1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Tanska

Yle seurasi rokotuksia Tanskassa paikan päällä – “Suurin syy onnistumiseen on hyvä yhteistyö”, sanovat rokotustyötä tekevät

Tanska on rokottanut 3,3 prosenttia väestöstä, maa kuuluu EU:n nopeimpiin rokottajiin. Rokotteiden toimitusvaikeudet aiheuttavat suurta huolta Tanskassakin

Tanska
Rokotusasema Odensessa
Lääkäri Per Nordam on tullut eläkkeeltä auttamaan asukkaiden rokottamisessa. Hän on turhautunut siihen, että rokotukset ovat hidastuneet annosten toimitusvaikeuksien vuoksi.Malin Palm

ODENSE Lääkäri Per Nordam seisoo rokotustila numero kahdeksan oven edessä. Odensen rokotuskeskus on juuri avautunut ja Nordam odottaa ensimmäisiä potilaitaan.

Kuten kaikki tänään keskuksessa töissä olevat lääkärit, myös hän on tullut eläkkeeltä auttamaan.

– Tottakai halusin tulla, minä pelastan vanhusten henkiä, hän sanoo hyväntuulisena.

Ensimmäinen rokotettava saapuu saattajansa kanssa Nordamin pisteelle.

Tanskan rokotusohjelman (siirryt toiseen palveluun)mukaisesti tänään paikalle tulee yli 65-vuotiaita, jotka saavat kotipalvelua tai joilla on jokin perussairaus.

Nordam aloittaa varmistamalla potilaalta, haluaako tämä rokotteen.

– Kyllä haluan, sanoo harmaahiuksinen rouva.

Etelä-Tanskassa sijaitseva Odensen rokotuskeskus pystytettiin pikavauhtia koulurakennukseen joulukuun aikana.

Sen toiminta käynnistyi ensimmäisenä Tanskassa, tammikuun neljäntenä päivänä.

Josephine Hogan
Josephine Hogan työskentelee tänään vastaanotossa. Hän oli töissä, kun rokotuskeskus avattiin. -Silloin tuntui siltä, että teemme historiaa. Se oli upea päivä, hän sanoo.Malin Palm

Rokotuskeskusta perustettaessa oli huolta siitä, riittäisikö heillä henkilöstöä. Ihmisten halu auttaa on ollut kuitenkin valtaisaa.

Keskuksella on listoillaan viisisataa henkilöä, joita pyytää töihin. Joukossa on esimerkiksi sairaanhoitajia, lääkäreitä, bioanalyytikkoja ja opiskelijoita.

Ylen vieraillessa perjantaina rokotuskeskuksessa töissä on kaksikymmentä henkilöä.

Ovella rokotukseen tulijat ja heidän saattajansa ohjataan aivan ensimmäisenä desinfioimaan kädet. Sen jälkeen he ilmoittautuvat vastaanotolle.

Muutaman askeleen päässä heille kerrotaan, mihin rokotuspisteeseen heidän tulee mennä.

Hoitaja Katerine Rüsz puhuu Elinor Skovmarkin kanssa.
Hoitaja Katerine Rüsz kysyy Elinor Skovmarkin vointia rokotuksen jälkeen. Työntekijöiden mukaan kenellekään ei ole tullut sivuvaikutuksia heti rokotteen ottamisen jälkeen. Malin Palm

Rokotuksen jälkeen he istuvat suuressa tilassa, jossa sairaanhoitajaopiskelijat tarkkailevat heidän vointiaan. Saattajat odottavat toisessa huoneessa. Viidentoista minuutin kuluttua he voivat lähteä, jos vointi on hyvä.

Tanska on rokottanut jo yli 182 tuhatta asukasta. Väestöön suhteutettuna se on Our World in Data -sivuston mukaan yli kolme prosenttia, mikä parhaimpia lukuja EU:ssa.

Etelä-Tanskan alueella rokotukset ovat sujuneet samaa kansallista vauhtia. Asukkaita on 1,2 miljoonaa ja lähes 40 tuhatta on rokotettu.

Toiminta on suunniteltu sillä ajatuksella, että rokotusten tulee tapahtua asukkaita lähellä, helposti ja joustavasti. Esimerkiksi kaikki hoivakodeissa asuvat on jo rokotettu kodeissaan.

