1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Yleensä karanteeniin määrätään koko koululuokka, Helsingissä vain osa luokasta – virusmuunnosepäilyt laajentavat karanteeneja

THL pitää koko koulun oppilaiden testaamista perusteltuna, jos koulussa epäillään virusmuunnoksen leviämistä.

koronavirus
Tyhjä luokkahuone.
Karanteenissa olevat oppilaat ovat etäopetuksessa. Toteutuksessa on kunta- ja koulukohtaisia eroja.Benjamin Suomela / Yle

Kunnissa on erilaisia käytäntöjä silloin, kun luokasta löytyy koronatartunnan saanut oppilas. Helsingin linjaus eroaa muusta Suomesta siinä, millä tavoin koululaisryhmä katsotaan altistuneeksi.

Esimerkiksi Turussa karanteeniin asetetaan koko opetusryhmä, ainakin niissä tapauksissa, joissa oppilaat eivät ole käyttäneet maskeja.

– Noudatamme Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) ohjetta. Jos positiiviseksi testatun kanssa samassa luokassa on ollut koko päivän sama ryhmä tai erilaisia kokoonpanoja, on vaikeata tietää, kuka on kenenkin kanssa ollut lähikontaktissa, ja sitä opettajan lähteä jälkikäteen arvioimaan, perustelee Turun tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Jutta Peltoniemi.

Turussa on Peltoniemen mukaan havaittu, että samojen koulujen oppilaat ovat joutuneet karanteeneihin toistuvasti. Turku laajensi viime viikolla maskisuosituksen koskemaan kaikkia kaupungin koulujen 4.–5.-luokkalaisia. THL:n maskisuositus koskee 12 vuotta täyttäneitä.

Jutta Peltoniemi
Ylilääkäri Jutta Peltoniemi sanoo, että maskien käyttö on sujunut nelosluokkalaisiltakin kouluista kuullun perusteella hyvin.Markku Sandell / Yle

– 10–11-vuotiaat oppivat oikeaoppista maskin käyttöä monimutkaisempiakin asioita, mainitakseni vaikkapa itsenäisen bussilla kulun, ylilääkäri muistuttaa.

– Joissakin kouluissa on valitettavasti tullut jatkotartuntoja. Altistusten välttäminen on tietenkin helpompaa pienissä kouluissa, joissa oppilailla voi olla joka luokalla oma sisäänkäynti ja lapset ruokailevat luokissa, Peltoniemi toteaa.

Turku on palkannut hygieniahoitajan, joka kiertää kouluissa ja päiväkodeissa katsomassa, että asiat sujuvat mahdollisimman oikeaoppisesti.

"Yhden oppitunnin mitta tai maskiton ruokailu riittää karanteeniehdon täyttymiseen"

Vaasassa on syksyn ja talven mittaan ilmennyt piikkejä koronatartunnoissa.

– Koko luokka asetetaan karanteeniin altistumistapauksissa, koska on mahdotonta luotettavasti selvittää, kenen kanssa koronapositiiviseksi todettu oppilas on ollut, kertoo Vaasan kaupungin johtava ylilääkäri Heikki Kaukoranta.

– Menemme turvallisuus ja tartunnantorjunnan päämäärä edellä. Yhden oppitunnin mitta tai maskiton ruokailu riittää karanteeniehdon täyttymiseen, Kaukoranta sanoo.

Koululainen ottaa salaattia.
Oppilaiden yhdessä ruokailu riittää Vaasassa karanteeniehdon täyttymiseen, mikäli myöhemmin todetaan, että joukossa on ollut koronapositiivinen oppilas.Benjamin Suomela / Yle

Espoosta kerrotaan, että peruskouluissa tapahtuneiden altistusten vuoksi on joulukuun alun jälkeen ollut karanteenissa tuhakunta henkeä. Jatkotartuntaepäilyjen vuoksi oireettomien seulontaa eli joukkotestauksia on tehty monessa koulussa. Kuukauden sisällä on ollut useampia tapauksia, joissa tartunnanlähteenä on varmasti tai todennäköisesti koulu.

