1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. 5G

Useisiin pohjalaiskuntiin vedottu 5G-verkon pysäyttämiseksi – emeritusprofessori: "On edettävä lain kautta, jos kunnat eivät siihen pysty"

5G-verkon vastustajat ovat huolissaan säteilyn vaikutuksesta terveyteen.

5G
Laajakaistan tukiasema Vantaan Vaaralassa.
5G-teknologiaan liittyvillä taajuuksilla on lyhyempi kantama kuin aiemmin käytössä olleilla, ja siksi tukiasemia tarvitaan tiuhempaan.Ilkka Klemola / Yle

5G-verkko levittäytyy yhä laajemmalle Suomessa, mutta samaan aikaan toisaalla tehdään työtä sen pysäyttämiseksi.

Netissä on kerätty nimiä aloitteisiin, joissa halutaan panna verkon leviäminen jäihin. Nimiä on kerätty koko maasta ja kohdennetusti muun muassa kaksikielisistä pohjalaiskunnista.

Käsittely ei silti ole johtamassa kuntatasolla juuri mihinkään.

Allekirjoitusten määrä Pohjanmaalla vaihtelee kunnittain runsaasta paristakymmenestä yli sataan.

Allekirjoittajat haluavat, että kunnat pysäyttävät 5G-verkon etenemisen, kunnes riippumattomat tutkimukset vahvistaisivat, että nykyinen kokonaissäteily 5G:llä vahvistettuna on turvallista terveydelle.

Aloite on käsitelty osassa pohjalaiskuntia, esimerkiksi Vaasassa marraskuussa ja Närpiössä joulukuussa. Pedersöressä asia käsiteltiin viikko sitten, ja maanantaina se oli listalla Kristiinankaupungissa.

Sen sijaan esimerkiksi Luodossa aloitetta ei edes oteta käsittelyyn, sillä asia ei kuulu kunnan toimivaltaan.

Lue myös: Nopea 5G-mobiiliverkko jää osassa Suomea vain haaveeksi – tukiasemia ei saa rakentaa, koska ne häiritsevät venäläisten yhteyksiä

Kunnilla ei asiassa toimivaltaa

Osassa pohjalaiskuntia lausuntoon on haettu näkemystä esimerkiksi Yhdyskuntarakentamisen lautakunnalta, Länsirannikon ympäristöyksiköltä ja Säteilyturvakeskuksesta, mikä on paikoin viivästyttänyt aloitteiden käsittelyä.

Kunnanhallitukset ovat kuitenkin päätyneet pääosin toteamaan, ettei kunnalla ole mahdollisuutta vaikuttaa tukiasemien rakentamiseen.

– Kaupungin toimivalta ei ylety operaattorien toimintaan, joka pohjautuu valtioneuvoston heille myöntämiin verkkotoimilupiin, todetaan Vaasan kaupungin lausunnossa.

Säteilyn raja-arvot on määritelty sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (siirryt toiseen palveluun), ja operaattorien tehtävä on valvoa niiden toteutumista. STUK taas valvoo operaattorien toimintaa ja 5G-verkon säteilyturvallisuutta, muistuttavat kunnat.

Kristiinankaupungin ja Närpiön teksteissä todetaan kuitenkin, että koska osa kuntalaisista on huolissaan säteilyn raja-arvoista ja suojatoimenpiteistä, lienee tarpeen korostaa, että STUK antaa konkreettisia neuvoja siitä, miten matkapuhelinten säteilylle altistumista voidaan vähentää.

Myös joukko lääkäreitä perusti viime vuonna kansalaisaloitteen, jonka mukaan 5G-verkon käyttöönottoa on lykättävä, kunnes sen vaikutukset luontoon ja ihmisten terveyteen on tutkittava. Se keräsi runsaat 16 000 allekirjoitusta.

Terveysvaikutuksista erimielisyyttä

Säteilyturvakeskus STUK on tunnistanut 5G-verkon herättämän huolen säteilyturvallisuudesta (siirryt toiseen palveluun). STUK nojaa kuitenkin olemassa olevaan tutkimukseen, jonka mukaan rakenteilla oleva, aluksi 3,5 gigahertsin (GHz) taajuusalueella toimiva verkko ei erityisesti eroa aiemmista 2G-, 3G- tai 4G-verkoista.

