1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kertausharjoitukset

Yli sadan kertausharjoituspäivän mies Jari Tikkanen: "En ole sotahullu, vaan maanpuolustustyötä harrastava pasifisti"

Kertausharjoituskäsky ei kaikkia innosta, mutta Jari Tikkanen käy myös vapaaehtoisissa harjoituksissa.

kertausharjoitukset
Jari Tikkanen, taustalla lumisia puita.
Jari Tikkaselta on jäänyt vain kerran kertausharjoitukset väliin, kun lääkäri ei päästänyt vihoittelevan polven takia lähtemään.Kalle Niskala / Yle

Jari Tikkasella on takanaan kuutisenkymmentä kertausharjoitusta.

– Kuittailtu on, että etkö millään opi, kun moni on oppinut kerrasta!

Kertausharjoituspäivinä laskettuna määrä tarkoittaa jotakin 100 ja 150 väliltä.

Melkoinen luku mieheltä, joka nuorena tykkimiehenä Kainuun prikaatissa ei pitänyt armeijasta, mutta hoiti asevelvollisuutensa, kun oli pakko.

Luonnonmukaisen kasvintuotannon ja energia-asioiden asiantuntijalle tuli kuitenkin maanpuolustuksesta harrastus, joka on kestänyt jo yli 30 vuotta.

Vaikuttimena velvollisuudentunne

Suomessa vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevät kymmenet tuhannet kansalaiset. Tarkoituksena on muun muassa lisätä valmiutta poikkeusolojen, esimerkiksi luonnonkatastrofin, pandemian ja pahimmillaan sodan, varalle.

Jari Tikkanen arvelee ajautuneensa harrastuksen pariin vahvan velvollisuudentunteensa takia. Hän myös kokee kunnioittavansa tällä tavalla menneiden polvien uhrauksia. Miehen isoisät joutuivat aikoinaan sotaan, eikä heiltä kysytty lähtemishaluja.

– Ajattelen, että kyllä pojanpoika voi käyttää muutaman viikonloppunsa ja vähän pidemmäkin ajan kertausharjoituksiin ja yhteisen maanpuolustuksen eteen.

Harrastuksen koskettavimpia hetkiä Tikkaselle ovat jouluaatto ja itsenäisyyspäivä, jolloin vapaaehtoiset seisovat kunniavartiossa Kälviällä sankarihaudoilla.

On paha tilanne, jos yhteiskunta tarvitsee reserviläisiä.

Jari Tikkanen, reservin sotilasmestari

Suomen maanpuolustus pohjautuu koulutettuun reserviin. Osastoesiupseeri, everstiluutnantti Petteri Tammi kertoo, että vuodesta 2015 lähtien puolustusvoimilla on ollut tavoitteena kouluttaa kertausharjoituksissa vuosittain 18 000 reserviläistä.

Koronavuonna 2020 tavoitteesta jäätiin muutamalla tuhannella. Viruksen vaikutus näkyy tilastossa todennäköisesti myös vuonna 2021.

Hihassa siniristilippu ja maakuntakomppanian soikea merkki, missä kärppä ja viisi ristiä.
Keski-Pohjanmaan maakuntakomppanian tuoreen hihamerkin elementit ovat maakunnan vaakunasta eli näätä ja viisi naularistiä.

Laiskaksi reserviläiseksi itseään väittävä Jari Tikkanen on todellisuudessa astetta sitoutuneempi harrastukseensa. Hän on mukana Keski-Pohjanmaan maakuntakomppaniassa.

Suomessa on 26 maakuntakomppaniaa ja yhdeksän merivoimien maakuntajoukkoa. Ne koostuvat suurin piirtein 5 000 vapaaehtoisesta. Komppaniat toimivat puolustusvoimien alaisuudessa ja ovat paikallispuolustuksen valmius- ja kärkijoukkoja.

Kun puolustusvoimilta käy käsky, on lähdettävä.

Kälviäläinen Tikkanen tietää silloin, mihin hänen pitää mennä ja mitä tehdä.

Hänet on koulutettu lukuisilla kursseilla ja kertausharjoituksilla esimerkiksi suojaamaan oman alueen satamia, lentokenttiä ja muita tärkeitä kohteita.

Enempää hän ei suostu tehtäviään avaamaan. Toteaa vain, että toivottavasti ei joudu koskaan tarvitsemaan kaikkea oppimaansa.

Äkillinen palvelukseen kutsuminen ei pelottaisi, mutta ei myöskään tuntuisi hyvältä.

– On paha tilanne, jos yhteiskunta tarvitsee reserviläisiä.

Eri fiilis on, kun poliisilta tai paloviranomaisilta tulee maakuntakomppanialle virka-apupyyntö esimerkiksi metsäpalon sammuttamiseen. Sellaiseen tehtävään lähtee hyvillä mielin.

Tervainen sissiteltan haju

Kertausharjoituksiin ei kutsuta vaan käsketään. Vapautuksen saa vain perustellusta ja todistettavasta syystä. Joka vuosi on muutamia, jotka jäävät luvatta pois. Rangaistuksena ovat sakot.

