1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuurielämä

Kulttuurivaikuttajat huolestuivat entisen kotikaupunkinsa säästöpaineista – Elina Knihtilä: "Mahdollisuus harrastaa taidetta ja kulttuuria ovat hyvän elämän edellytyksiä"

Tutkijan mielestä Kouvolan kulttuurisäästöjen hinnaksi voi muodostua ihmisten heikentynyt hyvinvointi.

kulttuurielämä
Näyttelijä, professori Elina Knihtilä
Näyttelijä, professori Elina Knihtilä pitää entisen kotikaupunkinsa Kouvolan tekemiä kulttuurisäästöjä muun muasa teatterin näivettämisenä.Yle

Tunnetut Kouvolasta lähtöisin olevat taiteilijat ihmettelevät, mitä entisen kotikaupungin kulttuurielämässä oikein tapahtuu.

Talousvaikeuksissa kamppaileva Kouvolan kaupunki päätti viime vuoden lopulla osana isoa säästöpakettia karsia rahoitusta muun muassa Kouvolan Teatterilta, Kotkan ja Kouvolan kaupunkien yhteiseltä Kymi Sinfonietta -orkesterilta, Pohjois-Kymen musiikiopistolta sekä harrastajateattereilta.

Näyttelijä ja professori Elina Knihtilä Teatterikorkeakoulusta sanoo Kouvolan säästöpäätöksiä lyhytnäköisiksi.

Kouvolan teatteri ulkoa
Kouvolan kaupunki on kahdessa vuodessa leikannut Kouvolan Teatterin avustuksia yli 260 000 euroa. Pyry Sarkiola / Yle

Hänen mielestään kulttuurin hyvinvointivaikutusten lisäksi pitäisi ottaa huomioon myös kulttuuritarjonnan merkitys Kouvolan vetovoimatekijänä.

– Mahdollisuus harrastaa taidetta ja kulttuuria ovat hyvän elämän edellytyksiä, hän tiivistää.

Knihtilän mielestä esimerkiksi Kouvolan Teatteri on hyvässä lennossa, ja sen näivettäminen tuntuu kohtuuttomalta.

– Teatterintekijät ajetaan tilanteeseen, jossa ylikuormitettuina yritetään suoriutua muutenkin vaikeasta koronatilanteesta, Knihtilä ihmettelee.

Hän lisää, että säästojen seurauksena menettäjä on myös kouvolalainen yleisö, jos esimerkiksi teatterin vierailuesityksiä joudutaan vähentämään.

Noora Dadu: "Eikö paikallista kulttuuria arvosteta?"

Kuusankosken teatterista lapsena ja nuorena innoituksensa saanut näyttelijä Noora Dadu on näytellyt muun muassa Ryhmäteatterissa, Kansallisteatterissa ja Teatteri Takomossa. Nyt hän kertoo elävänsä freelancetaiteilijan korona-ajan arkea: aika kuluu muun muassa kirjoittamiseen. Keväällä hänen olisi tarkoitus päästä taas teatterilavalle, jos korona suo.

Danu kertoo myös seuranneensa hämmentyneenä Kouvolassa toteutettavia taiteen ja kulttuurin leikkauksia.

Hän on huolissaan sekä taiteen ammattilaisten sekä harrastajien mahdollisuuksista.

– En osaa kuvitella miten olisin löytänyt teatterin pariin, jos Kuusankoskella ei nuoruudessani olisi ollut mahdollisuutta lähteä teatterille, Dadu sanoo.

Näyttelijä Noora Dadu Kiasma-teatterissa
Näyttelijä Noora Dadun tie näyttelijäksi lähti kehittymään 1990-luvun alussa Kuusankosken Teatterissa, joka nyt kamppailee koronarajoitusten lisäksi kaupungin vähentyneiden avustusten kanssa.Berislav Jurišić / Yle

Yli 60 vuotta toiminut Kuusankosken Teatteri pitää ovensa ja näyttämönsä suljettuina ainakin helmikuun loppuun saakka, osittain pandemiarajoitusten, osittain kaupungin avustusleikkausten takia.

Kuusankosken Teatterin kasvattina Noora Dadu pitää teatteria tärkeänä myös paikallisen identiteetin kannalta. Kyse on hänen mielestään ennen muuta tahdosta eli siitä, nähdäänkö taide arvokkaana.

– Mieleen nousee kysymys, eikö paikallista osaamista ja taidetta arvosteta, kun säästöpäätöksiä tehdään?

Viikate: "Kouvola on edelleen kulttuurikaupunki"

Rockmuusikko ja Viikate -yhtyeen perustaja Kaarle Viikate sanoo myös ymmärtävänsä huolen esimerkiksi kulttuurilaitoksissa, joiden toiminta pitkälti perustuu yhteiskunnan tukeen.

– Ainahan se on lähtökohtaisesti huono homma. Jos sahataan jalkaa poikki, niin seisominen käy huteraksi, mies sanailee.

Hän kuitenkin huomauttaa katsovansa asiaa näkökulmasta, jossa omaa toimintaa on aina säädellyt oma kukkaro.

– Ja se on yleensä ollut tyhjä, Kaarle Viikate lausahtaa.

Kaarle Viikate eli Kalle Virtanen soittamassa kitaraa lavalla Viikate -yhtyeensä kanssa
Kaarle Viikate pitää Kouvolaa edelleen kulttuurikaupunkina.Yle/ Björn Karlsson

Kouvolaa ja kouvolalaisuutta musiikissaan esiin tuoneen Viikatteen nokkamies pitää Kouvolaa kaikesta huolimatta edelleen kulttuurikaupunkina. Kaupunkia hän katselee pääasiassa ulkoa päin, sillä Kaarle Viikate on asunut Lahdessa jo 25 vuotta. Entisen kotikaupunkinsa kulttuurielämästä hän tunnustaa parhaiten tuntevansa musiikkipuolen.

– Ihmiset tykkää soittaa ja perustaa bändejä. Muuta kulttuuria olen seurannut vähemmän, mutta semmoinen tunne on, että esimerkiksi teatteripuolella on aina jotain hommaa käynnissä ja se pitää vireän tunnelman käynnissä.

Kulttuurisäästöistä haittaa jopa terveydelle

Kulttuuriin kohdistuneet leikkaukset Kouvolassa herättävät huolta myös tutkijassa.

Kouvolalainen filosofian tohtori, Johanna Hasu on tutkijana ollut mukana Suomen Akatemian ja Taideyliopiston tutkimusryhmässä (siirryt toiseen palveluun), joka on selvittänyt_,_ miten taide julkisena palveluna voisi lisätä tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa.

Hän pitää kulttuurista säästämisen ja palveluista karsimisen yhtenä riskinä taiteen saavutettavuuden heikkenemistä. Kyse on tasa-arvosta.

– Ne, joilla on varaa ja joilla menee elämässä hyvin, on voimavaroja etsiä kulttuuria kauempaakin, mutta kulttuurin pitäisi kuitenkin olla lähipalvelu.

Tutkija ja pianonsoiton lehtori Johanna Hasu sanoo, että kulttuurisäästöissä piilee riskejä.

Mutta seuraukset voivat Hasun mukaan olla vieläkin ikävämpiä. Säästöt saattavat hänen mukaansa vaikuttaa jopa ihmisten terveyteen, vaikka sitä voikin olla vaikea tutkimuksilla osoittaa täsmällisesti.

– Tilanne on mielestäni sama kuin terveyden edistämisessä ja terveysongelmien ennaltaehkäisyssä. Ennakoinnilla saavutetaan säästöjä, kun ihmisten terveydentila paranee. Rahaa ennaltaehkäisevään työhön näyttää kuitenkin olevan vaikea löytää.

Hasu muistuttaa, että Suomessa on viime vuosina tehty useita tutkimuksia kulttuurin ja taiteen vaikutuksista, esimerkiksi oppimisen edistäjänä ja sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta.

Johanna Hasu itse työskentelee pianonsoiton lehtorina Pohjois-Kymen musiikkiopistossa. Myös se joutui säästöjen kohteeksi, nyt jo toisena vuonna peräkkäin.

Hasu vertaa säästöjen synnyttämää tilannetta koronan vaikutuksiin, kun näyttelyitä ja bändien keikkoja on tuotu verkkoon. Mutta kaiken hinta jää vielä Hasun mukaan nähtäväksi.

– Luulen, että tässäkin tilanteessa jotain uutta voi syntyä, koska taiteilijat ovat sellaisia, että he nimenomaan luovat uutta. Mutta tässä tilanteessa sellaista ei synny ilman, että jossain toisaalla syntyy vahinkoja.

Lue seuraavaksi