1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. perheet

Edes 6 000 euron vauvaraha ei lisännyt syntyvyyttä Vesannolla – paluumuuttajaperhe arvostaa rahaa enemmän lähipalveluja ja tukiverkkoa

Vietimme parituntisen Anne Jäntin ja Antti Mäkisen perheen kanssa.

perheet
Aatos-vauvaa ja äiti Annea naurattaa, kun Anne pitää Aatosta istumassa potkurissa..
Aatos syntyi Vesannolle viisi kuukautta sitten. Anne Jäntti on tyytyväinen paluumuuttaja.Marianne Mattila / Yle

Pohjois-Savossa sijaitseva reilun 2 000 asukkaan Vesanto päätti vuonna 2015 alkaa maksaa kunnan lapsiperheille ylimääräistä rahaa jokaisesta kuntaan syntyvästä lapsesta.

Vuoden 2016 alusta alkaen perheelle, johon on syntynyt lapsi ja lapsi on kirjoilla kunnassa vuoden viimeisenä päivänä, on maksettu niin sanottua vauvarahaa tuhat euroa. Vauvarahaa maksetaan kuuden vuoden ajan eli yhteensä 6 000 euroa.

Milli ja Iippo pöydän ääressä. Taustalla Anne nostaa Anne-vauvan ilmaan.
Anne Jäntin ja Antti Mäkisen perheen elämä on ollut kotoilua myös koronan takia, mutta torstaisin ohjelmassa perhekerho kirkonkylällä. Marianne Mattila / Yle

Tavoitteena oli houkutella kuntaan uusia asukkaita. Tuolloin arvioitiinkin, että tulevina vuosina kunnan täytyy nostaa tälle varattua määrärahaa, mutta toisin kävi.

Vesannolle on kyllä muutettu, mutta uusia lapsia ei ole syntynyt siihen tahtiin kuin ehkä odotettiin. Ennakkotietojen mukaan kunnan väkimäärä väheni viime vuonna 41 henkilöllä.

Vauvaraha ei painanut Anne Jäntin ja Antti Mäkisen perheen muuttopäätöksessä Vesannolle kolme vuotta sitten. Jäntti on yksi noin kymmenestä kuntaan tuona aikana perheensä kanssa takaisin muuttaneesta.

– Tuli kaipuu tänne kotipaikkakunnalle takaisin, ja kun löysimme sopivan kodin täältä niin hyvin nopeasti teimme päätöksen muuttaa tänne, Jäntti kertoo.

Mutta Jäntti tietää paljon perheitä, jotka vertailevat kuntien palveluja. Miten päivähoito on järjestetty? Onko koulu lähellä? Myös etätyömahdollisuus, terveyspalvelut ja toimiva nettiyhteys vaikuttavat Jäntin mukaan muuttopäätökseen.

Etualalla lyhty, jossa palaa kynttilä. Se roikkuu puun oksalla. Taustalla punainen hirsitalo. Anne ja lapset ovat kävelemässä kohti taloa.
Anne Jäntti sai tietää kauppoja tehdessään, että talossa on asunut Jänttejä 1800-luvun loppupuolella.Marianne Mattila / Yle

Kuntaliiton neljä vuotta sitten tekemän kyselyn mukaan 27 prosenttia vastanneista kunnista käytti muuttohoukuttimena vauvarahaa, syntymälahjaa tai muuta vastaavaa. Kaksi vuotta aikaisemmin tehdyssä kyselyssä 19 prosenttia kunnista toimi vastaavasti.

Kuntaliitto ei ole tutkinut, miten tehokkaasti juuri raha houkuttaa muuttamaan kuntaan. Summat vaihtelevat muutamasta kympistä tuhansiin euroihin. Eleen symbolinen vaikutus on sen sijaan suuri.

– Kaikki tällaiset positiiviset lapsiperheisiin kohdistuvat teot lisäävät kunnan mainetta lapsiystävällisenä kuntana, sanoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Jäntin ja Mäkisen perhe asui maalla jo ennen muuttoaan Vesannolle. Kuopion Syvänniemi on saman Sinisen tien varrella reilun puolen tunnin matkan päässä.

Jäntin haaveissa oli kuitenkin vanha talo ja pihapiiri eläimineen. Nykyinen koti onkin yli 150 vuotta vanha hirsitalo. Kotona on kanoja, kukko ja kaneja. Toiveissa on vielä hevosia.

