Hyppää sisältöön

Mustionjokeen tulossa lisää Jyväskylässä kasvatettuja raakkuja – alkuperäiset raakut eivät ole lisääntymiskykyisiä elinympäristön heikennyttyä

Mustionjokeen on rakennettu kaksi kalatietä lohia varten, sillä raakkujen toukat kehittyvät vaelluskalojen kiduksissa.

Raakku on erittäin uhanalainen laji, jonka häviämisuhka on ilmeinen. Kuvituskuva. Kuva: Sara Wesslin / Yle

Erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun tulevaisuus näyttää hieman valoisammalta, sillä ympäristöministeriö on saanut valmiiksi lajin suojelusuunnitelman.

Uudellamaalla Mustionjoessa elää noin 1 500 raakkua. Mustionjoki ei ole luonnontilainen, sillä sen varrella on vesivoimaloita, teollisuutta, Karjaan keskustan asutusta ja peltoalueita.

Simpukoiden lisääntyminen on tätä nykyä epävarmaa, sillä niiden toukat ovat lohikalojen loisia ja tarvitsevat siis joessa lisääntyvää lohikalakantaa. Sen elvyttämiseksi Mustionjokeen on rakennettu kaksi kalatietä lohia varten.

Mustionjokeen on myös istutettu Jyväskylän yliopistossa kasvatettuja lisääntymiskykyisiä raakkuja, sillä joen alkuperäiset raakut ovat huonossa kunnossa. Keväällä tai alkukesästä joen raakkukantaa täydennetään uusilla istutuksilla.

Metsähallituksen raakkutyöryhmän puheenjohtaja Tuula Kurikan mukaan raakulle lohikalat ovat tärkeitä, koska sen toukat kehittyvät vaelluskalojen kiduksissa.

– Jotta raakku pärjää, lohikantojen tulee olla vahvoja eli nämä kulkee käsi kädessä, raakku ja lohikalat. Mustionjella ja monessa muussakaan raakkupurossa, joita tunnetaan, ne eivät ole lisääntymiskykyisiä, kun elinympäristöt ovat heikentyneet, Kurikka sanoo.

Huonokuntoiset raakut eivät lisäänny, joten Jyväskylän yliopiston kanssa on tehty yhteistyötä. Yliopiston tiloissa on kasvatettu nuoria jokihelmisimpukoita, joita on nyt palautettu menestyksekkäästi muun muassa Mustionjokeen.

Raakku on Suomen luonnon pitkäikäisin eläinlaji: se voi elää yli 200-vuotiaaksi. Raakku on erityisesti suojeltava laji, se on rauhoitettu jo vuonna 1955.

Lue myös:

.
.