1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kirkkotekstiilit

Poronnahkaisen vihkimaton ornamentiikka löytyi vanhoista ajohärän längistä – saamelainen käsityö taipuu myös kirkkotekstiileiksi

Saamelaiskäsityöntekijä ja väitöskirjatutkija Maarit Magga halusi luoda kirkkotekstiilejä, jotka ovat saaneet inspiraationsa saamelaisesta käsityöperinteestä eli duodjista.

kirkkotekstiilit
Maarit Magga
Maarit Magga toimii stipendiaattina Saamelaisessa korkeakoulussa Kautokeinossa Norjan puolen saamelaisalueella ja valmistelee saamelaista käsityötä käsittelevää väitöskirjaa Lapin yliopiston taiteen tiedekunnassa. Vesa Toppari / Yle

Kirkko on ollut Enontekiöltä kotoisin olevalle Maarit Maggalle tuttu paikka jo lapsesta saakka. Erityisesti Maggan kotikirkon Hetan kirkon alttaritaide puhutteli. Se innosti häntä pohtimaan, miten voisi sovittaa saamelaiskäsityön kirkon arkkitehtuuriin ja taiteeseen.

– Se on ollut kokeilua ja haaste minulle miettiä, että millä tavoin saamelaiskäsityöstä voisi kertoa kirkossa, joka on jollain lailla vieras areena, Magga kertoo.

Vihkimaton muotokieli syntyi, kun käsityötaiteilija Maarit Magga ryhtyi pohtimaan, mitä rakkaus on saamelaiselle. Maggan kirkkotekstiileistä kerrottiin saamenkielisessä Yle Ođđasat -uutislähetyksessä torstaina.

Liturgisia tekstiilejä tehdessään Magga on noudattanut kirkkovuoden liturgisia värejä ja yhdistänyt niihin saamelaisen käsityön värimaailmaa ja symboliikkaa.

Maggan kirkkoon suunnittelemat käsityöt ovat nyt esillä Saamelaismuseo Siidassa, Inarissa Jumalan lapset – Duodjitekstiilit tilassa -nimisessä näyttelyssä.

Maarit Magga toimii stipendiaattina Saamelaisessa korkeakoulussa Kautokeinossa Norjan puolen saamelaisalueella ja valmistelee saamelaista käsityötä käsittelevää väitöskirjaa Lapin yliopiston taiteen tiedekunnassa. Näyttely on Maggan väitöstutkimuksen taiteellisen produktion toinen osa.

Maarit Magga
Kirjaliinat noudattavat alttaritekstiilin tyyliä ja väritystä. Ne kuvaavat miehen ja naisen saamenpuvun etuosaa.Vesa Toppari / Yle
Maarit Magga
Kolehtilakit pohjautuvat saamelaisen miehen ja naisen lakin muotoon ja malliin.Vesa Toppari / Yle

Vihkimatto syntyi pohtimalla rakkauden merkitystä saamelaiselle

Näyttelytilassa on esillä koristeellinen, poronnahkainen vihkimatto. Sen on tarkoitus olla alttarin edessä, kun hääparia vihitään avioliittoon.

Kirkotekstiilejä suunnitellessa vihkimatto oli Maarit Maggan pääteos – se vei eniten aikaa ja voimia. Magga aloitti vihkimaton suunnittelun pohtimalla, mitä rakkaus tarkoittaa saamelaiselle. Magga alkoi tutkimaan vanhaa perinnettä, jonka mukaan aikoinaan oli tapana ajaa kosioita ajohärällä, porolla, jolla oli koristellut kosiovaljaat päällä.

– Aloin tutkia, että olisiko siinä jotain, mitä voisi ottaa käsityöhöni ja olihan siellä. Sain sieltä koristelukielen vihkimattoon, Magga kertoo.

Magga löysi miehensä isoisän Erkunan Tuomman tekemät vanhat ajohärän länget ja otti niiden koristelusta vaikutteita. Työssä käytetty suonilanka taas on Maarit Maggan oman isoäidin peruja. Amerikan matkallaan Magga huomasi alkuperäiskansamuseossa tavan koristella nahkan kesipuolinen ja päätti tuoda tämän tavan Saamenmaalle.

Maarit Magga
Vihkimaton alkuideana Maggalla on ollut länkien muoto, parisuus. Se kuvastaa avioliittoa, parin yhteenliittymistä ja yhteisen taipaleen aloittamista, näyttelyssä kerrotaan.Vesa Toppari / Yle

Koristeluissa näkyy myös saamelaiskäsityössä paljon käytetty sydän. Rakkaus on ollut yksi suuri inspiraatio Maggalle kirkkotekstiilejä suunnitellessa ja valmistaessa.

– Olen sanonutkin, että jos minulla ei olisi rakkautta, ei minulla olisi tätä koristelukieltä. Symboliikkaa on monella tasolla, ja se on ollut minulle ohjaava tekijä saamelaiskäsityössä, Maarit Magga kertoo.

Magga on kotoisin alueelta, jossa poronhoito on saamelaisille hyvin tärkeä perinne ja elikeino, joten Magga halusi tuoda perinteen esille myös työnsä materiaaleissa. Matossa on käytetty poron koipinahkaa, taljoja ja käsiteltyä poronnahkaa eli sisnaa.

Maarit Magga
Stolat ja kalkkiliinat seuraavat liturgisia värejä, ja niissä on saamelaiskäsityöhön pohjautuvaa koristelua.Vesa Toppari / Yle

Toivoo käsityöperinteen siirtyvän myös nuorille

Näyttelyn pääajatus on ollut tuoda saamelaisten perinteiset käsityöntekotavat, tekniikat ja materiaalit julkiseen tilaan ja näyttää, että ne ovat myös siellä kuin kotonaan.

Maggalle on tärkeää innostaa saamelaisnuoria tekemään käsitöitä ja huomaamaan, että saamelaiskäsityö taipuu moneen.

– Haluan (näyttelyllä) kertoa, että meidän käsityömme kelpaa ja on riittävää vaikka mihin, Magga sanoo.

Lue seuraavaksi