1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Terveystietojen yksityisyys

Uskalletaanko terapeutille kertoa jatkossa kaikesta? Kokenut psykoterapeutti pelkää että ei, koska pian käynnin tiedot näkyvät Omakannassa

Osalle potilaista pelkästään se, että joku saisi tietää terapiassa käynnistä voi aiheuttaa ahdistusta.

Terveystietojen yksityisyys
psykoterapia keskuksen toimitusjohtaja
Oululaisen Terapeuttitalon toimitusjohtaja Ritva Huuskoa huolettaa Kantaan siirtymisessä erityisesti tietoturvaan liittyvät asiat. Janne Körkkö / Yle

Jatkossa ei riitä, että psykoterapeutti kirjaa pelkästään paperille asiakkaansa potilastiedot, vaan ne pitää laittaa Omakanta-palveluun. Osa terapeuteista kirjaa jo Kantaan, osalle muutos on vasta tulossa.

Kaikki terapeutit eivät ole muutokseen tyytyväisiä.

– En näe mitään perustetta, miksi näin pitäisi olla, EFPP Suomen kansallinen verkosto ry:n hallituksen eettisen toimikunnan puheenjohtaja Sanna Aavaluoma toteaa.

EFPP, eli European Federation for Psychoanalytic Psychotherapyn Suomen kansallinen verkosto teki viime keväänä kannanoton (siirryt toiseen palveluun) (EFPP), jossa esitettiin kantakirjaamisvelvoitteen poistamista psykoterapian osalta.

Aavaluoman mukaan terapiapotilaiden tietojen kirjaaminen Kantaan pahimmillaan tuhoaa psykoterapian ydinasian: luottamuksen.

– Se, mitä on työstetty turvallisessa ja ammatillisessa suhteessa toisen ihmisen kanssa, ei tarvitse koskaan kuulua kenellekään muulle.

Tästä päästään psykoterapian syvimpään olemukseen. Aavaluoman mukaan psykoterapian hoitava elementti on potilaan ja terapeutin välinen vuorovaikutussuhde.

Iso osa psykoterapian vaikuttavuudesta ei ole sanallistettavissa. Se on yksi syy, miksi terapiapotilaiden tietojen kirjaaminen Kantaan on Aavaluomasta ongelmallista.

– Jos ihmisen mielikuvia, ajatuksia tai hänen asioilleen antamia merkityksiä aletaan kirjaamaan Kantaan tosiasioina ja faktoina, voi se olla jopa vahingollista potilaalle.

"Aina löytyy joku, joka uteliaisuuttaan käy katsomassa"

Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron jälkeen monelle terapiassa käyvälle on herännyt huoli siitä, miten ja missä omia potilastietoja säilytetään. Tämä on huomannut työssään Terapeuttitalon toimitusjohtaja Ritva Huusko.

– Asiakkaita pelottaa, että oman elämän arkaluonteiset asiat päätyvät vääriin käsiin.

Tällä hetkellä Terapeuttitalossa yksityiskohtaisemmat potilaskirjaukset tehdään käsin paperille ja ne säilytetään lukollisessa arkistokaapissa. Sähköiseen Diarium-potilastietojärjestelmään kirjataan vain hyvin yleisluontoisia asioita.

Huuskoa huolettaa, että Kantaan kirjaaminen voi aiheuttaa sen, että potilaat alkavat sensuroimaan itseään sen pelossa, että tiedot saattavat joutua vääriin käsiin. Huoli ei välttämättä ole täysin aiheeton.

– Vaikka tietojärjestelmä olisi kuinka turvallinen, on se aina ihmisten tekemä. Onhan sellaistakin nähty, että maailman turvallisimmiksi luokiteltuihin tietokantoihin on päästy murtautumaan.

Kansiot kaapissa
Terapeuttitalon Ritva Huusko on ohjeistanut omia terapeuttejaan kirjaamaan asiakkaistaan paperimuistiinpanoihinkin vain hyvin yleisluontoisia asioita. Janne Körkkö / Yle

Suurin tietoturvariski on Huuskon mielestä kuitenkin systeemin sisäpuolella. Tarkemmin sanottuna hoitohenkilökunnassa. Kunnallisella puolella työskennellessään hän kertoo nähneensä potilastietojen väärinkäyttöjä.

– Kaikki tiesivät, ettei sellaisten potilaiden tietoja saa katsoa, joita ei itse hoida. Mutta aina löytyy joku, joka uteliaisuuttaan käy katsomassa, vaikka sillä on seuraamuksia hänen uralleen.

Huusko kertoo, että osalle potilaista pelkästään se, että joku saisi tietää terapiassa käynnistä voi aiheuttaa ahdistusta. Mielenterveysongelmat ovat edelleen joillekin tabu, ja pelko leimaantumisesta voi olla suuri.

Tämä, ja huoli omien tietojen vääriin käsiin joutumisesta voivat pahimmillaan aiheuttaa Huuskon mukaan sen, että ihminen ei hae ollenkaan apua. Tai ainakin miettii hyvin tarkkaan keneltä apua pyytää.