Alueen operatiivinen johtaja Kurt Espersen tekee kyynärpäätervehdyksen tullessaan haastatteluun. Hän on juuri isännöinyt rokotuskeskuksessa poliitikkojen vierailua.

Syitä Etelä-Tanskan ja koko maan hyvin käynnistyneisiin rokotuksiin on monia, mutta hän korostaa julkisen sektorin tehokkuutta ja yhteistyötä, joka toimii läpi terveydenhuoltojärjestelmän.

Sigurd Broersby-Olsen ja Kurt Espersen
Etelä-Tanskan alueen operatiivinen johtaja Kurt Espersen ( vas. ) ja Odensen rokotuskeskuksen ylilääkäri Sigurd Broesby-Olsen sanovat, että syy hyvään rokotusvauhtiin on toimivassa yhteistyössä. Malin Palm

– Kansallinen terveysvirasto, kunnat, alueet ja terveydenhoitohenkilöstö ovat tiiviissä yhteistyössä. Monet tuntevat toisensa ja asioiden eteenpäin vieminen on helppoa.

– Muuttuviin tilanteisiin sopeudutaan helposti, koska monet ovat heittäytyneet uusiin tehtäviin jo koko pandemian ajan, sanoo Espersen.

Tämä on hänen mielestään kaiken perusta.

Rokotusajat varataan samalla järjestelmällä, jolla on varattu koronatestit. Rokotettaville lähetetään kutsu terveydenhuollon verkkopalveluun, jota kautta he varaavat ajan.

Viranomaiset löytävät rokotettavat nopeasti potilastietojärjestelmästä.

Tanskassa säästettiin aluksi annoksia toiseen rokotuskertaan, mutta tammikuun alusta lähtien tästä luovuttiin.

Maan lääkeviranomaisen mukaan (siirryt toiseen palveluun)Tanskalla on sopimus rokotteista 23 miljoonalle kansalaiselle.

Myös Odensessa on huolehdittu, että myös ylimääräiset annokset käytetään.

Pfizer/BioNTechin rokotepulloista on saatu kuusi-seitsemän annosta virallisen viiden annoksen sijaan. Modernan pulloista 11-12 virallisen 10 annoksen sijaan.

Tanskalainen rokotusasema.
Odensen rokotuskeskus pystytettiin joulukuussa koulurakennukseen. Rakennuksen edustalle on tehty runsaasti parkkipaikkoja. Tienviittoja on runsaasti paikalle johtavan väylän varrella. Malin Palm

Tanska on väkiluvultaan lähes samankokoinen kuin Suomi, mutta pinta-alaltaan se on vain noin neljä kertaa Uudenmaan kokoinen.

– Kyllä pienistä etäisyyksistä voi olla meille apua, mutta kaikista tärkeintä on järjestelmä, joka toimii ja ihmiset, jotka ovat saaneet tämän aikaan, painottaa Espersen.

Samaa vakuuttavat monet keskuksen työntekijät.

Vastaava sairaanhoitaja Inger Kirk-Döj kiertää kysymässä rokotteen saaneiden vointia.

– Olemme onnistuneet, koska kaikilla on tahtotila, että tässä täytyy onnistua. Puhallamme kaikki yhteen hiileen, olipa kyse logistiikasta, hoitajista tai asukkaista, hän kertoo.

Rokotusten vauhtia siivittää myös ihmisten myönteinen suhtautuminen. Tuoreen mittauksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) yhdeksän kymmenestä tanskalaisesta haluaa ottaa koronarokotteen.

Rokotevastaisuus on vähentynyt sitä mukaa, kun ihmiset ovat nähneet rokotusten edistyvän.

Per Nordam
Lääkäri Per Nordam käy rokotuksen vaiheet läpi potilaan kanssa. Malin Palm

Yksi onnellisista on iäkäs rouva Mette Pedersen.

– Voin hyvin, ei mitään sivuvaikutuksia, hän sanoo helpottuneen kuuloisena noin vartti rokotteen saamisen jälkeen.

Hän istuu odotushuoneessa, jossa tuoleja ainakin ainakin kahden metrin etäisyyden päässä toisistaan.

Pedersen sai tänään ensimmäisen annoksen. Hänelle se oli toiveiden täyttymys. Rokotus tarkoittaa, että hänen liki vuoden kestänyt eristäytyminen voi pian päättyä.

Tanskan pääministeri Mette Frederiksen on kutsunut rokotuksia elämän ja kuoleman kysymykseksi.

Maassa on eletty joulukuusta lähtien poikkeusoloissa. Yhteiskunnan sulun lisäksi myös rajat ovat kiinni. Näin elettiin myös osa viime keväästä.

Odensen katu
Tanskan kolmanneksi suurimman kaupungin Odensen keskustassa on hiljaista. Ihmiset noudattavat tarkasti koronaohjeita muun muassa kävelykadun kulkusuunnista. Malin Palm

Kovilla toimenpiteillä on saatu koronavirustartuntojen määrä laskemaan, mutta suurena huolena on (siirryt toiseen palveluun) Tanskassa leviävä brittiläinen virusmuunnos B.1.1.7, joka tarttuu helpommin.

Koko maa on riskitasolla viisi, mikä on korkein taso viranomaisten koronaviruksen varoitusjärjestelmässä.

Täällä Etelä-Tanskan alueella muuntautunutta virusta on jo kymmenesosa uusista tartunnoista.

Odensen kaduilla ihmiset noudattavat kasvomaskisuositusta, etäisyyksiä ja kävelykadun määrättyjä kulkusuuntia erittäin tarkasti.

Kaikista positiivisista koronatesteistä testataan virusvariantti. Huoli on helposti leviävästä viruksesta on kuitenkin suuri, koska rokotteista on pulaa.

Parhaimmillaan rokotuksia on tehty Odensen keskuksessa noin 600 päivässä, mutta rokotteiden saatavuusongelmat ovat vaikeuttaneet toimintaa merkittävästi.

Hoitaja Fatima puhuu Lilja Larsenin kanssa
Hoitaja Fatima tarkkailee rokotteen saaneiden vointia. Hän tulee olemaan keskuksessa töissä koko kevään. Lilja Larsen kertoo, että hänen olonsa on hyvä. Malin Palm

Ylen vieraillessa keskuksessa oli rokotteita vain kuudellekymmenelle. Parhaimmillaan täällä voitaisiin rokottaa jopa 2400 ihmistä päivässä.

– Teemme juuri nyt valtavasti töitä asukkaiden turhautumisen kanssa, huokaa Espersen.

Hän kertoo, että asukkaiden on vaikea ymmärtää sitä, miksi erittäin hyvin alkaneet rokotukset ovat yhtäkkiä pysähtyneet ja miksi he eivät olekaan seuraavana vuorossa.

Rokotepulan takia Odensessa on jouduttu lykkäämään esimerkiksi riskiryhmään kuuluvien perheenjäsenten rokotuksia. Nyt keskitytään myös varmistamaan toiset rokoteannokset.

Myös Odensen rokotuskeskuksessa työskentelevät ovat turhautuneita.

– Tämä on ollut todella hiljainen päivä, sanoo lääkäri Per Nordam pettyneenä ja levittelee käsiään.

– Me voisimme tehdä niin paljon enemmän, jos vain olisi rokotteita.

Iltapäivällä vastaava sairaanhoitaja kutsuu työntekijät koolle. Tulevalle viikolle heille on luvattu viisi tuhatta rokotetta.

Aplodit ja ilon huudahdukset raikuvat ilmoille. Nordam tuulettaa.

– Tämä tarkoittaa ihmisten henkien pelastamista.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin klo 23 saakka.

Lue lisää:

THL:n ylilääkäri koronarokotteiden viivästyksistä: "Tässä täytyy nyt vain kärvistellä ja odotella"

Kolmannen rokotteen myyntilupa ratkeaa ensi viikolla, mutta rokotetta saattaa tulla EU-maihin jo ennen sitä – rokotepassi "ei vielä ajankohtainen"

Moni koronarokote on vielä mysteeri, eikä haitoistakaan kerrota: tässä kaikki, mitä 8 rokotteesta tiedetään juuri nyt

Lue seuraavaksi