1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. rikokset

Resurssipula vaivaa poliisia – rikosoikeuden professori: Erittäin suuri osa rikoksista jää tutkimatta

Entisen poliisin mukaan verkossa tapahtuvat rikokset saattavat ylittää määrässään jo perinteiset rikokset.

rikokset
Entinen poliisipomo: Moni nettihuijaus jää selvittämättä
Entinen poliisipomo: Moni nettihuijaus jää selvittämättä

Poliisilta jää vuosittain lukuisa määrä rikoksia selvittämättä. Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen kertoo Marja Sannikan haastattelussa, että syyttäjä tekee poliisin esityksestä entistä enemmän päätöksiä joko tutkinnan rajoittamisesta tai siitä, ettei tutkintaa aloiteta ollenkaan.

– Erittäin suuri osa erityisesti vähäisistä rikoksista jätetään kokonaan tutkimatta, Tolvanen toteaa.

– Tämä perustuu kyllä lakiin, mutta käytäntö on ihan radikaalisti muuttunut viimeisten vuosien aikana.

Tolvasen mukaan henkirikosten kaltaiset vakavat rikokset poliisi yhä tutkii, mutta asia koskee etenkin vähäisempiä omaisuusrikoksia ja esimerkiksi pahoinpitelyjä. Usein selvittämättä jäävät pimeät jutut, joissa tekijästä ei ole tietoa.

Rikosten tutkimatta jättämisen taustalla on poliisin resurssipula. Alueellista vaihtelua tilanteessa on.

– Joissakin poliisipiireissä saattaa olla, että rajoittamispäätösten määrä lähestyy jopa 40:ää prosenttia kaikista poliisin tietoon tulleista rikoksista, Tolvanen sanoo.

Tolvasen mukaan merkittävin muutos on tapahtunut 5–10 vuoden aikana. Hän muistaa ajan, kun miltei kaikki rikokset tutkittiin.

– Kun vuonna 1989 syyttäjän oikeutta jättää syyttämättä laajennettiin, oli erittäin suuri pulma saada syyttäjät uskomaan, että syyttäjä todella voi jättää rikoksia syyttämättä. Nyt näyttää tilanne olevan toisinpäin.

"Paremmat kortit on jaettu rikollisille"

Yksi poliisia haastava rikollisuuden laji on kyberrikollisuus. KPMG:n forensiikkapalveluiden johtaja, entinen poliisi Timo Piiroinen tutki verkossa tapahtuvia rikoksia jo 1990-luvun alkupuolella, jolloin puhuttiin atk-rikoksista.

Piiroinen on toiminut uransa aikana myös Keskusrikospoliisin kyberrikostorjuntakeskuksen päällikkönä. Hänen mukaansa kyberrikoksissa on tapahtunut viime vuosikymmenten aikana merkittävä muutos: määrällisesti ne ovat räjähtäneet ja sisällöllisesti muuttuneet monipuolisemmiksi.

– Sanoisin, että jossakin kohtaa kyberrikollisuus ohittaa perinteisen rikollisuuden määrällisesti. Se saattaa olla jo sen tehnyt, mutta kun rikoksista ei tehdä ilmoituksia, poliisi ei pysty sitä todentamaan.

Kyberrikollisuus seuraa digitalisaation kehittymistä. Keinot ja kenttä ovat rikollisille pitkälti rajoittamattomat.

– Perinteisessä rikollisuudessa tarvitaan fyysinen läheisyys. Kyberrikollisuudessa tarvitaan internet, jolloin koko maailma on auki.

Poliisi ja muut kyberrikollisia jäljittävät tahot tulevat yleensä jäljessä. Piiroinen huomauttaa, että poliisin toimintakenttä on kansallinen, ja kansainvälinen yhteistyö on usein hidasta.

– Paremmat kortit on jaettu rikollisille, Piiroinen sanoo.

Piiroisen mukaan yksityishenkilöiden kokemat menetykset esimerkiksi erilaisissa nettihuijauksissa ovat kymmenistä euroista kymmeniintuhansiin euroihin. Yrityspuolella lasku voi olla vielä suurempi ja yltää jopa kymmeniin miljooniin euroihin.

– Joidenkin yritysten kohdalla rikos saattaa olla fataali eli se päättää yrityksen toiminnan.

Piiroinen toteaa, että yksityishenkilöön kohdistuneen kyberrikoksen tekijä jää hyvin harvoin kiinni. Todennäköisyys yksittäisen rikoksen selviämiselle lähentelee hänen mukaansa nollaa prosenttia. Usein yksittäinen kyberrikos kuitenkin kytkeytyy laajempaan kokonaisuuteen:

– Kun näistä tehdään rikosilmoituksia, todennäköisyys nousee nollasta ylöspäin. Sitä enemmän poliisi ymmärtää, mistä kokonaisuudessa on kyse, sen merkitys nousee ja siitä saadaan enemmän tietoa.

**Katso Marja Sannikan kevätkauden ensimmäinen jakso alta. Jaksossa myös poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kommentoi resurssipulan vaikutuksia rikosten selvittämiseen. Jakson voi katsoa Yle TV1:llä perjantaina 22.1.2021 klo 20. **

Lue seuraavaksi