1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

Olli Rehn harkitsee presidenttiehdokkuutta, mutta painottaa koronakriisin hoitamista ensin – katse on käännettävä jo kriisin jälkeisen ajan taloushaasteisiin

Valtion koronatukea tarvitaan edelleen, sillä yritysten ja työpaikkojen häviämisen salliminen olisi vastuutonta politiikkaa, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.

talous
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn Ykkösaamun vieraana

Suomen valtion velkaantumisvauhti moninkertaistui vuonna 2020. Julkisen velan kasvusta huolestuneille Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnillä on selkeä viesti:

– Mikä olisi ollut vaihtoehto? Yrityksiä olisi kaatunut ja työpaikkoja olisi menetetty aivan eri mitassa kuin nyt. Yhteiskunnan eheys olisi kovalla koetuksella. Sellainen sosiaalidarwinismi, jossa heikot sortuu laman alle, olisi ollut väärää eikä vastuullista politiikkaa, sanoo Rehn.

Presidentti Sauli Niinistö on esittänyt huolensa siitä, että talouden elvytykseen luodaan rahaa ikään kuin tyhjästä. Rehn jakaa Niinistön huolen, mutta painottaa elvytyksen olevan lyhyen aikavälin toimenpide.

– Jossain vaiheessa elvytysruiske päättyy ja silloin on tärkeää, että päättäjät ja kansa ymmärtävät sen, että korot eivät voi olla loputtomiin nollatasolla. Kun talous on jossain vaiheessa vahvemmin elpynyt kriisin jäljiltä, tulevat esimerkiksi valtion velanhoitokustannukset nousemaan. Sen takia julkisen talouden kestävyydestä kannattaa pitää huolta myös nyt.

Rehnin mukaan Suomi on elvytyksen avulla välttänyt massatyöttömyyden ja pahemman luokan talouskriisin.

– Se näkyy Suomessa esimerkiksi siinä, että asuntokauppa ei ole hyytynyt koronapandemiasta huolimatta.

Presidenttiuteluihin Rehnillä on vastaus olemassa. Seuraavat vaalit käydään melko lailla tarkalleen kolmen vuoden kuluttua.

– Olen pohtinut asiaa. En sulje pois presidenttiehdokkuutta, mutta hoidetaan koronakriisi ensin alta pois ja palataan sitten näihin kysymyksiin.

Talouden tukemiselle on yhä tarvetta

Rehn muistuttaa, että velan kasvu on ollut seurausta välttämättömistä tukitoimista. Niille on todennäköisesti tarvetta myös tänä vuonna.

– Vuosi 2021 on näillä näkymin vielä aikaa, jolloin julkisen vallan on tarpeen tukea taloutta vahvasti. Akuutin kriisin jälkeen on kuitenkin syytä palata menokehyksiin julkisen talouden saattamiseksi kestävälle pohjalle. Työllisyysasteen nostaminen on aivan keskeistä myös julkisen talouden kestävyyden palauttamiseksi.

Poliitikkojen on pystyttävä nyt elämään kahta aikaa

Pääjohtaja Rehnin ajatuksista kuultaa tuiki tuttu tarve talouden rakennemuutoksille, vaikka päällimmäisenä onkin koronan aiheuttamien talousvaurioiden ehkäisy.

– Suomen päätöksenteossa onkin nyt kyettävä elämään kahta aikaa rinnakkain. Samalla kun edelleen torjutaan akuuttia kriisiä, on ajatukset ja päätöksetkin suunnattava vahvasti kriisin jälkeisiin talouden haasteisiin, jotka eivät ole vähäisiä. On tarpeen yhtä aikaa sekä tukea yrityksiä, kotitalouksia ja talouden elpymistä että vahvistaa kestävän kasvun ja paremman työllisyyden edellytyksiä tulevina vuosina.

Suomen EU:lta saama koronatuki pienenee

Vielä loppuvuodeata hallitus odotti Suomen saavan EU:n koronatukia noin kolme miljardia euroa. Summa kutistui EU:n valtiovarainministerien kokouksessa tällä viikolla runsaaseen kahteen miljardiin euroon. Rehn tuo esiin komission perusteet siitä, että Suomen taloudessa on mennyt odotuksia paremmin.

– Suomeen tuleva summa ilmeisesti jonkin verran pienenee odotuksiin nähden, mutta se on edelleen miljardeja ja merkittävä maamme mittakaavassa. Laskentamallihan on jäsenvaltioiden kesken sovittu.

Rehnin mukaan nyt on tärkeää, miten rahat käytetään.

– Olennaista on nyt käyttää elpymisrahaston varat – niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa – tehokkaasti investointeihin ja talouden uudistamiseen. Erityisen tärkeitä ovat panostukset tutkimus- ja kehitystyöhön, ilmastotavoitteiden saavuttamiseen sekä digitalisaation hyödyntämiseen.

Lue seuraavaksi