Jyväskylässä määrättiin viikonloppuna koronakaranteeneja peräti kymmenessä koulussa, ja karanteenimääryksen sai yhteensä 400 koululaista. Kaikki koronavirukselle mahdollisesti altistuneet oppilaat ohjataan koronatestiin.

Suurten karanteenimäärien vuoksi kaupunki päätti sunnuntaina siirtää kaikki yläkoulut etäopetukseen kuluvan viikon ajaksi. Samalla lasten ja nuorten liikuntaharrastukset kaupungin tiloissa suljettiin kahdeksi viikoksi.

Kaupungin tartuntataudeista vastaavan lääkärin Ilkka Käsmän mukaan tartunnoille on ollut tyypillistä, että virus on levinnyt lasten ja nuorten harrastusten kautta kouluihin ja aiheuttanut siellä laajoja karanteeneja.

– Tartuntoja on levinnyt 7–15-vuotiaiden keskuuteen koripallosta, jääkiekosta, jääpallosta, jalkapallosta ja vesipallosta. Mielenkiintoiseksi Jyväskylän osalta asian tekee se, että alle 15-vuotiaita oli käynyt kuntosalilla voimaharjoittelussa ja todella moni sai sitä kautta tartunnan, Käsmä kertoo.

– Höpöpuhetta, ettei virus leviä harrastusten kautta, hyvin leviää ja sitä kautta häntii kouluihin. Olemme kuitenkin yrittäneet pitää lasten ja nuorten liikunnan ihan loppuun asti auki, hän toteaa.

Myös Kuopiossa altistuneita oli toissa viikolla satoja ja yksi yläkoulu siirrettiin lähes kokonaan etäopetukseen.

– On hankalaa tietää, miten luokkatoverit liikkuvat keskenään. Ei voida siis varmuudella todeta, että tämän ja tämän kanssa on oltu yli tai alle 15 minuuttia tekemisissä, tartuntataudeista vastaavan lääkäri Susanna Bloigu sanoo.

Helsinki perustelee toisenlaista linjaansa yksilönvapauksilla ja koulujen pienellä tartuntariskillä

Helsinki muutti marraskuun lopussa linjaustaan koulualtistumisten suhteen ja totesi, ettei epidemiologisen riskiarvion perusteella ole tarkoituksenmukaista asettaa yhtä herkästi kuin aikaisemmin kokonaisia luokkia karanteeniin.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun on kyse normaalista koronaviruksesta, tavanomaisesti luokasta puolet tai vain muutamia oppilaita asetetaan karanteeniin siitä riippumatta, ovatko nämä käyttäneet maskia vai eivät.

Esimerkiksi marraskuun toisella viikolla Helsingissä altistumisia oli yhteensä 27 peruskoulussa ja karenteeniin oli asetettu 631 oppilasta.

Kun määrittelyä muutettiin, altistumisia oli edelleen joulukuun toisella viikolla Helsingin 28 peruskoulussa, mutta karanteniin määrättyjä noin puolet vähemmän. Enemmän kuin yksi tartunta per koulu oli kyseisellä viikolla kaupungin julkaiseman tilaston (siirryt toiseen palveluun)mukaan seitsemässä koulussa.

Helsingin marraskuisen päätöksen taustalla on epidemiologisen toiminnan ylilääkärin Sanna Isosompin mukaan syksyn aikana kerätty ja analysoitu data, joka osoitti, että altistuneilla oli kouluissa pieni riski saada jatkotartunta.

THL:n keräämän tilaston mukaan syyslukukaudella koronalle altistui Suomessa varhaiskasvatuksessa ja kouluympäristössä (siirryt toiseen palveluun) yhteensä 42 914 henkilöä. Luvussa ovat mukana sekä lasten että henkilökunnan altistumiset. Tästä määrästä 1,4 prosenttia eli 588 henkilöä sai tartunnan.

