1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. aurinkopaneelit

Aurinkopaneelien omistajia suututtanut mittaustapa korjattiin vuosien odotuksen jälkeen – professori: “Vääryydet on nyt korjattu”

Aurinkosähkön pientuottajat ottavat harppauksen eteenpäin, mutta lähivuosina on tulossa myös pieni askel taaksepäin.

aurinkopaneelit
Espoolainen Ari Siipivirta pyyhkii lunta aurinkopaneelien päältä.
Ari Siipivirta putsasi paneelit lumen alta jutun kuvitusta varten. Aurinko paistaa keskitalvella niin vähän, ettei sähköä kuitenkaan tule juuri lainkaan. Petteri Juuti / Yle

Espoolainen Ari Siipivirta kaivaa aurinkopaneeleja hangesta omakotitalonsa katolla. Hän hankki ne viisi vuotta sitten periaatteellisista syistä.

– Meni hermot sähkön siirtohinnoitteluun. Samalla ajattelin, että ne ovat ekologiset, Siipivirta sanoo.

Vähäpäästöisen sähkön tuottaminen omilla aurinkopaneeleilla on kasvanut viime vuosina kiihtyvään tahtiin. Pieniä aurinkovoimaloita on Suomessa jo yli 30 000.

Kasvun tahti saattaa kiihtyä edelleen, sillä joulun alla hyväksytty asetus tekee omakotiasujien ja mökkiläisten aurinkosähköstä entistä kannattavampaa.

Muutos vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon aurinkopaneelit pienentävät omistajansa sähkölaskua. Se myös helpottaa näiden säästöjen arvioimista ennen paneelien hankintaa.

Samalla korjaantuu aurinkosähköön liittyvä epätasa-arvo. Tähän asti esimerkiksi espoolainen aurinkosähkön tuottaja on maksanut vähemmän veroja kuin samanlaisen aurinkojärjestelmän omistaja Helsingissä.

Tämä juttu kertoo, kuinka merkittävä muutos on ja mistä siinä tarkalleen ottaen on kyse.

Lasketaanko aurinkosähkö omaan käyttöön vai myyntiin?

Ennenkuin espoolainen Ari Siipivirta hankki paneelinsa, hän selvitti sähkön kulutuksensa omien sanojen mukaan “aika tarkkaan”. Näin siksi, että paneeleja tulisi hankittua sopiva määrä.

– Minulla kävi hyvä tuuri, kun löysin hyvän yhteistyökumppanin, jonka kanssa haarukoitiin paneelien määrää. Mutta silti siinä oli enemmän onnea kuin ymmärrystä, Siipivirta sanoo.

Mitä isomman järjestelmän hankkii, sitä halvempi se on tehoonsa nähden. Mutta jos paneeleja on liikaa ja aurinkosähköä tulee paljon enemmän kuin kotona ehditään käyttää, sekin käy kalliiksi.

Jos kaikkea aurinkopaneelien tuottamaa sähköä ei saada käytettyä talossa, se myydään sähköverkkoon. Tällöin saa rahaa vain sähköenergiasta ja siitäkin yleensä vähemmän kuin ostettaessa – pahimmillaan ei sitäkään.

Jos aurinkosähkön käyttää itse, sen arvo on huomattavasti suurempi. Tällöin säästää paitsi sähköenergiasta, myös sähkön siirrosta ja veroista.

Aurinkosähkön arvo itse käytettynä on 13 senttiä kilowattitunnilta ja myytynä 5 senttiä kilowattitunnilta.

Siipivirtojen tapauksessa hintaero on liki kolminkertainen. He ovat saaneet sähkön myynnistä keskimäärin 5 senttiä kilowattitunnilta. Jos nämä myydyt sähköt olisi saatu omaan käyttöön, säästöä olisi kertynyt keskimäärin 13 senttiä kilowattitunnilta.

