1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronarokote

Moni koronarokote on vielä mysteeri, eikä haitoistakaan kerrota: tässä kaikki, mitä 8 rokotteesta tiedetään juuri nyt

EU on neuvotellut useista rokotteista, joita voidaan saada myös Suomeen. Lue, mitä rokotteista tiedetään tähän mennessä.

koronarokote
En sjukskötare håller i ett coronavaccin av tillverkaren Moderna.
Suomalaiset ovat saanet vasta yhden lääkeyhtiön rokotetta, mutta yhdysvaltalaisen Modernan rokotetta on luvattu toimittaa Suomeen tällä viikolla. Kuvituskuva. Alamy / All Over Press

Viime viikot esillä on ollut yksi sama puheenaihe: koronarokote.

Tuttujen kanssa puidaan, ketkä läheiset sen ovat jo saaneet ja milloin on oma vuoro. Osalle rokotteen ottaminen on itsestäänselvyys, toiset suhtautuvat siihen kyseenalaisemmin. Ovatpa jotkut yrittäneet myös etuilla rokotejonossa.

Siihen ei kuitenkaan kukaan voi ainakaan vielä vaikuttaa, minkä lääkeyhtiön rokotteen saa, vaikka rokotteissa on jonkin verran eroja.

Tällä hetkellä Suomeen on saatu koronarokotetta kahdelta yhtiöltä: Pfizer-Biontechilta ja Modernalta. Jälkimmäistä on luvattu toimittaa tällä viikolla ensisijaisesti Lappiin.

Suomeen saataviin rokotteisiin vaikuttavat EU:n myyntiluvat. Ne antaa Euroopan komissio, joka perustaa päätöksensä Euroopan lääkeviraston eli EMA:n arvioon.

Komissio on kuitenkin neuvotellut sopimuksen neljän rokotevalmistajan kanssa Pfizerin ja Modernan lisäksi. Myös yhdysvaltalaisen Novavaxin rokotteesta neuvottelut ovat käynnissä. Rokotteita voi tulla EU:hun, mikäli myyntilupa saadaan.

Kokosimme tähän juttuun näiden koronarokotteiden tiedossa olevia eroja ja yhtäläisyyksiä. Lisäksi mukana on tietoja venäläisestä Sputnik-V-rokotteesta, mutta se ei tällä tietoa ole tulossa EMA:n arvioitavaksi.

Haittavaikutuksia tiedetään vain käytössä olevista rokotteista

Ennen kuin syvennytään rokotteiden ominaisuuksiin, on syytä tietää muutama asia.

  • Koronavirusrokotteita arvioidaan samoilla kriteereillä (siirryt toiseen palveluun) kuin muitakin lääkkeitä. Perusteellisissa tutkimuksissa on todettu, että rokotteet ovat riittävän turvallisia ja tehokkaita käytettäväksi.
  • Rokotteista on julkisia tietoja niukasti silloin, kun ne ovat vielä tutkimusvaiheessa. Myyntiluvan jälkeen rokotteiden yksityiskohdista tiedotetaan enemmän.
  • Rokotteita ei ole verrattu toisiinsa systemaattisesti missään tutkimuksissa samanaikaisesti, vaan ne on tehty itsenäisesti. Esimerkiksi rokotteiden tehot eivät ole siksi täysin vertailukelpoisia, mutta ne ovat suuntaa antavia.

Kuten kaikilla rokotteilla, myös koronavirusrokotteilla voi olla haittavaikutuksia (siirryt toiseen palveluun). Pfizer-Biontechin ja Modernan rokotteilla yleisimmät lievät haittavaikutukset eivät juuri eroa toisistaan. Niitä voivat olla muun muassa pistospaikan kipu ja turvotus, väsymys, päänsärky, lihas- ja nivelkipu ja kuume.

Vakavimmillaan reaktiona voi olla anafylaksia eli äkillinen yliherkkyysreaktio, mutta tällainen on hyvin harvinaista. Rokotteesta johtuvia kuolemantapauksia ei ole todettu.

Muiden valmisteilla olevien rokotteiden haittavaikutuksista ei tässä vaiheessa tiedetä.

Kaikkea ei tiedetä, vaikka rokotteita käytetään

Vaikka rokotuksia jo annetaan, vielä on arvoitus, kuinka pitkän aikaa ne suojaavat koronavirukselta. Rokotteiden tutkimista jatketaan koko ajan, ja niiden tehokkuudesta laajasti väestölle annettuna saadaan lisää tietoa luultavasti lähikuukausina.

Myöskään siitä ei ole varmuutta, estääkö rokotus viruksen tarttumisen ihmisestä toiseen. Esimerkiksi Pfizer tutkii tätä parhaillaan. Modernan rokotteella on saatu alustavia tuloksia siitä, että rokote voi estää oireettoman koronaviruksen tarttumisen muihin.

Suomeen saadut rokotteet sopivat kuitenkin tutkitusti lähes kaikille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan edes jostain toisesta rokotteesta saatu anafylaktinen reaktio ei suoraan estä koronavirusrokotteen ottamista. Raskaana olevien rokottamista voidaan tapauskohtaisesti harkita.

Myöskään eettisen tai uskonnollisen vakaumuksen ei tämänhetkisen tiedon mukaan pitäisi estää rokotuksen ottamista. Rokotteet tuotetaan synteettisesti, eli ne eivät ole millään tavalla eläinperäisiä.

Mitä purkin kyljessä lukee seuraavaksi?

Seuraavaksi myyntiluvan on arvioitu saavan brittiläinen Oxfordin yliopiston ja AstraZeneca-yhtiön koronarokote. EMA päättää AstraZenecan koronarokotteen myyntiluvasta ensi viikon loppupuolella. Suomeen sitä saapuisi parin viikon kuluttua myyntiluvan saamisesta.

AstraZenecan rokotetta on arveltu tulevan määrällisesti enemmän kuin Pfizeria tai Modernaa. Koska myyntilupa-arviointi on kesken, tämän rokotteen tehosta ja muista ominaisuuksista tiedetään vasta vähän. Kun tietoja tulee, Suomessa ollaan erityisen kiinnostuneita siitä, kuinka tehokkaasti rokote suojaa iäkkäitä.

Myös Johnson & Johnson- ja Curevac-yhtiöiden koronarokotteet voivat piakkoin saada myyntiluvan, sillä rokotteet ovat testauksen viimeisessä vaiheessa. Esimerkiksi Johnson & Johnsonin rokotteen tehotutkimuksen on määrä valmistua tammi-helmikuun vaihteessa. Kun tutkimukset on tehty, yhtiöt voivat hakea myyntilupaa EMA:lta.

Juttua varten on haastateltu THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekiä ja kansallisen rokoteasiantuntijaryhmän puheenjohtaja Ville Peltolaa Turun yliopistosta.

Keskustelu on auki sunnuntaihin kello 23:een saakka.

Lue seuraavaksi