Pohjois-Savossa sijaitseva reilun 2 000 asukkaan Vesanto päätti vuonna 2015 alkaa maksaa kunnan lapsiperheille ylimääräistä rahaa jokaisesta kuntaan syntyvästä lapsesta.
Vuoden 2016 alusta alkaen perheelle, johon on syntynyt lapsi ja lapsi on kirjoilla kunnassa vuoden viimeisenä päivänä, on maksettu niin sanottua vauvarahaa tuhat euroa. Vauvarahaa maksetaan kuuden vuoden ajan eli yhteensä 6 000 euroa.
Tavoitteena oli houkutella kuntaan uusia asukkaita. Tuolloin arvioitiinkin, että tulevina vuosina kunnan täytyy nostaa tälle varattua määrärahaa, mutta toisin kävi.
Vesannolle on kyllä muutettu, mutta uusia lapsia ei ole syntynyt siihen tahtiin kuin ehkä odotettiin. Ennakkotietojen mukaan kunnan väkimäärä väheni viime vuonna 41 henkilöllä.
Vauvaraha ei painanut Anne Jäntin ja Antti Mäkisen perheen muuttopäätöksessä Vesannolle kolme vuotta sitten. Jäntti on yksi noin kymmenestä kuntaan tuona aikana perheensä kanssa takaisin muuttaneesta.
– Tuli kaipuu tänne kotipaikkakunnalle takaisin, ja kun löysimme sopivan kodin täältä niin hyvin nopeasti teimme päätöksen muuttaa tänne, Jäntti kertoo.
Mutta Jäntti tietää paljon perheitä, jotka vertailevat kuntien palveluja. Miten päivähoito on järjestetty? Onko koulu lähellä? Myös etätyömahdollisuus, terveyspalvelut ja toimiva nettiyhteys vaikuttavat Jäntin mukaan muuttopäätökseen.
Kuntaliiton neljä vuotta sitten tekemän kyselyn mukaan 27 prosenttia vastanneista kunnista käytti muuttohoukuttimena vauvarahaa, syntymälahjaa tai muuta vastaavaa. Kaksi vuotta aikaisemmin tehdyssä kyselyssä 19 prosenttia kunnista toimi vastaavasti.
Kuntaliitto ei ole tutkinut, miten tehokkaasti juuri raha houkuttaa muuttamaan kuntaan. Summat vaihtelevat muutamasta kympistä tuhansiin euroihin. Eleen symbolinen vaikutus on sen sijaan suuri.
– Kaikki tällaiset positiiviset lapsiperheisiin kohdistuvat teot lisäävät kunnan mainetta lapsiystävällisenä kuntana, sanoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Jäntin ja Mäkisen perhe asui maalla jo ennen muuttoaan Vesannolle. Kuopion Syvänniemi on saman Sinisen tien varrella reilun puolen tunnin matkan päässä.
Jäntin haaveissa oli kuitenkin vanha talo ja pihapiiri eläimineen. Nykyinen koti onkin yli 150 vuotta vanha hirsitalo. Kotona on kanoja, kukko ja kaneja. Toiveissa on vielä hevosia.
Perheessä on neljä lasta. Nuorin lapsista on viisi kuukautta vanha Aatos.
Kaksi vanhinta lasta, 12-vuotias Topi ja 10-vuotias Milli, käyvät koulua Tervossa, koska asuvat isänsä luona joka toinen viikko. Matkat he kulkevat linja-autolla. 3-vuotias Iippo on kolmena päivänä viikossa hoidossa perhepäivähoitajalla.
Jäntti on vanhempainvapaalla sairaanhoitajan työstä. Antti-isä työskentelee terveyskeskuslääkärinä Vesannon lisäksi Tervossa ja Keiteleellä.
Lapsuus puhtaassa ympäristössä
Anne Jäntti uskoo, että Aatos saa viettää turvallisen ja myös tietyllä tavalla vapaan lapsuuden Vesannolla.
Koti sijaitsee viiden kilometrin päässä kirkonkylältä. Lähin naapuri on puolen kilometrin päässä.
– Täällä saa juoksennella paljain jaloin pihamailla ja leikkiä ulkona ja metsässä. Pystyy viettämään lapsuuden puhtaassa ympäristössä, hän summaa maalla asumisen etuja.
Vesanto on kunnostautunut lapsiperheiden huomioimisessa myös muuten kuin vauvarahalla. Kirkonkylälle valmistui äskettäin uusi päiväkoti. Sen viereen rakentuu parhaillaan koulu.
Jäntin ja Mäkisen perheen lasten harrastukset vaativat kuskauksia. Milli käy pianotunneilla Tervossa ja ratsastamassa noin 10 kilometrin päässä Vesannon-kodista. Topi pelaa jääkiekkoa naapurikunta Suonenjoella.
Arki pyörii tällä hetkellä vauvan rytmin mukaan. Jäntin vanhemmat asuvat Vesannolla ja auttavat aina tarvittaessa.
– Kun auto ei käynnisty apu on nyt lähempänä kuin Syvänniemellä.
Arjen kauppa-asiat ja muut menot hoituvat kuitenkin yleensä nopeasti, koska pienellä paikkakunnalla ei tarvitse jonottaa.
Ja kaikki se mitä ei löydy omalta kylältä löytyy verkkokaupasta.
Välillä Jäntti kaipaa iltaelämää ja keikkoja. Kuopioon on matkaa 90 kilometriä.
Korona on toki tuonut tähänkin muutoksen.
– Niitä voi seurata kotisohvalta. Eikä tarvitse lapsille hoitajaa.
Onko vauvaraha tai muu houkutin vaikuttanut asuinpaikkakuntasi valintaan? Entä millaisiin asioihin kunnan tulisi kiinnittää huomiota, kun se houkuttelee lapsiperheitä asumaan kuntaan?
Voit osallistua keskusteluun 25.1. klo 23 saakka.
Lue lisää aiheesta:
Kuudessa Pohjois-Pohjanmaan ja kahdessa Kainuun kunnassa maksetaan vauvarahaa
Juuka maksaa Pohjois-Karjalassa eniten vauvarahaa, useimmat kunnat eivät yhtään