Talouspolitiikan arviointineuvosto patistaa hallitusta: Työllisyys- ja säästötoimien listauksella on kiire

Hallituksen nykyiset suunnitelmat velkaantumisen pysäyttämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi eivät ole Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan riittäviä.

Tänä vuonna ei vielä tarvitse aloittaa sopeutustoimia, mutta suunnitelmat verojen korotuksista tai menojen leikkauksista pitäisi tehdä valmiiksi pikimmiten, vaatii Talouspolitiikan arviointineuvosto. Kuvituskuva. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan hallituksen toimet koronakriisin hoidossa ovat olleet suurelta osin tarkoituksenmukaisia. Myös tälle vuodelle sovittuja toimia pidetään sopivina.

Moitteita hallitus saa puolestaan siitä, että kunnolliset suunnitelmat velkaantumisen pysäyttämisestä ja sopeuttamistoimista puuttuvat. Työllisyystoimiakin pidetään raportissa riittämättöminä.

– Vaikka kuluva vuosi ei vielä ole sopiva julkisen talouden sopeutukselle, sopeutustoimien suunnittelu olisi aloitettava pikimmiten. Työllisyystavotteitakin on syytä selkeyttää, sanoo arviointineuvoston puheenjohtaja Jouko Vilmunen.

Talouspolitiikan arviointineuvoston seitsemännessä raportissa esitetään arvio hallituksen finanssipolitiikasta ja työllisyyttä tukevasta politiikasta. Neuvoston tehtävänä on tuottaa riippumaton arvio talouden tilasta ja harjoitetusta talouspolitiikasta.

Velkaantumisen pysäyttäminen vaatii leikkauksia ja säästöjä

Hallitus vastasi koronakriisiin monilla keinoilla kuten tukemalla yrityksiä, laajentamalla työttömyysturvaa ja lisäämällä sosiaali- ja terveydenhuollon menoja.

Lisätalousarvioitakin tehtailtiin viime vuonna peräti seitsemän.

Samalla julkisen talouden tila heikkeni. Suomen hyvällä tolalla eli noin 60 prosentissa ollut julkinen velka suhteessa bkt:hen nousi viime vuonna 70 prosenttiin ja kasvu jatkuu. Ennusteiden mukaan Suomen velkasuhteen ennustetaan kasvavan yli 20 prosenttiyksikköä seuraavien 15 vuoden aikana, jos ei tehdä muutoksia meno- ja tulopolitiikassa.

– Kriisin hyvä hoito on osoittanut finanssipoliittisen liikkumavaran arvon. Toisin sanoen on pystytty velkaantumaan nopeasti ja matalin kustannuksin. Tämä pitää muistaa ja pitää huolta siitä että finanssipolitiikan liikkuvara säilyy, koska todennäköisesti tällaisia kriisejä tulee jatkossakin.

Tämä korostaa tarvetta aloittaa valmistautuminen seuraaviin mahdollisiin kriiseihin heti nykyisen kriisin päättymisen jälkeen, toteaa Vilmunen.

Hallituksen kaavailuista puuttuu kuitenkin vielä konkretia eli mitä veroja ja maksuja korotetaan tai menoja leikataan. Kyse on helposti miljardiluokan sopeutustoimista vuositasolla.

– Hallituksen laatima julkisen talouden kestävyyden vahvistamisen tiekartta on askel oikeaan suuntaan, mutta ei nimeä varsinaisia toimenpiteitä. Tarkemman suunnitelman viivästyminen voi vaarantaa julkisen talouden kehitysnäkymät, Vilmunen toteaa.

Arviointineuvoston puheenjohtajan Jouko Vilmusen mukaan koronakriisi osoitti finanssipolitiikan liikkumavaran arvon. Kuva: Hanna Oksanen / Turun yliopisto

Neuvoston patistelun taustalla on se, että koronakriisin laskun maksu ei ole ainoa huolenaihe.

Vanha vihulainen eli kestävyysvajekin on yhä ratkaisematta. Julkisen talouden ahdinkoa pahentaa se, että työikäisen väestön osuus laskee samalla kun vanhuusväestön osuus ja hoivamenot kasvavat. Nykyisillä suunnitelmilla ja keinoilla julkisen talouden tasapainottaminen vuoteen 2023 ei tule arviointineuvoston mukaan onnistumaan.

– Todennäköisesti meidän kestävyysvajeemme on pahentunut pandemian hoidon aikana. Kaipaamme selkeämpää suunitelmaa ja konreettista reittikarttaa, jolla vakautetaan julkinen talous ja parannetaan pitkän aikavälin kestävyyttä.

Työllisyyskeinot selkeämmiksi

Neuvosto käyttää raportissaan myös paljon aikaa hallituksen työllisyytoimien arviointiin.

Kertauksen vuoksi ennen koronaa määritellyssä hallitusohjelmassa oli tavoitteena, että Suomen työllisyysaste nousisi 75 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä. Työllisten määrä kasvaisi tällöin 60 000 henkilöllä.

Työllisyyden kasvu määriteltiin samalla valtion yhdeksi pääasialliseksi tulojen kasvun lähteeksi.

Työllisyysaste ylsi 73 prosenttiin vuonna 2019, mutta koronakriisi käänsi positiivisen trendin.

Viime vuonna vastauksena huonontuneeseen talous- ja työllisyystilanteeseen hallitus asetti tavoitteekseen lisätä työllisyyttä 80 000 henkilöllä pidemmällä aikavälillä.

Neuvosto kiitteleekin raportissaan, että hallitus on tehnyt työllisyyttä lisääviä toimia. Näitä ovat varhaiseläkejärjestelmän poistaminen ja aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan liittyvät lisätoimenpiteet sekä oppivelvollisuusiän pidentäminen.

Mutta sitten tulevat moitteet.

Osa hallituksen toimista on neuvoston mukaan todennäköisesti heikentänyt työllisyysnäkymiä ja lisäksi osa toimista, vaikka niillä työpaikkoja saataisiinkin, tulevat niin kalliiksi eli lisäävät julkisia menoja eivätkä siis toimi tavoitteiden mukaisesti taloutta vahvistavana.

– Hallituksen työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaankin merkittäviä lisätoimia. Työllisyystoimien arviointi tulee olla kattavaa, koska niiden julkistaloudelliset vaikutukset ovat tärkeitä. Toisin sanoen myös negatiitivet vaikutukset on otettava huomioon. Työllisyyden kasvu on keskeisessä asemassa kestävyysvajetta pienennettäessä, sanoo Vilmunen.

Lue lisää: