1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. rokotteet

EU:n ja Curevacin rokotesopimus tuli julki, mutta moni kohta on mustattu – avoimuuden puute kirvoittaa kritiikkiä rokoteyhtiöiden suuntaan

Mepit ja lääkärijärjestö vaativat sopimuksia avoimiksi, koska niihin on käytetty paljon julkisia varoja.

rokotteet
Lattiiaan teipatut ruiskun kuvalla koristellut nuolitarrat opastavat rokotuspaikoille.
Lattian opastetarra rokotuskeskuksessa Berliinissä.Kay Nietfeld / AFP

BRYSSEL Europarlamentaarikko Silvia Modig (vas.) tuli tällä viikolla Brysseliin turhaan.

Toki parlamentilla oli täysistunto, mutta sen vuoksi ei olisi tarvinnut lentää Brysseliin. Kokoukset hoituvat nyt etänä.

Modig otti lennon, koska oli varannut ajan EU-komission järjestämään lukuhuoneeseen. Siellä hänen oli määrä saada 50 minuutin ajan lukea EU:n ja Curevac-yhtiön koronarokotesopimusta.

Silvia Modig
Silvia Modig.AOP

Mutta kun Modig saapui Brysseliin, sopimus lyötiinkin nettiin vapaasti luettavaksi.

– Turhaan matkustin. Mutta nyt olen saanut lukea sopimusta kaikessa rauhassa. Se on 67 sivua sopimusjuridiikkaa, ja tärkeimmistä tiedoista moni on salattu, Modig kertoo Euroopan parlamenttirakennuksen edustalla.

Englanninkielinen sopimus on luettavista tästä linkistä (siirryt toiseen palveluun).

Sopimuksesta ei selviä juuri mitään uutta. Sopimuksen koko eli 225 miljoonaa rokotetta on kerrottu jo aiemmin. Kiinnostavimmat tiedot eli hinta ja suunnitellut toimitusaikataulut pysyvät salaisina.

– On aivan selvää, että rokotesopimusten pitäisi olla avoimia. Vain siten ihmiset voivat luottaa niihin. Rokotteiden kehittämiseen ja hankkimiseen on laitettu paljon veronmaksajien rahaa, Modig kritisoi.

Torvalds: "Minusta se on tyhmä päätös"

Modigin kollega Nils Torvalds (r.) on samoilla linjoilla. Hän tutki sopimusta maanantaina lukuhuoneessa.

– Ne tiedot, jotka avaisivat toimitusvarmuutta, ovat salattuja. Minusta se on tyhmä päätös, sillä se lisää turhaan spekulaatioita siitä, että pimitetäänkö tässä jotain, Torvalds sanoo.

Torvalds ja Modig sanovat ymmärtävänsä sinänsä myös yhtiöiden näkökulman. Tiedot esimerkiksi rokotteen koostumuksesta tai tuotantotekniikasta voivat olla kilpailumielessä arkaluonteisia.

Mutta tilanne on niin vakava ja rokotteiden kehittämiseen laitettu niin paljon verovaroja, että rokotteita pitäisi kohdella julkishyödykkeinä, Modig sanoo.

Nils Torvalds
Nils Torvalds.AOP

Torvalds toteaa, että yhtiöt ovat olleet koko ajan nihkeitä avoimuutta kohtaan. Tämä näkyi hänen mukaansa jo siinä, keitä yhtiöt lähettivät viime vuonna meppien kuulemistilaisuuksiin.

– He lähettivät kolmos- tai vilttiketjunsa vastaamaan kysymyksiin. Ei sellainen vetele. Jos julkisilla rahoilla tehdään isoja tilauksia, niin paikalle pitäisi lähettää ykkösketju.

Onko salaaminen oikein vai ei?

Mitä mieltä avoimuudesta ovat suomalaiset asiantuntijat?

Osastopäällikkö Tuija Kumpulainen sosiaali- ja terveysministeriöstä ei halua ottaa asiaan kantaa, koska on mukana hankintaprosessissa. Hän huomauttaa, että rokote- ja lääkesopimuksissa sinänsä on aina salaisia kohtia.

Myös Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet pitää luonnollisena sitä, että jotkin tiedot ovat salaisia. Mutta hän sanoo, että ellei jonkin tiedon salaaminen ole välttämätöntä, sen pitäisi olla avointa.

Linda Konate
Linda Konate.Markus Pitkänen / Yle

Lääkärit ilman rajoja -järjestön Suomen-toiminnanjohtaja Linda Konate vaatii lisää avoimuutta. Hänen mukaansa muuten on vaikea tietää, paljonko voittoa yhtiöt rokotteilla todella tekevät.

Esimerkiksi AstraZeneca on luvannut julkisesti, ettei se tee rokotteilla voittoa "pandemian aikana". Sen Brasiliaan tekemä lisenssisopimus kuitenkin paljastaa (siirryt toiseen palveluun), että yhtiö määrittelee itse, milloin pandemia on ohi.

Brittilehti The Guardian puolestaan kertoo (siirryt toiseen palveluun), että Etelä-Afrikka maksaa AstraZenecan rokotteesta yli kaksi kertaa niin paljon kuin EU.

– Jos yritys väittää, ettei se tee voittoa, sen pitäisi myös voida näyttää se toteen. Etenkin, kun rokotteiden tutkimuksissa ja hankinnoissa on mukana paljon julkista rahaa, Konate sanoo.

EU:lla ei oikeutta myydä ylijäämiä eteenpäin

EU on tehnyt sopimukset rokotuksista kuuden toimittajan kanssa ja valmistelee seitsemättä.

Curevac on ainoa, joka on julkistanut sopimuksen edes osittain. Jo myyntiluvan saaneet Pfizer-Biontech ja Moderna sekä lupaa ensi viikolla odottava AstraZeneca eivät ole suostuneet sopimusten julkistamiseen.

EU:lla on sopimukset yli 2,3 miljardista rokoteannoksesta.

Jos jokainen täysi-ikäinen EU-kansalainen saa kaksi piikkiä, EU:lle jää käsiin yli miljardi rokotetta. Vaikka rokotteen saisi kausi-influenssan tapaan vuosittain eli sekä tänä että ensi vuonna, yli jää silti satoja miljoonia rokotteita.

Curevacin kanssa tehty sopimus kieltää rokotteiden jälleenmyynnin tai lahjoittamisen EU:n ulkopuolelle ilman Curevacin erillistä lupaa. Tämä estää esimerkiksi ylijäämärokotteiden suoran lahjoittamisen köyhempiin maihin.

Modig vertaa pykälää siihen, että ostaisi auton, muttei saisi myydä sitä eteenpäin ilman erillistä lupaa. Modig ja Torvalds aikovat jatkaa avoimuuden vaatimista parlamentin ympäristö- ja kansanterveysvaliokunnassa ENVI:ssä, jonka jäseniä he ovat.

– Aion tehdä komissiolle kysymyksen siitä, onko jälleenmyyntikielto oikein. Kun tällainen lauseke on yhdessä sopimuksessa, on vaikea kuvitella etteikö sitä olisi muissakin sopimuksissa, Modig sanoo.

Lue myös:

Koronarokotteista on huutava pula, mutta niitä valmistaa vain harva tehdas – Lääkärijärjestö: Se tapahtui, mistä varoitettiin

Hermostuneisuus koronarokottamisen hitaudesta tarttui hallitukseen – Suomi on tilannut jo 20 miljoonaa rokoteannosta, jäsenmaat hoputtavat EU:ta

Lue seuraavaksi