Kun paneelit oli saatu katolle, Siipivirrat saivat aurinkosähköstä noin 65 prosenttia omaan käyttöön.

– Kyllä minä odotin, että vähän isomman osuuden olisin pystynyt käyttämään itse. Mutta eivät ne laskelmat pahasti heittäneet, Siipivirta sanoo.

Nyt tapahtuvan muutoksen ytimessä on se, kuinka suuri osa aurinkopaneelien tuottamasta sähköstä lasketaan omassa kodissa tai mökissä käytetyksi. Se ratkaisee, kuinka paljon säästöä lopulta kertyy ja kuinka pian aurinkosähköjärjestelmä maksaa itsensä takaisin.

Muutos voi kasvattaa aurinkopaneelien tuomia säästöjä jopa 25 prosenttia

Kaiken takana on kaksi mittaustapaan liittyvää ongelmaa. Ne ovat sen verran monimutkaisia, että mennään niitä aiheuttavaan tekniikkaan hieman myöhemmin.

– Olen tuonut aktiivisesti ongelmia esille ainakin vuodesta 2014 lähtien. Asialle ei mielestäni haluttu tehdä mitään, sanoo professori Jero Ahola Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta (LUT).

Koska ongelmat ovat monimutkaisia, on vaikea antaa yleispätevää vastausta siihen, kuinka paljon ne ovat nakertaneet aurinkosähköstä saatavia säästöjä.

Asiaa hankaloittaa myös se, että aurinkosähköjärjestelmät ja niiden käyttäjien kulutustottumukset voivat vaihdella paljonkin.

LUT:in Jero Aholan karkea arvio on, että sähkön pientuottajat ovat menettäneet säästöistä 5 – 25 prosenttia.

Aholan kollega, tutkijaopettaja Antti Kosonen on laskenut ongelman merkitystä sekä oman, että vanhempiensa kodin tiedoilla.

Kososen vanhempien talossa on pieni 1,3 kilowatin aurinkosähköjärjestelmä, joka maksoi noin 1300 euroa.

Se on tuonut vuosittain säästöä suurinpiirtein 85 euroa: vähentynyt sähkön osto on pienentänyt sähkölaskua 60 eurolla ja sähkön myynti 25 eurolla.

Ilman mittaustavan aiheuttamia ongelmia kokonaissäästö olisi ollut yli sata euroa. Mittaustapa on siis nakertanut vuosisäästöjä parikymmentä euroa, eli 25 prosenttia.

Kososen oma aurinkosähköjärjestelmä on mittahaarukan toisesta päästä, enimmäisteholtaan jopa 21 kilowattia. Omaa aurinkosähköä käytetään mahdollisimman paljon esimerkiksi käyttämällä pesukonetta silloin, kun paneelien tuotanto on korkeimmillaan.

Mittaustapa on vienyt säästöistä vuodessa reilut parikymmentä euroa. Mutta koska Kososten järjestelmä – ja sitä myöten euromääräiset säästöt – on todella iso, prosenteissa laskettuna tappio on ollut vain noin 3 prosenttia.

– Mutta kyse on periaatteesta, ei rahasta, Kosonen sanoo.

Siipivirtojen aurinkosähköjärjestelmän enimmäisteho on 6 kilowattia. Kokonaan puhdistetun paneelirivistön alapuolella on vielä yksi sarja paneeleita kokonaan lumen peitossa.
Siipivirtojen aurinkosähköjärjestelmän enimmäisteho on 6 kilowattia. Kokonaan puhdistetun paneelirivistön alapuolella on vielä yksi sarja paneeleita kokonaan lumen peitossa.Retu Liikanen / Yle

Mittaustapa hankaloittaa kannattavuuslaskelmia

Monimutkainen mittaustapa on tarkoittanut myös sitä, että omien kulutustietojen pohjalta on mahdotonta laskea etukäteen tarkasti, kuinka paljon aurinkopaneeleiden tuotannosta saisi oikeasti omaan käyttöön.

