1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Pyykkipäivä

Perjantaina 22.1.2021 Suomen sairaaloissa ja terveyskeskuksissa oli 137 koronapotilasta. Jokainen heistä jättää jälkeensä pyykkiä, jota on käsiteltävä erityisen varoen.

Laitoshuoltajat tuntevat työtehtävän nimellä eristyksen purku.

Ennen kuin siihen voi ryhtyä on suojauduttava huolellisesti.

Petivaatteet otetaan irti niin rauhallisesti kuin mahdollista.

Ripeät liikkeet irrottavat tekstiileistä ilmaan pölyä ja siinä samalla viruksia.

Samasta syystä pyykkiä ei eritellä, vaan siitä kiedotaan mahdollisimman tiivis mytty.

Mytty pakataan keltaiseen muovipussiin.

Pussi on erikoismateriaalia, joka liukenee vedessä joko kokonaan tai yhdestä saumasta.

Taudinaiheuttajia sisältävää pyykkiä kutsutaan eristyspyykiksi.

Koronaviruksen lisäksi eristyspyykissä voi olla esimerkiksi täitä, syyhyä tai norovirusta.

Eristyspyykin koodiväri on keltainen. Se kertoo, ettei pussia saa avata ilman suojavarusteita.

Jaana Koistinen työskentelee Pohjois-Karjalan tukipalvelut Polkassa. Hän on tottunut eristyspyykkiin, eikä sen käsittely pelota.

Kun keltainen pyykkipussi putoaa kuiluun, on se pois sekä käsistä että mielestä.

Pohjois-Karjalan keskussairaalassa koronapotilaita on ollut vähän.

Eristyspyykin määrä on pysynyt liki ennallaan.

Rekat tuovat Sakupen Joensuun pesulaan pyykkiä monista Itä-Suomen sairaaloista, terveyskeskuksista ja hoivakodeista.

Kun kuorma on purettu, auto desinfioidaan ja kyytiin pakataan puhdasta tavaraa.

Pesulassa eristyspyykki otetaan heti erilleen muusta pyykistä.

Tavalliselle pyykille riittää yksi pesu, mutta eristyspyykki pestään kahdesti.

Kerralla koneeseen mahtuu lähes 100 kiloa pyykkiä.

Koronavirukseen tepsivät samat keinot kuin muihinkin taudinaiheuttajiin.

Kun koronaepidemia puhkesi vajaa vuosi sitten, Sakupen pesuloissa ei tarvinnut tehdä suuria muutoksia.

Eri pyykeille on omat, tarkasti säädetyt pesuohjelmansa. Automatiikka valvoo muun muassa prosessin lämpötilaa ja vedenkulutusta.

Pesuprosessit on suunniteltu mahdollisimman tehokkaiksi.

Sakupen paikallisjohtaja Wille Berlin kertoo, että kun yksi koneellinen valmistuu, on toisen oltava jo odottamassa.

Kaikesta pyykistä eristyspyykkiä on noin 1–3 prosenttia.

Valmista pesuainetta ei ole, vaan automatiikka valmistaa kullekin pyykille sopivan seoksen ja annostelee sen grammalleen.

Ensimmäisessä pesussa eristyspyykille tehdään tupladesinfektio. Se tarkoittaa, että taudinaiheuttajat tuhotaan lämmön ja kemiallisten yhdisteiden avulla.

Lämpödesinfektiossa pyykki pyörii vähintään 10 minuuttia 70 asteessa.

Tupladesinfektion jälkeen eristyspyykin voi huoletta lajitella muun pyykin joukkoon.

Sakupen pesulassa pyykkisäkkien siirtely tapahtuu koneellisesti ja katon rajassa. Näin lattiapinta-ala jää vapaaksi ja työntekijöiden on turvallisempaa liikkua.

Joensuun pesulassa on yksi pääpesulinjasto. Linjastoon pyykki syötetään 60 kilon erissä.

Pesulinjasto kätkee sisäänsä 13 osastoa, jossa kussakin pyykki viipyy 150 sekuntia.

Kun pyykki on kulkenut pesulinjaston läpi, hissi nostaa sen kuivuriin.

Nyt pyykki on siirtynyt pesupuolelta niin sanotulle puhtaalle puolelle.

Pesupuoli ja puhdas puoli on eristetty toisistaan ja niillä on omat ilmanvaihtonsa.

Näin varmistetaan, että puhdas pyykki pysyy puhtaana.

Vaikka nykyaikainen pesula on pitkälti automatisoitu, tarvitsevat koneet vielä ihmisen apua.

Lakanoiden viikkaamisnopeudessa ihminen jää toiseksi.

Enää eristyspyykkiä ei erota joukosta.

Koronapotilaalla ollut lakana voi olla seuraavana käytössä esikoisensa synnyttäneellä äidillä.

Tekijät

Teksti ja videot

Pauliina Tolvanen

Kuvat

Ari Haimakainen

Julkaistu 24.1.

Lue seuraavaksi