– Tartuntatautilaki velvoittaa meitä tekemään yksilökohtaista harkintaa karanteeniin asettamisessa. Kun altistumistilannetta selvitellään, katsotaan yksilökohtaisesti, ketkä todetaan tapauksen lähikontakteiksi eli karanteeniin asetettaviksi, Isosomppi sanoo.

Isosomppi vertaa koululuokkaa junan vaunuun sanoen, ettei laki erottele kouluja muusta ympäristöstä.

– Käytämme samoja juridisia perusteita kuin esimerkiksi silloin, kun henkilö matkustaa junan vaunussa kuusi tuntia, jolloin emme aseta automaattisesti karanteeniin koko vaunullista, vaan ainoastaan lähikontaktit, jos matkustaja ne pystyy nimeämään.

– Meidän on arvioitava tartunnan riskiä, kun käytämme yksilönvapautta voimakkaasti rajaavaa keinoa. Karanteeniin asettaminen on sellainen, ja siksi sille pitää olla peruste, ylilääkäri linjaa.

Sanna Isosomppi, Helsingin kaupungin epidemiologisen toiminnan ylilääkäri.
Jos kyseessä on varmistetulle tai epäillylle varianttikannalle altistuminen, asetetaan altistuneita karanteeniin laajemmin, kertoo ylilääkäri Sanna Isosomppi. Petteri Bülow / Yle

Virusmuunnosten kanssa ollaan kuitenkin uudessa tilanteessa.

– Otamme riskinarvioissamme huomioon varianttikantojen herkemmän leviämisen suhteessa aiemmin tavattuihin kantoihin. Jos kyseessä on varmistetulle tai epäillylle varianttikannalle altistuminen, asetamme altistuneita karanteeniin laajemmin. Toimimme tässä samalla tavoin kuin naapurikunnat, hän sanoo.

Isosomppi kertoo, että tieto mahdollisesta virusmuunnoksesta tulee kliinisistä laboratorioista noin vuorokaudessa testin otosta. Tällöin toimitaan kuten kyseessä olisi varmistunut virusmuunnos.

– Kaikki muunnosepäilyn vuoksi karanteeniin asetetut henkilöt testataan kansallisen ohjeen mukaan oireisuudesta riippumatta kahteen kertaan eli heti kun epäily tulee tietoon sekä karanteenin lopussa ja lisäksi karanteenin aikana, mikäli oireita ilmaantuu.

Isosomppi toivoo, että vanhemmat kiinnittävät nykyistä enemmän huomiota lasten ja nuorten vapaa-ajalla ja harrastuksissa tapahtuviin kohtaamisiin.

– Viestinä vanhemmille sanoisin, että jos lapsi tapaa vapaa-ajallaan koulukavereita, niin kouluympäristön kaltaisia hygieniatoimia ei saa laiminlyödä. Jos esimerkiksi samat lapset käyttävät koulussa maskia, mutta eivät tee sitä vapaa-ajalla, siihen liittyy merkittävästi suurempi tartuntariski kuin kouluympäristössä, hän sanoo.

Tulkinta siitä, kuka on altistunut virukselle ja kuka ei, voi poiketa alueellisesti

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkärin Emmi Sarvikiven mukaan THL on antanut terveydenhuollolle valtakunnallisen toimenpideohjeen, jossa määritellään muun muassa lähikontakti, jolloin koronavirustartunnan riski katsotaan niin suureksi, että henkilö on altistunut. Määritelmä perustuu yhdessä oleskelun kestoon ja henkilöiden väliseen etäisyyteen.

– Toki jos ollaan lähekkäin pienessä luokassa tai vaikkapa isossa liikuntasalityyppisessä tilassa toisistaan etäämmällä, altistumisriski on erilainen.

Valtakunnallista THL:n ohjetta on Sarvikiven mukaan selkeintä tulkita niin, että koko opetusryhmä tai luokka katsotaan altistuneiksi, mutta paikalliset ja alueelliset viranomaiset voivat tehdä alueellisia tarkempia suosituksia ja siten kartoittaa altistuneita eri tavoin.