Vaikka tekisi laskelmat naapurin aurinkopaneelien ja oman kulutuksen tuntitietojen pohjalta, todellinen säästö jäisi mittausteknisten yksityiskohtien takia pienemmäksi – pahimmillaan jopa kymmeniä prosentteja.

Ja nyt on aika mennä siihen, mistä ongelmissa on tarkalleen ottaen kysymys.

Ongelma numero 1: Aurinkosähköä ja kulutusta mitataan useammin kuin mitä laskusta näkee

Ensimmäinen ja kaikkia aurinkosähkön tuottajia koskenut ongelma liittyy siihen, kuinka tarkasti sähkön kulutusta ja tuotantoa mitataan ajallisesti.

Kun puhutaan kotien sähkönkulutuksesta, on tarkin aikaväli yleensä tunti. Esimerkiksi sähköyhtiöiden seurantapalveluista voi nähdä, kuinka paljon sähköä on kulutettu kunkin tunnin aikana.

Myös pohjoismaiset sähkömarkkinat toimivat tunnin tarkkuudella – esimerkiksi pörssisähkön arvo muuttuu aina tasatunnein.

Kun Ari Siipivirta pähkäili katolle hankittavien aurinkopaneelien määrää, hän käytti apunaan tuntikohtaisia kulutustietojaan.

Mutta kun talon katolle laitettiin aurinkopaneelit, kulutusta ja tuotantoa alettiin syynätä sekunnin murto-osien tarkkuudella. Näin siitäkin huolimatta, että seurantapalvelu näyttää tiedot edelleen tarkimmillaan tunnin tarkkuudella.

Hetkittäinen tarkkailu voi johtaa siihen, että saman tunnin aikana talo sekä ostaa että myy sähköä.

Ongelma on kuvattu tarkemmin seuraavassa animaatiossa.

Kuvakaappaus animaatiosta

Ongelma numero 2: Osa taloista voi ostaa ja myydä sähköä jopa samalla hetkellä

Toinen on ongelma on monimutkaisempi, eriarvoisempi ja monessa tapauksessa suurempi.

Joissain tapauksissa talo voi nimittäin ostaa ja myydä sähköä myös samalla hetkellä.

Tällöin vielä suurempi osa aurinkosähköstä menee halvalla myyntiin. Tai sama kääntäen: aurinkopaneelien tuottamasta sähköstä saa vähemmän säästöä.

Ja se, tapahtuuko omassa talossa näin, riippuu siitä, minkä sähköverkkoyhtiön alueella sattuu asumaan.

Siipivirrat ovat onnekkaita espoolaisia, sillä Carunan alueella asiasta ei tarvitse huolehtia. Mutta esimerkiksi Helsingissä mittaustapa on nakertanut aurinkopanelistien säästöjä.

Siksi nyt ollaan epätasa-arvon ytimessä.

Lähtökohtaisesti valtion verotuksen ei pitäisi riippua siitä, missä asuu. Mutta koska osa aurinkosähkön säästöistä perustuu verojen välttämiseen, ja esimerkiksi Espoossa saa enemmän säästöä kuin Helsingissä, tosiasiassa verokohtelu ei ole ollut kaikkialla sama.

Keravalainen Heikki Viskari valitti ongelmasta valtionvarainministeriölle vuonna 2018 ja vielä oikeusasiamiehellekin vuoden 2020 alussa.

– Tätä ei voi pitää verovelvollisen lainmukaisena tasapuolisena kohteluna, Viskari kirjelmöi.

Sähkön pientuottajat elävät siis kahdessa kastissa. Energiateollisuus ry arvioi, että noin puolet Suomen kotitalouksista on paremmassa kastissa ja toinen puolikas huonommassa.

Epätasa-arvon juurisyynä erilaiset mittarit

Edellä mainittu epätasa-arvo johtuu siitä, että eri mittarit suhtautuvat eri tavalla kolmivaihevirtaan, jota melkein kaikissa taloissa käytetään.

