1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vangit

Tutkijat selvittivät vankien keskinäistä arvoasteikkoa: talousrikolliset näkevät itsensä vankiloiden eliittinä

Kyselytutkimus antaa uutta tietoa vankien keskinäisistä sosiaalisista suhteista.

vangit
Tutkintavangeuden selliin kävelee tunnistamaton hahmo
Kyselytutkimukseen vastasi runsaat 400 vankia. He kertoivat paitsi vankien keskinäisistä hierarkioista, muun muassa terveydestään, yksinäisyydestään ja vankiloiden turvallisuudesta. Arkistokuva.Laura Hyyti / Yle

Harva meistä ajattelee arjen suomalaisissa vankiloissa muistuttavan amerikkalaisia tv-sarjoja tai elokuvia. On kuitenkin olemassa asioita, jotka pätevät molemmissa.

Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari ottaa esimerkiksi kohtauksen Clint Eastwood -elokuvasta Pako Alcatrazista (1979). Siinä vangit istuvat vankilarakennuksen korkeilla portailla. Istumapaikka kertoo vangin arvoaseman yhteisössä.

Kohtaus kuvaa sinänsä totuudenmukaisesti hierarkiaa myös suomalaisissa vankiloissa. Vankien statusjärjestelmää on käsitelty Saaren ja Sakari Kainulaisen toimittamassa tietokirjassa Suomalainen vanki (Vastapaino 2021).

Teos perustuu kyselytutkimukseen, jossa tutkijat selvittivät vankien näkemyksiä muun muassa juuri vankien keskinäisistä suhteista ja hierarkioista.

Kyselyn perusteella vangit näkevät asemansa yhteisön arvoasteikossa keskimäärin alempana kuin suomalaiset ylipäänsä. Vaihtelu on kuitenkin suurta.

– On olemassa henkilöitä, jotka ajattelevat olevansa keon pohjimmaisia ja henkilöitä, jotka ajattelevat olevansa keon ylimmäisiä. Mutta kirjo siinä välillä on hämmästyttävän suuri, se on minusta mielenkiintoista, Saari sanoo.

Talousrikolliset näkevät itsensä arvoasteikon yläpäässä

Vankiloiden nokkimisjärjestykseen vaikuttaa niin vankien rikostausta kuin asema vankilan ulkopuolella. Tutkimuksen mukaan talousrikolliset ja monet huumerikolliset näkevät itsensä arvoasteikon yläpäässä. Hieman heidän alapuolellaan ovat väkivaltarikolliset ja suuri osa muista vangeista.

Selkeästi alempana tulevat seksuaalirikolliset. Saaren mukaan myös muuta kuin suomea äidinkielekseen puhuvat vangit kokevat olevansa vankilan sisäisessä hierarkiassa muita alempana.

– Ja kyllä se hänelle varmaan siellä arjessa kerrotaan, Saari sanoo.

Lisäksi hierarkiaan vaikuttaa myös vangin asema omassa ryhmässään, kuten esimerkiksi liivijengissä.

Juho Saaren mukaan vankiloissa on suhteessa saman verran kuin muuallakin yhteiskunnassa niitä ihmisiä, jotka tuntevat olevansa eliittiä. Näillä vangeilla elämänlaatu ja terveys olivat muita vankeja parempia.

Kyselyssä ei selvitetty, mitä vangit ajattelevat toisten vankien asemasta arvoasteikossa. Kukin vastaaja arvioi omaa asemaansa ja elämäänsä koskevia asioita.

Näin vankien keskinäinen hierarkia vaikuttaa arkeen

Havainto tiukasta hierarkiasta ei sinänsä ole yllättävä ja ilmiö on huomattu vankiloissa aiemminkin (siirryt toiseen palveluun). Riihimäen vankilan johtaja Susanna Schugk-Laulumaan mukaan arvoasteikko heijastelee yhteiskunnan suhtautumista rikoksiin ylipäänsä.

– Esimerkiksi järjestäytynyttä rikollisuutta saatetaan joskus julkisuudessa ihannoida, mutta seksuaalirikosten tekijöitä ei lainkaan.

Vankilan arjessa nokkimisjärjestys näkyy selkeästi. Vankiloiden on otettava vankien keskinäiset hierarkiat huomioon muun muassa asuttamisessa. Riihimäellä seksuaalirikolliset ovat omalla osastollaan, kun taas järjestäytyneelle rikollisuudelle on eri osastot.

Osa vangeista käyttää Schugk-Laulumaan mukaan myös "harmaata valtaa" esimerkiksi siinä, mihin toimintaan muut vangit saavat osallistua ja mihin eivät. Räikeämmissä tapauksessa vanki painostetaan pyytämään siirtoa toiselle osastolle.

– Uusi vanki tulee osastolle ja hetken päästä hän tulee koputtamaan oveen ja pyytämään siirtoa. Jos hän ei [pyydä siirtoa], seuraava askel on väkivalta. Pyrimme kuitenkin siihen, että osastolta poistettaisiin mieluummin ongelmien aiheuttajat kuin ne, joita kiusataan.

Vangit, joita kannattaa väistää

Yksi vankien statuksen ilmentymä ovat väistämissäännöt. Tutkimuksen perusteella vangit oppivat nopeasti, keitä vankeja väistetään ja miksi.

– Vankilassa on henkilöitä, joilla on keskinäisiä kaunoja ja velkoja ja henkilöitä, jotka käyttävät valtaa oman asemansa takaamiseksi. Ylipäänsä vankeja, jotka käyttäytyvät arvaamattomasti. Vangit tietävät tämän, Juho Saari kertoo.

Tutkijoiden mukaan väistämiskulttuuri vaikuttaa vankien turvallisuuteen, koska se estää fyysisiä yhteenottoja. Toisaalta siihen voi liittyä syrjimisen kaltaista sosiaalista väkivaltaa.

Suomalainen vanki -teoksessa käsitellään vankien sosiaalista elämää muutenkin kuin statusjärjestelmän näkökulmasta. Aiheita ovat muun muassa vankien elämään tyytyväisyys, terveys, yksinäisyys, turvallisuus ja heidän keskinäinen luottamuksensa.

Tutkimus pohjautuu Tampereen yliopiston ja Diakonia-ammattikorkeakoulun vuosina 2018–2019 toteuttamaan kyselyyn. Siihen vastasi 443 vankia vankiloista ympäri maan. Tutkimuksen rahoitti Rikosseuraamuslaitos.

Lue lisää:

Tara yritti tappaa, Sini pahoinpiteli julmasti – Mikä pelasti heidät uudelta linnareissulta, johon moni sortuu?

Lue seuraavaksi