Keltaiset lastenvaunut, Anne Jäntti kyykyssä Iipon ja Millin vieressä, jotka istuvat potkureissa.
Rauhallinen ympäristö on tärkeä asia perheelle.Marianne Mattila / Yle

Perheessä on neljä lasta. Nuorin lapsista on viisi kuukautta vanha Aatos.

Kaksi vanhinta lasta, 12-vuotias Topi ja 10-vuotias Milli, käyvät koulua Tervossa, koska asuvat isänsä luona joka toinen viikko. Matkat he kulkevat linja-autolla. 3-vuotias Iippo on kolmena päivänä viikossa hoidossa perhepäivähoitajalla.

Jäntti on vanhempainvapaalla sairaanhoitajan työstä. Antti-isä työskentelee terveyskeskuslääkärinä Vesannon lisäksi Tervossa ja Keiteleellä.

Iippo ja Aatos sohvalla. Anne nostaa Aatosta syliin. Iippo katsoo Annea.
Aatos haluaa olla isompien lasten kanssa menossa mukana. Tässä hän kuitenkin pyörähti pois Iipon sylistä.Marianne Mattila / Yle

Lapsuus puhtaassa ympäristössä

Anne Jäntti uskoo, että Aatos saa viettää turvallisen ja myös tietyllä tavalla vapaan lapsuuden Vesannolla.

Koti sijaitsee viiden kilometrin päässä kirkonkylältä. Lähin naapuri on puolen kilometrin päässä.

– Täällä saa juoksennella paljain jaloin pihamailla ja leikkiä ulkona ja metsässä. Pystyy viettämään lapsuuden puhtaassa ympäristössä, hän summaa maalla asumisen etuja.

Annen sylissä istuva Aatos-vauva tuijottaa isoveli-Topia silmiin.
Isoveli tuli koulusta kotiin. Topi pelaa jääkiekkoa Suonenjoen Kiekko-Karhuissa. Suonenjoelle on matkaa 60 kilometriä.Marianne Mattila / Yle

Vesanto on kunnostautunut lapsiperheiden huomioimisessa myös muuten kuin vauvarahalla. Kirkonkylälle valmistui äskettäin uusi päiväkoti. Sen viereen rakentuu parhaillaan koulu.

Jäntin ja Mäkisen perheen lasten harrastukset vaativat kuskauksia. Milli käy pianotunneilla Tervossa ja ratsastamassa noin 10 kilometrin päässä Vesannon-kodista. Topi pelaa jääkiekkoa naapurikunta Suonenjoella.

Milli katsoo tabletilta tubettajaa. Takana näkyvät isä-Antti ja Aatos-vauva.
Kotona Milli uppoutuu katsomaan tubettajia.Marianne Mattila / Yle

Arki pyörii tällä hetkellä vauvan rytmin mukaan. Jäntin vanhemmat asuvat Vesannolla ja auttavat aina tarvittaessa.

– Kun auto ei käynnisty apu on nyt lähempänä kuin Syvänniemellä.

Arjen kauppa-asiat ja muut menot hoituvat kuitenkin yleensä nopeasti, koska pienellä paikkakunnalla ei tarvitse jonottaa.

Ja kaikki se mitä ei löydy omalta kylältä löytyy verkkokaupasta.

Aatos isä Antin sylissä sisällä talon tuvassa.
Antti Mäkinen on kotoisin Espoosta. Sielläkin hän asui periaatteessa maaseutumaisessa ympäristössä, joten elämänmuutos ei ole ollut hänelle suuri.Marianne Mattila / Yle

Välillä Jäntti kaipaa iltaelämää ja keikkoja. Kuopioon on matkaa 90 kilometriä.

Korona on toki tuonut tähänkin muutoksen.

– Niitä voi seurata kotisohvalta. Eikä tarvitse lapsille hoitajaa.

Onko vauvaraha tai muu houkutin vaikuttanut asuinpaikkakuntasi valintaan? Entä millaisiin asioihin kunnan tulisi kiinnittää huomiota, kun se houkuttelee lapsiperheitä asumaan kuntaan?

Voit osallistua keskusteluun 25.1. klo 23 saakka.

Lue lisää aiheesta:

Kuudessa Pohjois-Pohjanmaan ja kahdessa Kainuun kunnassa maksetaan vauvarahaa

Juuka maksaa Pohjois-Karjalassa eniten vauvarahaa, useimmat kunnat eivät yhtään

Lue seuraavaksi