Sähkö kulkee nimittäin talossa kolmessa vaiheessa, eli ikäänkuin kolmea kaistaa pitkin. Jokainen laite on kytketty yhteen näistä vaiheista – tai paljon sähköä kuluttavat kaikkiin kolmeen. Aurinkosähköt voi syöttää joko kokonaan yhteen vaiheeseen tai tasaisesti jaettuna kaikkiin kolmeen.

Tämä voi johtaa siihen, että toinen vaihe ostaa ja toinen vaihe myy sähköä.

Yhdessä vaiheessa kulutusta voi olla enemmän kuin mitä aurinkopaneelit siihen tuottavat ja siihen pitää ostaa sähköä. Samaan aikaan toiseen vaiheeseen kytketyt laitteet voivat olla pois päältä ja aurinkosähköä menee sitä pitkin myyntiin.

– Pettymyksiä on tullut paljon. Varsinkaan tuota vaihekohtaista mittausta ei pysty ennakoimaan millään tavalla. Se että yksi vaihe myy ja toinen ostaa on ihan laillistettua rosvousta, tuhahtaa Siipivirta.

Asia on selitetty tarkemmin seuraavassa animaatiossa.

Ruudunkaappaus animaatiosta

Tuntinetotus ratkaisee ongelmat

Joulun alla hyväksytty asetus ratkaisee nämä tutkijoita ja aurinkosähkön tuottajia hiertäneet ongelmat. Asetus sallii niinsanotun tuntinetotuksen käyttöönoton.

Tuntinetotus tarkoittaa sitä, että kaikki tunnin aikana ostettu ja myyty sähkö summataan, eli netotetaan keskenään vaiheista ja ajanhetkistä riippumatta. Näin samalle tunnille tunnille tulee vain ostoa tai myyntiä.

Eli jos vanhassa järjestelmässä samalle tunnille on tullut sekä 4 kilowattituntia ostoa, että 2 kilowattituntia myyntiä, uusi lopputulos on 2 kilowattituntia ostoa – riippumatta siitä, miten sähkö liikkuu hetkittäin tai vaihekohtaisesti tarkasteltuna.

LUTin Aholan mielestä muutos laittaa pelisäännöt kohdalleen.

– Aurinkosähkön tuottajaa ei tueta, eikä aurinkosähkön tuottaja tue sähköjärjestelmää. Pienelle aurinkosähkölle on ihan markkinaehtoiset edellytykset, kun vääryydet on nyt korjattu, Ahola sanoo.

Ostettujen ja myytyjen wattituntien netotus tehdään aluksi verkkoyhtiöiden järjestelmissä sitä mukaa, kun ne saavat tarvittavat muutokset tehtyä. Esimerkiksi Carunan alueella se toimii jo.

Tuntinetotus tulee kaikille käyttöön viimeistään vuoden 2023 alusta, kun kaikki kulutustieto kerätään valtakunnalliseen tietojärjestelmään Datahubiin. Siitä eteenpäin Datahub suorittaa netotuksen.

Ari Siipivirta ratkaisi jo ongelmansa sähköauton älylaturilla

Palataan vielä Espooseen Ari Siipivirran omakotitalolle. Häntä tuleva muutos ei juuri hetkauta ja hän näyttää meille syyn.

Sähköauto latauksessa omakotitalon autokatoksessa.
Siipivirtojen sähköauto saa kesäkuukausina 80 prosenttia tarvitsemastaan sähköstä talon aurinkopaneeleista. Koko vuoden ajoista aurinkosähkö kuittaa kolmasosan.Petteri Juuti / Yle

Jos paneelit tuottavat enemmän sähköä kuin talo kuluttaa, se syötetään aurinkopaneelien jälkeen hankittuun sähköautoon. Siipivirta on hankkinut jopa sen verran fiksun laturin, että se osaa käynnistää latauksen, kun talo ei muuten saa kulutettua kaikkea aurinkosähköä.