– Jatkotartuntoja on todettu Helsingin kouluissa vähän ja toisaalta työmäärä, joka satojen koululaisten jäljittämisestä ja karanteeniin asettamisesta viikoittain aiheutui, johti siihen, että tartunnanjäljitys hidastui niin, että muualla kuin kouluissa alkaneita tartuntaketjuja ei saatu katkaistua mahdollisimman ajoissa, vaan ne ehtivät pidentyä.

– Tartunnanjäljityksen ylikuormittuminen heikentää epidemian torjuntaa, ja silloin on tärkeätä priorisoida ne tilanteet, missä virus todennäköisimmin leviää, Sarvikivi selventää.

Oppilas kasvomaski kädessä välitunnilla.
Oppilaiden maskisuosituksissa on kuntakohtaista vaihtelua.Benjamin Suomela / Yle

Terveysoikeuden professori: Tauruntatautilain tarkoitus on aina tartuntatautien ehkäiseminen

Terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen Helsingin yliopistosta muistuttaa, että karanteenit ovat historiassa lähtökohtaisesti olleet koko ryhmään perustuvia päätöksiä.

– Esimerkiksi kun satamaan on tullut alus, koko miehistö ja matkustajat on velvoitettu pysymään aluksella 40 päivän ajan, hän kertoo.

Tartuntatautilaissa ei Lehtosen mukaan suoraan sanota, että päätösten on oltava yksilökohtaisia, mutta tehdyt päätökset on aina annettava tiedoksi.

– Laista on Suomessa kahdenlaista tulkintaa, tartuntatautilain tarkoitus on kuitenkin aina tartuntatautien ehkäiseminen. Lain tarkoituksena ei ole sinänsä yksilön oikeuksien suojelu, vaan sen sisällä on keinoja yksilön oikeuksien suojelemiseksi eli toimenpiteen määräaikaisuus, valitusoikeus ja mahdollisuus saada korvausta ansionmenetyksestä.

– Yksi peruste, miksi Helsinki muutti käytäntöään oli resurssipula, eli kun kouluissa altistumisia oli paljon, ei enää riittäneet käsiparit niiden hoitamiseen, Lehtonen sanoo.

Pitäisikö virusmuunnosepäilyissä testata koko koulu?

Oppilaat kädet ilmassa koululuokassa.
THL:n antaman kahden metrin turvavälisuosituksen toteutumista aukotta ylilääkäri Sarvikivi pitää kouluissa epärealistisena.Benjamin Suomela / Yle

Mikäli koulussa epäillään virusmuunnoksen leviämistä, ainakin Vantaalla ja Espoossa kouluja valmistaudutaan testaamaan matalalla kynnyksellä ja kokonaiselle koululle saatetaan näyttää testipuikkoa,

THL:n Sarvikiven mielestä koko koulun oppilaiden testaaminen on perusteltua, jos koulussa on useita samanaikaisia tartuntoja. Silloin voi olla syytä epäillä, että koulussa on muuntunutta virusta, ja laajalla testaamisella pyritään katkaisemaan tartuntaketjut mahdollisimman kattavasti.

Varmistettuja virusmuunnostapauksia oli keskiviikkoon mennessä Suomesta löytynyt yhteensä 127, muun muassa pääkaupunkiseudun kouluissa on ollut joitakin epäilyjä. Jyväskylän tartuntaryppäistä ei helpommin tarttuvaa virusta ole löytynyt.

3.2. klo 15.35 Päivitetty virusmuunnosmäärä.

Lue myös:

Täältä voit lukea kaikki tuoreimmat uutiset koronaviruksesta.

Mitä mieltä sinä olet? Pitäisikö karanteeniin määrätä herkemmin vai pidätkö Helsingin linjaa hyvänä? Voit keskustella aiheesta 4.2. kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi