1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Hallituksen koronarajoitukset: pohjoisessa elämä vaikeutuu, etelän rakennustyömaat eivät pysähdy

Vaikeuksissa olevan Tallink-konsernin toimitusjohtaja Paavo Nõgene ehdottaa tilalle ennakkoon tehtyä negatiivista koronatestiä.

koronavirus
Rajavartiolaitos suorittaa rajatarkastuksia Torniossa
Rajavartiolaitos suorittaa rajatarkastuksia Torniossa Suomen ja Ruotsin välisellä rajalla lauantaina. Juuso Stoor / Yle

Hallituksen päätös rajoittaa rajaliikennettä koronaviruspandemian vuoksi vaikuttaa aivan erityisesti kahdessa paikassa: Helsingin ja Tallinnan välillä sekä pohjoisessa, Tornio-Haaparanta-välillä.

Suomenlahden yli on kulkenut ennen kaikkea rakennusalan työntekijöitä. Etelä-Suomessa rakennusalan työntekijöistä arviolta kolmannes on ulkomaalaisia, ja heistä valtaosa virolaisia. Monet rakennusmiehistä ovat kulkeneet viikonlopuksi kotiin Baltiaan.

Rakennusalan järjestöjen mukaan rajoitukset eivät kuitenkaan pysäytä työmaita.

– Rakennustyömaat eivät pysähdy. Päin vastoin, jos päätöstä ei olisi tehty, työmaita olisi taudin takia jouduttu pysäyttämään huomattavan paljon, katsoo Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi.

Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi, Paasivuoren puistikko, Helsinki, 18.1.2021.
Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi sanoo, että päätös oli odotettu. Jari Kovalainen / Yle

Rakennusyritykset ovat varautuneet

Harjuniemen mukaan päätös oli odotettu, ja hänen mukaansa yritykset ovat osanneet ennakkoon varautua tilanteeseen niin, että työmaille ei tule suuria häiriöitä.

Samaa mieltä on Rakennusteollisuuden työmarkkinajohtaja Kim Kaskiaro.

– Kevään mallin mukaan rakennustyömaat pysyyvät käynnissä. Tietenkin pieniä häiriöitä voi tulla. Aina saattaa olla, että joku tietty avainryhmä onkin vajaan tiedon varassa tai ei muista syistä pääse tulemaan, Kaskiaro arvelee.

Kaskiaron mukaan päätös oli ehkä ennakoitua tiukempi, mutta sitäkin osattiin odottaa.

– Kehotimme jäsenyrityksiämme kertomaan yhteistyökumppaneilleen ja alihankkijoilleen, että tälläisiä rajoituksia voi tulla; varautuvat siihen, että Suomen rajat menevät kiinni. Työntekijät pysyisivät täällä Suomessa pidempiä jaksoja eli viikonloppuvapaille ei sitten kuljettaisi.

Rajoitukset ovat voimassa helmikuun lopulle, mutta pidempi sulku voisi olla työntekijöille raskas.

– Jos tulee toinen kuukausi perään niin silloin alkaa ihmisten inhimillinen kärsivällisyys loppua. Siinä mielessä riskit kasvavat, mitä pidemmälle rajoitukset venyvät, Kaskiaro arvelee.

Perhe-elämä kärsii

Samaa muistuttaa Tallink-konsernin toimitusjohtaja Paavo Nõgene. Nõgene muistuttaa, että päätös merkitsee monille työntekijöille pakkoa valita perheen ja työn välillä.

– Ongelmia rajoituksista tulee kuitenkin eniten esimerkiksi rakennustyöntekijöille ja heidän perheilleen. Näimme sen jo keväällä. Ihmiset erotetaan kodeistaan ja perheistään, ja siitä syntyy ongelmia, Nõgene sanoo Ylen haastattelussa.

Tallink Star satamassa Jätkäsaaressa talvella.
Tallink-konsernin toimitusjohtajan Paavo Nõgenen mukaan kaikkien laivayhtiöiden matkustajista työmatkalaisia on noin 30 000 viikoittain.Petteri Bülow / Yle

Nõgenen mukaan hänen julkisissa kannanotossaan ei niinkään ole kyse laivayhtiön liiketoiminnasta, sillä monet asiat kompensoidaan yritykselle, vaan ihmisten elämästä.

– Kyse on ihmisistä, jotka haluavat vierailla perheidensä luona viikonloppuisin. Näiden rajoitusten takia he eivät saa niin tehdä.

Nõgene muistuttaa myös, että hallituksen päätös on ristiriidassa EU:n kansalaisten vapaan liikkuvuuden periaatteen kanssa. Lisäksi päätös asettaa eri ammattiryhmät eriarvoiseen asemaan.

– Suomen hallituksen päätös valita ne työntekijät, joiden sallitaan jatkaa työskentelyä Suomessa ja ne, joiden ei sallita, jättää vaikutelman, että on olemassa ammatteja, joita ei arvosteta yhtä paljon.

Nõgene sanoo ymmärtävänsä hyvin sen, että viruksen leviäminen on pysäytettävä. Hän ehdottaa, että matkustajat voitaisiin testata jo Virossa ja maahan saisi tulla negatiivisen testituloksen voimin esimerkiksi 48 tunnin aikana.

– Se vähentää riskiä entisestään siitä, että Suomeen saapuvilla ihmisillä olisi korona. Suomeen saapuessa tehtävät testit menevät ensinnäkin suomalaisten veronmaksajien pussista ja toisekseen tulokset tulevat vasta päivien päästä.

Kysymys on terveydestä

Myös Rakennusteollisuuden Kaskiaro sanoo, että rakennusala ehdotti vastaavaa käytäntöä.

– Esitimme, että työmailla ruvettaisiin vaatimaan negatiivista testitulosta. Ainakin valtaosa riskeistä olisi saatu sillä suljettua. Kysymys lienee kuitenkin myös siitä, että Viron-lautoilta tulee muitakin matkailijoita kuin rakennustyöntekijöitä.

Rakennusliiton Harjuniemi kuitenkin myös kiittelee hallituksen päätöstä vastuullisuudesta.

– Jos koronaporttia oltaisi pidetty auki niin rakennusalalla olisi tilanne heikentynyt, tautia olisi tullut paljon enemmän ja myös tuotantokatkoksia olisi tullut. Henkilöliikenteen lopettamisessa on kysymys ennen kaikkea terveydestä. Terveysasiat edellä täytyy rakennusalallakin mennä. Se takaa sen, että aikanaan vuoden kuluessa työmaat pyörivät entistä vilkkaammin, Harjuniemi vakuuttaa.

Erityisesti Baltiassa koronaviruksen muunnoksen leviämisnopeus on yllättänyt. Toistaiseksi muuntovirus ei kuitenkaan ole päässyt leviämään työmaille.

Kaskiaron mukaan rakennustyömailla on tähän mennessä ollut vain yksittäisiä koronasairastumisia, mikä kertoo hänen mukaansa siitä, että kontrolli on toiminut. Työmailla kehotetaan monella kielellä siihen, että töihin ei saa tulla sairaana. Mutta monella ansiot loppuvat siihen, että jää sairasvuoteelle.

– Palkka ei tule Suomesta komennusmiehille, jos testissä tulee positiivinen, sanoo myös Harjuniemi koronatesteihin viitaten.

Isku Tornionlaaksossa

Toinen vaikea paikka rajoituksille on Suomen ja Ruotsin välinen raja, missä rajayhteisöjen erivapaudet lakkautetaan eli vapaa oikeus asioida naapurimaassa loppuu. Esimerkiksi Tornion ja Haaparannan välillä se tarkoittaa isoja muutoksia arkeen.

– Meillä käytännössä menee työ, perhe, palvelut ja vapaa-aika kaikilla ihmisillä joiltakin osin rajan yli. Kyllähän se hankaloittaa päivittäistä elämää. Tiukka isku tämä tietenkin on, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Timo Nousiainen.

Esimerkiksi kauppojen asiakkaista puolet on tähän mennessä tullut Ruotsin puolelta. Myös tehtaiden työntekijöitä on kulkenut päivittäin rajojen yli puolin ja toisin.

Rajoitus koskee vain ulkomailta tulevia, sillä Suomen kansalaiset saavat yhä ylittää rajan ja palata kotimaahansa.

Länsi-Suomen Merivartioston, varapäällikkö Tommy Håkans Suomen ja Ruotsin rajalla.
Länsi-Suomen merivartioston varapäällikkö Tommy Håkans arvelee, että osa pienemmistä rajanylityspaikoista suljetaan.Juuso Stoor / Yle

Länsi-Suomen merivartioston varapäällikkö Tommy Håkans sanoo, että Tornion ja Haaparannan välistä rajanylityspaikkaa ei suljeta, mutta liikenteen arvellaan vähenevän merkittävästi. Tällä hetkellä ylityksistä arviolta puolet on työmatkoja, puolet ostosmatkoja.

