1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Yhdysvallat

Bidenin USA palasi saman tien Pariisin ilmastosopimukseen – Mikä merkitys sillä on?

USA järjestää oman ilmastokokouksen ja aikoo ottaa ilmastojohtajan ohjat käsiinsä.

Yhdysvallat
Joe Biden allekirjoittaa papereita Valkoisessa talossa.
USA:n uusi presidentti Joe Biden allekirjoitti 17 presidentin määräystä eilen Valkoisessa talossa. Yksi määräyksistä oli USA:n liittäminen takaisin Pariisin ilmastosopimukseen.Doug Mills / EPA

Yhdysvaltain uusi presidentti Joe Biden on allekirjoittanut useita presidentin määräyksiä, joilla kumotaan hänen edeltäjänsä Donald Trumpin päätöksiä.

Yhdysvallat palaa muun muassa Pariisin ilmastosopimukseen, jonka yhtenä alullepanijana se on ollut.

USA:n paluu Pariisin ilmastosopimukseen tarkoittaa sitä, että maailman toiseksi suurin ilmastopäästöjen aiheuttaja heti Kiinan jälkeen on taas mukana kansainvälisissä neuvotteluissa ratkomassa ilmastonmuutoksen ongelmaa.

– Taistelemme ilmastonmuutosta vastaan kovemmin kuin koskaan ennen, Biden sanoi New York Timesin mukaan (siirryt toiseen palveluun) eilen illalla juuri ennen kuin allekirjoitti 17 asetusta, mukaan lukien Pariisin ilmastosopimukseen takaisin liittyminen.

Ilmastoaktivistit osoittavat mieltään Brysselissä.
Ilmastoaktivistit osoittivat mieltään Brysselissä joulukuussa vauhdittaakseen EU-maita vähentämään päästöjään viisi vuotta sen jälkeen, kun Pariisin ilmastosopimus sovittiin.Stephanie Lecocq / EPA

USA pitää oman ilmastokokouksen

Biden aikoo kutsua G20-maiden johtajat ilmastoneuvotteluihin ensimmäisten 100 virkapäivänsä aikana. Neuvotteluilla pyritään vauhdittamaan maiden antamia päästövähennyssitoumuksia, joilla ilmastonmuutosta hillitään.

G-20-maat ovat vastuussa noin 80 prosentista kaikista maailman päästöistä. Maihin kuuluu 19 maailman rikkainta maata sekä EU.

– Nämä ovat nyt ne maat, joiden päästöjä pitää vähentää, sanoo kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa Suomea edustava pääneuvottelija, ympäristöneuvos Outi Honkatukia.

Enemmistöllä näistä maista on jo niin sanottu nettonollatavoite vuoteen 2050 mennessä. Se tarkoittaa, että siihen mennessä näiltä mailta tulee ilmastonmuutosta aiheuttavia päästöjä enintään saman verran kuin maiden hiilinielut pystyvät niitä ilmakehästä poistamaan.

Monelta näistä maista puuttuvat kuitenkin riittävän kunnianhimoiset tavoitteet lähiajan eli vuoteen 2030 mennessä tehtävistä päästövähennyksistä. EU:lla tällainen tavoite on: joulukuussa sovittiin, että päästöjä vähennetään vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

– Että päästään lähemmäksi Pariisin sopimuksen tavoitepolkua. Tällaista voitaisiin vauhdittaa tällaisella ilmastokokouksella, Honkatukia sanoo.

 John Kerry puhuu ilmastokonfrensissa Portugalissa.
Bidenin hallinnon tuleva ilmastosuurlähettiläs, entinen ulkoministeri, John Kerry piti puheen Planeetan tulevaisuus -konferenssissa Lissabonissa, Portugalissa syyskuussa 2019.Antonio Cotrim / EPA

USA tekee paluun ilmastodiplomatiaan

Pariisin sopimuksen eteen hartiavoimin töitä tehneestä ulkoministeri John Kerrystä tulee Bidenin hallinnon ilmastosuurlähettiläs.

– Hänen tehtävänään on kansainvälinen ilmastodiplomatia. USA ottaa erittäin merkittävän roolin taas kansainvälisessä ilmastoyhteistyössä.

Trumpin aikana Kiinan painoarvo kansainvälisessä ilmastotyöstä kasvoi, kun ilmastojohtajuuteen tuli USA:n kokoinen aukko. Honkatukian mukaan on hyvä, että USA:sta tulee nyt taas selkeä vastinpari Kiinalle.

– Joku USA-vetoinen keskustelufoorumi on varmasti tulossa, Honkatukia sanoo.

