1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. mehiläiset

Luonnosta löydettyjen mehiläislajien määrä on kutistunut neljäsosalla 30 vuodessa

Monien lajien edustajia ei enää löydy, vaikka tutkimus on tehostunut.

Tarhamehiläinen (Apis mellifera) piparmintun kukalla berliiniläisellä parvekkeella. Kuva: Alexander Becher / EPA

Luonnontutkijat ympäri maailman kokoavat vuosittain tietonsa vuoden aikana havaitsemistaan eläinlajeista. Mehiläislajeista tehdyt havainnot ovat romahtaneet viimeisten 30 vuoden aikana, kertoo sanomalehti The Guardian (siirryt toiseen palveluun).

Maailmassa tiedetään olleen kaikkiaan noin 20 000 mehiläislajia. Tiedot lajihavainnoista kootaan avoimeen tietokantaan, jonka nimi on Global Biodiversity Information Facility (GBIF) (siirryt toiseen palveluun). Havaintoja saadaan esimerkiksi luonnontieteellisistä museoista, yliopistoista ja yksittäisiltä tutkijoilta.

Tietokanta osoittaa, että vuosina 2006 – 2015 luonnosta löydettiin neljännes vähemmän eri mehiläislajien yksilöitä kuin vuonna 1990. Havainto on huolestuttava, koska samaan aikaan luonnontutkimuksen määrä ja mahdollisuus siirtää tietoa ovat kasvaneet nopeasti. Tietoa lajeista olisi siis periaatteessa paljon enemmän käytettävissä nyt kuin 30 vuotta sitten.

Argentiinalainen hyönteistutkija Eduardo Zattara sanoo lehdelle, ettei tutkimustuloksesta voi suoraan vetää johtopäätöstä, että lajit olisivat kuolleet sukupuuttoon. Tulos antaa kuitenkin selvän viitteen siitä, mihin luonnon kehitys on johtamassa.

Tutkijat ovat jo vuosien ajan panneet merkille, että hyönteisten määrä on nopeassa laskussa. Eräiden tutkimusten mukaan hyönteisten määrä laskee tällä hetkellä 10 – 20 prosenttia vuosikymmenessä, mikä tutkijoiden mukaan on "ehdottomasti kauhistuttavaa".

Mehiläiset, eli toiselta nimeltään mesipistiäiset ovat ratkaisevan tärkeitä niin luonnonkasvien pölytykselle kuin maanviljelyksellekin.

Niin mehiläisten kuin muidenkin hyönteisten kohtaloksi on koitumassa luonnontilassa olevan maan väheneminen sekä erilaisten hyönteismyrkkyjen käyttö.

Britanniassa tutkijat huolestuivat, kun maan hallitus salli (siirryt toiseen palveluun) heti vuoden alussa neonikotinoidimyrkyn käytön sokerijuurikaspelloilla. Neonikotinoidien käyttö on ollut EU-maissa tarkoin rajattua, sillä aineiden on todettu olevan äärimmäisen haitallisia hyönteisille.

Britannia irtautui EU-alueesta lopullisesti vuoden vaihteessa ja otti heti käyttöön kielletyn aineen. Hallitus perusteli päätöstään sillä, että maan sokerijuurikkaita vaivasi paha virustauti, jonka torjumiseksi myrkky oli välttämätön ottaa käyttöön. Neonikotinoidia käytetään vain rajoitettuna hätäkeinona, jotta juurikkaat saadaan pelastettua.