Kaikki ylitykset pitää myös tehdä rajanylityspaikkojen kautta eli rajayhteisössä ei ole enää erivapauksia.

Tämä on meille todella iso pettymys, että rajayhteisö-käsite lakkautetaan, ainakin tämän kuukauden ajaksi. Se tarkoittaa sitä, että normaali elämäntapamme raja-alueella häiriintyy todella pahasti, sanoo Tornionlaakson neuvoston toiminnanjohtaja Tuula Ajanki.

– Minua itseäni huolestuttaa se, mikä katsotaan välttämättömäksi työmatkaliikenteeksi. Viime keväänä näimme jo, että rajoitus aiheutti todella suurta huolta ihmisille, jotka asuvat Ruotsissa mutta kävivät Suomessa töissä, Ajanki jatkaa.

Torniolaakson neuvottelukunna toiminnanjohtaja Tuula Ajanki Suomen ja Ruotsin rajalla.
Tornionlaakson neuvoston toiminnanjohtaja Tuula Ajanki muistuttaa, että raja-alueen palvelurakenne perustuu rajan ylittävään liikenteeseen. Juuso Stoor / Yle

Palveluita ei ole samalla puolella rajaa

Ajanki muistuttaa, että palvelurakenne on ollut alueella kautta aikain molemmin puolin rajaa. Samoja palveluita ei välttämättä ole saatavilla samalla puolella rajaa. Tilanne on samanlainen koko länsirajalla, myös Norjan ja Suomen rajalla.

– Nyt päivittäinen elämäntapa vaikeutuu, kun ei pystykään hoitamaan asioita siellä missä on yleensä aina niin tehnyt. Haaparantalaiset esimerkiksi, jos heillä menee auto rikki eikä pääsekään Suomen puolelle korjaamolle, niin heillä on 50 kilometriä matkaa seuraavalle.

Ilmakuva Rajavartiolaitoksesta, joka suorittaa rajatarkastuksia Torniossa.
Tornion ja Haaparannan välisen rajan yli kulkevasta liikenteestä noin puolet on työmatkaliikennettä. Juuso Stoor / Yle

Rajan toisella puolella tautitilanne on vaikeampi, sen kaikki ymmärtävät. Kaupunginjohtaja Nousiainen muistuttaa, että Haaparannassa tarttuvuusluku oli vuoden alussa noin 1300, Torniossa noin 90.

– Norrbottenissa ei ole ollut uusia muunnoksia, mutta kyllä monet tartuntaketjut rajan yli menee perheiden ja työyhteisöjen kautta. Sitä kautta saadaan estettyä ja hidastettua taudin leviämistä rajan yli, Nousiainen sanoo.

Ajanki kuitenkin muistuttaa, että rajaseudulla halutaan samat elämisen mahdollisuudet kuin muuallakin Suomessa.

– Me tarvitsemme lähialuettamme. Jos meidän elämisalueemme ympyrä puolittuu, yritysten liiketoiminta-alue puolittuu. Emme ole vaatimassa etuoikeuksia, vaan pitää ottaa huomioon se, että tämä on erittäin erityinen raja. Jos haluamme pitää tämä jatkossakin elinvoimaisena ja asuttuna, niin meidän pitää miettiä näitä tulevaisuuden asioita pitkällä tähtäimellä.

Lue myös:

Viron ulkoministeri toivoo, että Suomi keventää asettamiaan matkustusrajoituksia

Hallitus: Rajojen liikennerajoitukset kiristyvät, kaikki matkustajat halutaan koronatestiin ja sukulaisten oikeus rajanylitykseen tiukentuu

Analyysi: Hallituksen rajapäätökset rajuja – ja näin kiristyksiä kommentoitiin Virossa ja Torniossa

Jos raja menee virolaisilta rakennusmiehiltä kiinni, Velar Gutmann yrittää pärjätä makaronilla ja jauhelihalla

Länsirajalla tehdyt kyselyt matkan tarkoituksesta kummastuttavat rajanylittäjiä Torniossa - Rajavartiolaitos: Kyseessä on otantatutkimus

Lue seuraavaksi