Myöskään myöhemmin käyttöön otettavilla millimetriaalloilla ei tutkimustiedon valossa arvioida olevan haitallisia terveysvaikutuksia, kun altistuu alittaa raja-arvot.

5G-verkkojen vastustuksen vaasalainen primus motor, eläkkeellä oleva emeritusprofessori Rainer Nyberg on eri mieltä. Hänen mukaansa myös vanhojen verkkojen säteily on todellinen terveysvaara, mutta 5G vielä moninkertaistaa yhteenlasketun säteilyn.

Nyberg ei myöskään niele STUKin väitettä siitä, että tulossa olevat millimetriaallot eivät juuri vaikuttaisi muuhun kuin kudosten lämpenemiseen.

– Se on sama kuin sanottaisiin, että kynttilästä tulee vain lämpöä, eikä valoa lainkaan, hän vertaa.

It-pioneeri käänsi kelkkansa eläkkeellä

Rainer Nyberg on kantava voima myös koko EU:n tasolla jo vuonna 2017 käynnistetyssä lääkärien ja tutkijoiden vetoomuksessa (siirryt toiseen palveluun), jonka on tähän mennessä allekirjoittanut yli 400 ammattilaista, heistä 80 professoreja. Myös siinä vaaditaan pysäyttämään 5G:n eteneminen.

Heidän mukaansa terveys on turvattava ennen kokonaissäteilyn lisäämistä. Osan tutkijoista mukaan nykyiset viitearvot eivät suojaa terveyttä ja ympäristöä, vaan ovat aivan liian korkeat.

Monin paikoin verkon eteneminen on onnistuttu pysäyttämään, ja jos kunnat eivät Suomessa siihen pysty, asia on vietävä hallitukselle ja edettävä lain ja lakimiesten avulla, sanoo Nyberg.

Rainer Nyberg on Åbo Akademista eläköitynyt psykologi, valtiotieteiden maisteri ja emeritusprofessori, joka sai aikanaan opinahjonsa opettajakunnan ensimmäisen tietokoneen tehdessään väitöskirjaa.

Työurallaan Nyberg myös muun muassa kirjoitti 90-luvulla teoksia informaatioteknologian hyödyistä, kuten kirjan Utbilda via internet - Handbok i IT-pedagogik.

Langattoman tiedonsiirron riskeihin hän havahtui vasta eläkkeellä.

– Kesti 11 vuotta, ja sitten huomasin, että olen huijannut ihmisiä. Nyt ymmärrän, että langattomuus on vaarallista. Kaapeli ja valokuitu ovat aivan toinen asia, ja niitä pitäisi käyttää kunnes viitearvot on korjattu, Nyberg sanoo.

Verkko kasvaa koko ajan

Elisan Pohjanmaan aluejohtaja Niklas Granholm pitää aloitteita, keskustelua ja kritiikkiä normaalina uusien asioiden yhteydessä, mutta ei osaa arvioida, onko 5G-verkon vastustus Pohjanmaalla yleisempää kuin muualla Suomessa.

Elisan 5G-verkon alueella asuu nyt noin kaksi miljoonaa suomalaista. Peitto aloitetaan yleensä ydinkeskustoista mistä se laajenee asuinalueille, mutta Vaasassa painopiste oli aluksi kampus- ja yritysalueella.

Vastustus ei vaikuta operaattorin toimintaan.

– Suomalaisten nopeiden laajakaistayhteyksien tarve on suuri, ja korona-aikana lisääntynyt etätyö vain korostaa sitä. Siinä 5G on yksi keino, sanoo Granholm.

Lue seuraavaksi:

5G-kännyköitä ja -nettiä kaupataan jo, vaikka verkon rakentaminen on vasta alussa – professori kyseenalaistaa 5G:n hyödyt puhelinkäytössä

Lue seuraavaksi