– Asia päätyy käräjille, mikäli laillista perustetta poisjäänille ei pystytä jälkikäteenkään todentamaan, kertoo Petteri Tammi.

Puolustusvoimat kutsuu välillä myös vapaaehtoiseen harjoitukseen. Silloin vapautukseen riittää, että merkkaa lomakkeeseen rastin en osallistu-kohtaan. Päätöstä ei tarvitse perustella.

Välillä harjoituksissa mietin, tarvitseeko näin vanhan miehen enää olla mukana.

Jari Tikkanen

Onko kertausharjoituksiin osallistuminen konkarille mukaan joutumista vai pääsemistä?

– Joutumista, koska lähteminen on tympeintä. Vaimo on onneksi tottunut, Jari Tikkanen sanoo.

Reppu odottaa puolivalmiina kaapissa. Ei siksi, että hän olisi heti valmis etunenässä, vaan siksi, että on helpompi pakata.

Jari Tikkanen lisää puita tuleen.
Tikkanen toivoo maakuntajoukkoihin lisää reserviläisiä. Tekemistä riittää, eikä harjoituksissa kuulemma ehdi leppoisesti istuskella tulilla.Kalle Niskala / Yle

Armeijan vetimiin pukeutuminen saa kuin huomaamatta siviiliminän hälvenemään ja reservin sotilasmestarin astumaan esiin.

Yhtäkkiä tärkeän kuljetuksen turvaaminen ei olekaan enää harjoitusta, vaan totta, jossa on osattava tehdä hommansa.

– Se on se porukkahenki, mikä siellä on. Tulee hyvä mieli, kun harjoitus menee hyvin.

Kylmyys ja märkyys kuuluvat asiaan. Samoin sissiteltan haju.

– Männyn vieno terva sekoittuneena kamiinan lämpimään tuoksuun, Tikkanen fiilistelee.

Entä hiki? Märkien villasukkien tympeä tunkkaisuus?

– Ei niitä huomaa. Tärkeintä on, että on lämmintä.

Aika on toisaalta saattanut kullata muistot, koska sotilasmestari Tikkasen telttayöt ovat jo aikoja sitten vaihtuneet parakin punkkaan.

Kuntotesti läpäistävä vuosittain

Jari Tikkanen on 56-vuotias reservin aliupseeri.

– Välillä harjoituksissa mietin, tarvitseeko näin vanhan miehen enää olla mukana.

Kunto kyllä kestää. Se testataan joka vuosi yli 45-vuotiailta UKK-kävelyllä eli kuuden minuutin tai 2 kilometrin testeillä. Yleisimmmin käytetty on jälkimmäinen, jossa kävellään kaksi kilometriä mahdollisimman tasaisella ja nopealla vauhdilla.

Testin läpäiseminen on ehto maakuntakomppaniassa pysymiselle. Nuoremmat juoksevat cooperin.

Puolustusvoimilla on maakuntajoukkoihin koko ajan haku päällä. Komppaniasta saa lähteä, milloin haluaa. Toisaalta sieltä on myös pakko lähteä, kun ikäraja tulee vastaan.

Nimi- ja sotilasarvomerkki Tikkaen maastopuvussa.
Merkki kertoo sotilasarvon. Reservissä voi kouluttautua miehistöstä aliupseeriksi ja edetä reservin upseeriksi asti. Tikkasen takkia koristaa sotilasmestarin laatta.Kalle Niskala / Yle

Tikkasella on enää kolme ja puoli vuotta jäljellä. Sitten hän on varareserviä eli entistä nostoväkeä.

Miehistöön kuuluva asevelvollinen siirtyy varareserviin sen vuoden lopussa, kun täyttää 50 vuotta, ja upseerit ja aliupseerit kymmenen vuotta myöhemmin.

– Käskyjä kertausharjoituksiin ei sitten enää tule. Myös maakuntakomppaniasta potkitaan pois, kun täyttää 60.

Myös yleneminen tyssää. Tikkasen sotilasarvo ei ehdi nousta kertausharjoituspäivillä tai Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kursseilla enää sotilasmestaria korkeammaksi. Se ei harmita. Hänen mielestään sotilasarvot eivät ole palkintoja, vaan kertovat vain tehtävistä.

Kun ikä täyttyy, Tikkanen uskoo jäävänsä hyvillä mielin pois osuutensa tehneenä.

Kymmenien kertausharjoitusten miehen mielestä osaava reservi luo uskottavuutta ja samalla myös rauhaa.

– En ole sotahullu, vaan maanpuolustustyötä harrastava pasifisti. On tahto turvata, mutta ei siitä tarvitse pitää sen kummempaa meteliä.

Korjattu 6.2. klo 22.26, opistoupseeri muutettu osastoesiupseeriksi

Täsmennetty 7.2. klo 8.54 UKK kävelytesti-osuus

Lue seuraavaksi