1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. journalismi

Toimittajat kokevat yhä enemmän painostusta somessa, ilmenee Ylen teettämästä selvityksestä

Uusi selvitys kertoo Ylen työntekijöihin kohdistuvasta vaikuttamisesta ja painostuksesta.

journalismi
Yleisradion liput liehuvat, taustalla Ylen linkkitorni.
Ylen tilaaman riippumattomuusselvityksen toteuttivat oikeustieteen tohtori Hannele Pokka ja filosofian maisteri Juhani Pekkala.Petteri Bülow / Yle

Toimittajiin kohdistuu yhä enemmän häirintää, painostusta ja maalitusta sosiaalisessa mediassa. Asia käy ilmi selvityksestä, jossa tarkasteltiin Ylen riippumattomuuteen kohdistuvaa painostusta.

– Kaikki me tiedämme, että somehäirinnästä ja -painostuksesta on tullut ihan päivittäistä, etenkin tiettyihin teemoihin liittyen, Ylen vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen sanoo.

Jouko Jokinen
Päätoimittaja Jouko Jokisen mukaan sananvapautta voi kaventaa jo nyt se, etteivät asiantuntijat uskaltaudu haastateltaviksi kaikista aihepiireistä esimerkiksi studiokeskusteluihin. Jyrki Valkama / Yle

Yle tilasi tänään perjantaina julkistetun selvityksen oikeustieteen tohtori Hannele Pokalta ja filosofian maisteri Juhani Pekkalalta. He haastattelivat yhteensä 36 Ylen toimittajaa, kuvaajaa, tuottajaa, päällikköä ja vastaavaa toimittajaa.

Haastattelujen perusteella erottuivat aihepiirit, joista Yleen tulee palautetta eniten. Niitä olivat maahanmuutto, sukupuolikysymykset, terveys ja ravinto. Myös ilmastonmuutos ja luonnonsuojelu, pedot, saamelaiset sekä USA:n vaalit ja Donald Trump herättävät reaktioita.

Noin kolme haastateltavaa neljästä oli kokenut jonkinlaista painostusta jossain uran vaiheessa. Kaikki myönsivät, että painostus voi johtaa tiettyjen aiheiden välttelyyn, mikä on häirinnän tavoite. Kukaan haastatelluista ei kuitenkaan kokenut jättäneensä aiheita tämän vuoksi käsittelemättä.

Selvityksessä todetaan, että yleisön tai löyhästi organisoituneiden toimijoiden häirintä on suurelle osalle journalisteja satunnaista. Pienelle joukolle se on sen sijaan kasvava ongelma.

Ylen henkilökunnan turvallisuudesta vastaava Yle Turva on laskenut, että kolmen vuoden aikana sille on tehty 20–30 ilmoitusta vakavasta uhkailusta ja niistä 3–5 on edennyt poliisitutkintaan. Määrä on hyvin pieni verrattuna palautteen määrään. Viikoittain Yleen tulee 50 000 palautetta, yhden vuoden aikana Facebookin kautta taas 1,4 miljoonaa kommenttia.

Yleisradion hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmssonin mukaan vähäinen määrä vakavia painostustapauksia kertoo merkittävän seikan Suomen yhteiskunnasta.

Thomas Wilhelmsson
Ylen hallituksen puheenjohtaja Thomas WilhelmssonJussi Mankkinen / Yle

– Se on todella hyvä asia ja osoitus siitä, että suomalainen yhteiskunta on edelleen hyvin terve yhteiskunta, Wilhelmsson toteaa.

Sekä päätoimittaja Jokinen että hallituksen puheenjohtaja Wilhelmsson pitävät kumpikin merkittävänä myös sitä, että vallanpitäjien suorat vaikuttamisyritykset ovat käytännössä hävinneet.

– Suoria yhteydenottoa poliitikkojen taholta toimittajiin ei enää juuri ole. Sen sijaan yhteiskunnalliset vaikuttajat sekä politiikan että talouden puolelta hyödyntävät nyt sosiaalista mediaa – he pistävät seuraajansa asialle, Thomas Wilhelmsson kertoo.

Moni selvitykseen haastateltu Ylen toimittaja onkin tunnistanut tilanteita, joissa mielipidevaikuttajat osoittavat häirinnän kohteen, vetäytyvät itse taka-alalle ja antavat löyhemmän tai tiiviimmän ryhmän hoitaa varsinaisen somehyökkäyksen.

Itsesensuurin uhka on todellinen

Todellinen iso sananvapauden kysymys on päätoimittaja Jokisen mukaan se, saako häirintä ja painostus toimittajat välttelemään tiettyihin aihepiireihin tarttumista.

– Sananvapauden näkökulmasta meidän pitää olla jatkuvasti varuillamme, että emme lähde itsesensuurin tielle. Riski on, että valitsemme pienemmän vaivan tien tarttumalla esimerkiksi joihinkin aihepiireihin varovaisemmin, Jokinen sanoo.

Jokisen mukaan sananvapauden kaventuminen on jo todellista siinä, että Ylen on yhä vaikeampi saada asiantuntijoita studioon keskustelemaan tietyistä aihepiireistä, kuten esimerkiksi maahanmuutosta tai sukupuolikysymyksistä.

– On tosi yleistä nykyään, että asiantuntijat kieltäytävät studiokeskusteluista perustellen päätöstään kokemallaan somehäirinnällä, Jokinen kertoo.

Vaikka toimittajien kokema somehäirintä on lisääntynyt, Ylen riippumattomuus ei ole vaarassa.

– Ylen uutisointiin voi luottaa, päätoimittaja Jokinen toteaa.

Ylellä on käytössään toimintaohjeet, kuinka toimia, jos toimittaja kokee somehäirintää tai -painostusta. Jokisen mukaan somehäirinnästä puhuminen otetaan vastedes vielä keskeisemmäksi osaksi toimitustyötä, jotta toimittajat voivat kokea tekevänsä työtä turvassa ja jotta itsesensuurin uhkaa saadaan pienennettyä.

Edellinen selvitys Ylen riippumattomuudesta tehtiin vuonna 2017. Tuoreen selvityksen laatijat Pokka ja Pekkala haastattelivat selvitykseensä Ylen toimittajien lisäksi professori Olli Mäenpäätä ja tutkija Ilmari Hiltusta.

Linkki selvityksen PDF-versioon löytyy tästä. (siirryt toiseen palveluun)

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 23.1. kello 23:een saakka.

Lue ja katso lisää:

Yle tilaa ulkopuolisen riippumattomuusarvioinnin nyt toista kertaa

Kun politiikan toimittaja kirjoittaa mielipiteellisen tekstin, se käsittelee usein keskustaa – Viimeinen sana -ohjelmassa pohditaan toimittajien puolueellisuutta

”Trumpin vaikutus on ollut tuhoisa” – professori manaa journalistiseen mediaan viime vuosina kohdistunutta vihaa mutta nostaa esiin yhden myönteisen muutoksen

Viimeinen sana: Millainen on journalismin suhde virheisiin?

Lue seuraavaksi