Omakannasta näkee, missä tietoja on luettu

Tällä hetkellä niiden psykoterapeuttien, jotka käyttävät sähköistä potilastietojärjestelmää pitäisi kirjata tai siirtyä kirjaamaan Kantaan. Kelan palvelutoiminnan päällikkö Outi Lehtokari kertoo, että lainsäädäntö on kuitenkin tältä osin muuttumassa tämän vuoden aikana. Yksityisen terveydenhuollon kantaankirjaamisvelvoitetta tiukennetaan.

Tämä tarkoittaa sitä, että isomman osan pitäisi ottaa Kanta käyttöön. Asiaa koskeva laki on menossa eduskunnan käsittelyyn, ja päivämäärät täsmentyvät käsittelyn edetessä.

uusi järjestelmä
Osa psykoterapeuteista on jo Kannassa, suurin osa ei. Lain mukaan niiden terapeuttien, jotka käyttävät sähköistä potilastietojärjestelmää, tulisi liittyä Kantaan. Janne Körkkö / Yle

Psykoterapeuttien siirtyminen Kantaan hyödyttää Lehtokarin mukaan asiakasta niin, että hän näkee Omakannasta terapiaan liittyvät kirjaukset. Tiedot ovat myös muiden terveydenhuollon toimijoiden käytettävissä, ellei asiakas erikseen kiellä sitä.

– Kannassa tiedot ovat turvassa. Jos tietoja katselee joku asiaton, siitä jää aina jälki.

Jokainen voi myös tarkistaa Omakannasta, mikä organisaatio omia terveystietoja on katsellut. Jos asiakkaalla herää epäilys, että asiaankuulumaton henkilö on katsellut omia tietoja, voi siitä tehdä selvityspyynnön. Tarkempia tietoja henkilöstä, joka tietoja on katsellut voi kysyä terveyskeskuksesta tai yksityiseltä lääkäriasemalta, josta katselu on tallentunut.

– Omakannan käytön myötä on helpompi seurata kuka omia tietoja käyttää, minkä seurauksena myös selvityspyynnöt ovat lisääntyneet.

Lapsellakin saa olla salaisuuksia

Alaikäiselle potilastietojen kirjaamisen muutos vaikuttaa siihen, että jatkossa tiedot ovat myös heidän vanhempiensa nähtävillä. Vanhemmilla on pääsy alaikäisten lastensa Kanta-tietoihin.

Lapsellakin on oikeus luottamukselliseen terapiasuhteeseen ja monet asiat, joita terapiassa käydään läpi, voivat olla sellaisia joista lapsi ei halua puhua vanhemmilleen.

– Sitä voisi verrata päiväkirjan pitämiseen. Että lapsi kirjoittaa päiväkirjaa, jota ei halua kenenkään lukevan, ja jollain olisikin yhtäkkiä oikeus mennä lukemaan sitä. Se voi estää lasta puhumasta terapiassa, Ritva Huusko sanoo.

Alaikäisillä on kuitenkin mahdollisuus kieltää omien terveystietojensa luovuttaminen terveydenhuollon ammattilaisille tai vanhemmilleen, jos katsotaan, että lapsi kykenee päättämään omista hoidostaan. Kelan palvelutoiminnan päällikkö Outi Lehtokari sanoo, että hyvin nuorella potilaalla ei tällaista kielto-oikeutta ole.

Mitä Kantaan kirjataan?

Tälläkin hetkellä esimerkiksi Kelan kuntoutusterapioiden yhteydessä Kanta-arkistoon kirjataan jonkin verran potilaan asioita. Tällaisia ovat EFPP:n Sanna Aavaluoman mukaan esimerkiksi tiedot hoidon kulusta ja voinnin muutoksista.

Kela-terapeutit tekevät myös säännöllisesti Kelalle yhteenvedon, jossa kuvataan, missä kohtaa prosessia mennään ja miten hoito etenee.

– Se on meidän näkemyksen mukaan ihan riittävä tieto.

Terapeuttitalon toimitusjohtaja Ritva Huusko ajattelee, että Kantaan kirjaamisella voi olla myös positiivisia puolia. Kuten esimerkiksi hoitoverkko yksityisen ja julkisen puolen välille. Sen hyödyllisyys voisi näkyä vaikka silloin, kun psykoterapiassa käyvä potilas tarvitsee lääkitystä. Tällöin lääkäri näkisi suoraan Kannasta, missä vaiheessa hoitoprosessia potilas on.

Näillä näkymin potilastietojen kirjaaminen Kantaan on edessä jossain vaiheessa jokaisella psykoterapeutilla. Sekä Aavaluoma että Huusko näkevätkin ehdottoman tärkeänä sen, että terapeuteille annetaan tarpeeksi tarkat ohjeet potilastietojen kirjaamiseen.

Huuskon mukaan on syytä miettiä, kuinka paljon ja miten yksityiskohtaisesti potilastietoja kirjataan Kantaan. Ja kuinka paljon potilaiden elämästä voidaan saada selville lukemalla kirjauksia.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 27. tammikuuta kello 23:een asti.

Kuuntele myös Takaisin Pasilaan -podcast: “Terapiassa tavataan”, kehottaa kampanja, mutta sinne ei noin vain pääsekään

Lue myös:

Olenko muka laiska, jos en mene terapiaan? Selvitimme, kuinka monta vaihetta pitää selättää ennen kuin pääsee terapeutin juttusille

Lue seuraavaksi