan pitäisi ajatella enemmän itseään. Kyse on kuitenkin siitä, mitä sinä itse teet koko loppuelämäsi ajan.

Aiheesta voi keskustella maanantai-iltaan 1.2.2021 klo 23.

Lisää aiheesta:

Eduskunnan keskustelu oppivelvollisuuden laajentamisesta yltyi kiivaaksi: "Elämästä vieraantunut laki", "Kannattaa lukea lakipaketti ja keskustella sitten lisää"

"Aikataulu ei ole realistinen" – oppivelvollisuuden laajeneminen voimaan jo ensi syksynä, kunnat ja koulut syyttävät hallitusta hätiköinnistä

Lue seuraavaksi