1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. investoinnit

Analyysi: Kasvava Tampere, pälyile Espooseen

Tampere on investoinut velalla ja alkavat hankkeet velkaannuttavat kaupunkikonsernia lisää. Vaikka Tampere voikin olla toiveikas, suurista kaupungeista löytyy myös varoittavia esimerkkejä, kirjoittaa Yle Pirkanmaan päällikkö Aki Karjalainen.

investoinnit
Ylen aluetoimituksen päällikkö Aki Karjalainen.
Niko Mannonen / Yle

Jos Tampereen kaupunkikuvaa koristavat nostokurjet ja työmaat venyttävät kaupunkilaisten pinnaa, niin herättävät ne sopivasti kateuttakin. Mikäpä on sen riemukkaampaa keskusteltavaa kuin se, mitä kaikkea uutta ja uljasta Tampereelle nyt on tulossa.

Ratikka aloittaa liikennöinnin jo muutaman kuukauden päästä ja reitti on laajenemassa tulevaisuudessa, jopa naapurikuntiin saakka.

Jo muutaman vuoden takainen Rantatunneli oli maan mittakaavassa suuri investointi, mutta sen jälkeen tahti on vain kiihtynyt. Keskustan monitoimiareenan avajaisia juhlittaneen loppuvuodesta. Kasino, ravintolat, asuinkiinteistöt ja hotelli valmistuvat samaan yhteyteen. Hankkeista tuorein, uusi asemakeskus, muuttaa puolestaan rautatieaseman ympäristön täysin. Asemakeskus on laaja hankekokonaisuus, jonka arvioidaan tuovan vuosina 2022–2035 noin 450 henkilötyövuotta vuosittain.

Monissa suomalaiskaupungeissa jahkataan yksittäistä hanketta vuosikausia, jopa vuosikymmeniä. Mihin ihmeeseen siis pohjautuu tamperelainen optimismi, etenkin koronapirun runnellessa julkista taloutta? Tampereen velkaantumisen mielekkyys keskusteluttaa taatusti kevään vaaleissa ja niiden jälkeenkin.

Kun vertaillaan Suomen suuria kaupunkeja, niin vertailua investoinneissa ja velkaantumisessa on tärkeä tehdä kaupunkikonsernien tasolla, ei pelkästään kaupunkien välillä. Suhteutettuna asukkaisiin, Tampereen investoinnit ovat olleet tähän saakka jotakuinkin samaa luokkaa Espoon, Helsingin ja Lahden kanssa. Tampereen investoinnit ja niihin liittyvä velkaantuminen perustuu ajatukselle, että kaupungin kasvun on tulevaisuudessakin ehdottomasti jatkuttava. Nyt Tampere kiinnostaa muuttajia, ja se varmasti johtuu myös investoinneista ja positiivisesta mielikuvasta.

Olennainen kysymys tulevissa kuntavaaleissa lienee, mikä on uusien päättäjien mielestä oikeaksi katsottu palvelurakenteen hintalappu ja taso. On kiistaton tosiasia, että Tampere on investoinut velalla ja alkavat hankkeet velkaannuttavat kaupunkikonsernia lisää. Ulkoinen rahoitus ja kumppanien mukaan saaminen on välttämätöntä.

Suurista kaupungeista löytyy Tampereelle myös varoittavia esimerkkejä. Talouden näkökulmasta se, että pelkkä kaupungin kasvu perustelisi investoinnit, ei riitä. Taloudellinen järkevyys edellyttää, että Tampereelle muuttavan pitäisi rahoittaa itse itsensä. Palvelurakenteen kustannukset nousevat siis keskusteluun vaalien jälkeen.

Pääkaupunkiseudulla, esimerkiksi aiemmin vahvassa Espoossa, väestönkasvu on hidastunut jopa voimakkaasti. Se on muuttoliikkeen uusi suuri häviäjä. Jos nopeasti muuttunut kehitys Espoossa jatkuu, tehdyt velkainvestoinnit voivat vielä nousta murheeksi.

Tampereella menee hyvin ja ilmapiirin toiveikkuudesta voi pitää kiinni. Tärkeää on silti seurata, mitä ympärillä tapahtuu. Koronakustannusten kattamiseksi saadut tuetkaan eivät osaltaan saa vääristää kokonaiskuvaa.

Lue lisää:

Tampere on Suomen Dubai: näin järvien päälle syntyy jättimäinen tekosaari, luksusasuntoja ja uusia kaupunginosia

Rakennuslupahakemus jätetään jo tammikuussa: Tampereelle tulossa jopa sataan metriin kohoavia tornitaloja

Tampereen vetovoima kestää remonttihelvetin ja työttömyyden – "Sallitaan rosoisuus ja elämän maku"

Lue seuraavaksi