USA:n uskottavuuden takia ilmastoneuvotteluissa sillä täytyy olla itsellään myös kunnianhimoiset ilmastosuunnitelmat. Biden onkin sanonut, että USA aikoo tavoitella hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. USA:n odotetaan kertovan kenties kesään mennessä myös vuoden 2030 tavoitteeestaan.

– On helppo asettaa tavoitteita, jotka ovat 30 vuoden päässä. Nyt tarvittaisiin sitovia tavoitteita vuodelle 2030, Honkatukia sanoo.

Biden on raottanut jo aiemmin muita ilmastotavoitteitaan. Niihin kuuluvat muun muassa päästötön sähköntuotanto vuoteen 2035 mennessä sekä liikenteen ja julkisen liikenteen puhtaat ratkaisut.

Esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron iloitsi USA:n paluusta Pariisin ilmastosopimukseen:

Ehtikö Trumpin kaudella tapahtua paljon haittaa ilmastolle?

Kun Trump ilmoitti vuonna 2017, että USA lähtee Pariisin sopimuksesta, pelättiin, että muutkin maat, jotka suhtautuvat nihkeästi sopimukseen, lähtevät. Tällaista ei kuitenkaan tapahtunut.

Madridin ilmastoneuvotteluissa vuonna 2019 Kiina ryhtyi kyllä hankalaksi, kun USA oli lähtenyt. Kiinakaan ei olisi halunnut sen takia jäädä sitovien seurantojen ja raportointien pariin. Mutta jäi.

– Erittäin positiivinen signaali kansainvälisen yhteistyön näkökulmasta, Honkatukia sanoo.

USA:n sisällä Trump purki yli sata ilmastolakia tai -normia. Sillä on ollut suora vaikutus ilmastopäästöihin.

Trump peruutti esimerkiksi autonvalmistajille suunnatut päästöstandardit, jotka edeltäjänsä Barack Obama oli asettanut. Päätöksen ilmastovaikutus on ollut lähes yhtä suuri kuin Saksan vuotuiset ilmastopäästöt: tuhat miljoonaa tonnia hiilidioksidia.

Trump peruutti myös Obaman asettamat rajoitukset öljy- ja kaasutuotannon metaanipäästöihin. Se on tarkoittanut 500 miljoonaa hiilidioksiditonnia lisää ilmakehään. Suomen kokonaispäästöt ovat noin 52 miljoonaa tonnia vuodessa.

Trump on kylvänyt myös tiedevihamielisyyttä ja yleistä epäluuloa ilmastotutkimusta kohtaan.

Kansainväliseen ilmastolakkoon liittyvä mielenosoitus Washingtonissa.
Trumpia vastustavassa kyltissä Trumpin sanotaan olevan valehtelija ja ilmastonmuutoksen kieltäjä mielenosoituksessa Washingtonissa syyskuussa 2019.Michael Reynolsd / EPA

Tapahtuiko Trumpin kaudella USA:ssa mitään positiivista ilmastomielessä?

Itse asiassa kyllä. USA:n päästöt laskivat merkittävästi, Trumpin toimista huolimatta.

US Energy Information Administrationin ennakkotietojen mukaan USA:n energiaperäiset hiilidioksidipäästöt laskivat noin 10 prosenttia vuonna 2020 ja alittivat 5 miljardia Mt ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1991.

Trump puhui painokkaasti kivihiilen puolesta, mutta hänen kaudellaan kivihiilen osuus on sen sijaan laskenut ja kannattamattomia voimaloita on lakkautettu.

– Trump yritti saada USA:ta palaamaan hiilivoimaan, mutta näin ei käynyt, koska energiainvestoinnit tehdään markkinaehtoisesti. Investoinnit menivät kaasuun, jonka päästöt ovat paljon hiiltä pienemmät. Sitä voidaan pitää ihan hyvänä suuntana, Honkatukia sanoo.

Outi Honkatukia Bangkokin virkamiestason ilmastoneuvotteluissa syyskuussa 2018
Ympäristöneuvos Outi Honkatukia on Suomen pääneuvottelija kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa.Kiara Worth / IISD / ENB

Lue myös:

Paluu vanhaan, jotain aivan uutta vai vain paremmat pöytätavat? Näin Ylen kirjeenvaihtajat arvioivat USA:n vallanvaihdon muuttavan maailmaa

YK:n pääsihteeri maailman johtajille: Julistakaa ilmastohätätila

YK:n päästöraportti: Ilmasto näyttää lämpenevän yli kolme astetta, mutta Pariisin sopimuksen raja on yhä mahdollista saavuttaa

Lue seuraavaksi