Auton ja älylaturin ansiosta Siipivirrat saavat aurinkosähköstä omaan käyttöön nyt 70 prosenttia aiemman 65:n sijaan.

Niin fiksu laturi ei sentään ole, että pystyisi ohjaamaan latausta vaihe kerrallaan. Eli ellei Siipivirran sähkömittari netottaisi kolmea eri vaihetta yhteen, olisi tuntinetotus merkittävä parannus myös hänelle.

Laturi kertoo, että autoa ladataan ostosähköllä, kosta aurinkopaneelit eivät tuota sähköä.
Laturin näyttö kertoo, kuinka paljon sähköä tulee sähköverkosta ja aurinkopaneeleista ja kuinka paljon sitä menee autoon.Petteri Juuti / Yle

Seuraava uudistus muuttaa tuntinetotuksen varttinetotukseksi

Jos siirtymä tuntinetotukseen on aurinkopaneelien omistajille harppaus eteenpäin, seuraa sitä pieni askel taaksepäin.

Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla siirrytään nimittäin tunnin tarkkuudesta varttiin vuoden 2023 toisella neljänneksellä. Muutos koskee jossain vaiheessa myös tavallisia asiakkaita.

Esimerkiksi Carunalla varttiin siirtyvät jo vuonna 2023 ne asiakkaat, joilla muutos onnistuu pelkällä mittarin ohjelmiston päivityksellä.

Jos varttiin siirtyminen edellyttää mittarin vaihtoa, siihen voi mennä pisimmillään vielä liki vuosikymmen.

Mutta kun seuranta tarkentuu varttiin, aurinkopaneelien tuotannon ja sähkön kulutuksen pitää siis osua ajallisesti yhteen neljä kertaa tarkemmin kuin tuntitarkastelussa.

Varttiin siirtyminen sapettaa Siipivirtaa. Hän haluaisi vuorokausinetotuksen, jolloin yhden päivän aurinkosähköt voisi kuluttaa milloin tahansa tuon päivän aikana.

Siipivirta on laskenut, että oman järjestelmän laajentaminen lisäpaneeleilla maksaisi itsensä takaisin parissa vuodessa.

– Se tekisi aurinkosähköjärjestelmistä isompia ja kannattavampia, eikä kulutus- ja tuotantovaihteluja varten tarvitsisi hankkia kalliita ja ympäristöä kuormittavia akkuja, sanoo Siipivirta.

LUTin professorilta tarkastelujakson lyheneminen vartiin saa sitävastoin vihreää valoa, koska sama muutos koskee myös muita sähkömarkkinoiden osapuolia.

– Mielestäni se on ihan ok ja näin se pitää ollakin. Silloinkaan ei tueta aurinkosähkön tuottajaa. Kaikissa tukijärjestelmissä on se ongelma, että ne maksavat ja aiheuttavat lopulta huonoa imagoa alalle, sanoo Jero Ahola.

Jero Aholan sitaatti korjattu 29.1.2021 muotoon: "Aurinkosähkön tuottajaa ei tueta, eikä aurinkosähkön tuottaja tue sähköjärjestelmää." Se eksynyt juttun alunperin virheellisesti "...aurinkosähkön tuottaja tue aurinkojärjestelmää".

Voit keskustella aurinkosähköstä perjantaihin kello 23 asti. Napauta alla näkyvää keskustele-painiketta.

Lisää aiheesta:

Aurinkopaneelit katolle ja sähkösäästöt tilille – kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sitä se ei välttämättä ole: nämä 10 muutosta voivat sotkea laskelmasi

Tässä kerrostalossa tuotetaan itse osa sähköstä – ja näin saatat asua pian sinäkin, sillä uudistus tekee aurinkosähköstä nykyistä houkuttelevampaa

Lue seuraavaksi