1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työelämä

Luetko sinäkin työsähköposteja lomalla, vaikka ei ole pakko? Suomalaiset tekevät Euroopan eniten töitä vapaa-ajalla

Suomalainen työntekijä joustaa enemmän kuin eurooppalaiset kollegansa, mutta jousto on molemminpuolista: meillä on myös hyvät työnantajat.

työelämä
Helmi Saksala .Yrittäjä. Autiosaari.
"Päätin, etten tee töitä iltaisin ja viikonloppuisin", sanoo yrittäjä Helmi Saksala. Markku Rantala / Yle

Yrittäjä Helmi Saksala ei juurikaan tee vapaa-aikana töitä.

– Tein varhaisessa vaiheessa päätöksen, etten tee töitä iltaisin ja viikonloppuisin. Siihen on monta syytä, mutta ehkä päällimmäisenä se, että olin aiemmin tapahtuma-alalla töissä ja huomasin, että iltaisin tehty työ kuormittaa minua, Saksala sanoo.

Luovassa työssä kiire ja kireiden aikataulujen tuntu haittaa luovuutta. Saksala kirjoittaa ja valmentaa yrityksiä tarinoiden parissa Autiosaari-yrityksensä kautta.

Hän sanoo, että työn ja vapaa-ajan erottaminen onnistuu hyvällä valmistautumisella.

Helmi Saksala .Yrittäjä. Autiosaari.
Helmi Saksala on yrittäjä, mutta hän haluaa erottaa työn ja vapaa-ajan. Markku Rantala / Yle

Työtä suunnitellessaan hän jättää kokonaan lauantain ja sunnuntain pois kalenterista.

Joskus asiakas ottaa yhteyttä vapaalla ja asialla on kiire, Saksala sanoo tekevänsä poikkeuksen. Mutta tapaukset, joissa asialla olisi oikeasti kiire, ovat harvinaisia.

Saksala sanoo olevansa parhaimmillaan aamupäivisin ja iltapäivisin. Hän ajattelee, että työtä kannattaa tehdä silloin kun on tehokkaimmillaan.

Yrittäjänä Saksala on harvinainen. Mutta jopa suomalaisiin palkansaajiin verrattuna hän on epätavallinen.

Suomalaiset työntekijät ovat Euroopan kovimpia tekemään vapaalla töitä.

EU-työvoimatutkimuksessa vuodelta 2019 Suomi erottuu selvänä tilastokärkenä. Työ ja vapaa-aika sekoittuvat. Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan taas yli puolet suomalaisista vastaa työsähköposteihinkin lomilta.

Tilastokeskuksen mukaan vain vajaa kolmannes suomalaisista työllisistä oli välttynyt siltä, että työasioilla häirittiin vapaa-ajalla. Tiedot nosti esiin erikoistutkija (siirryt toiseen palveluun)Hanna Sutela blogissaan. (siirryt toiseen palveluun)

EU:ssa keskimäärin tältä välttyvien osuus oli kaksinkertainen.

Yrittäjille yhteydenottoja vapaa-aikana tulee enemmän kuin palkansaajille, korkeasti koulutetuille taas useammin kuin matalammin koulutetuille niin Suomessa kuin EU-tasolla.

Suomi on siitä poikkeus, että jopa työntekijäasemassa olevia hätyytellään työasioilla vapaa-aikana useammin kuin EU-tasolla kaikkia työllisiä keskimäärin.

EU-tasolla yrittäjiä koskevat luvut taas jäävät hieman jälkeen Suomen kaikkia työllisiä kuvaavista keskiarvoista, mitä tulee yhteydenottojen yleisyyteen.

Työ liukuu vapaalle, mutta jousto on molemminpuolista

Työn ja vapaa-ajan sekoittumiselle on monia syitä.

Suomessa työntekijät ovat esimerkiksi verrattain hyvin koulutettuja. Moni työpaikka on myös asiantuntijatyö.

– Se että maiden välillä on eroa työ- ja vapaa-ajan hämärtymisessä liittyy osin tähän, Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela sanoo.

Suomi on myös myöhään teollistunut ja kaupungistunut maa, Sutela muistuttaa. Iso osa työvoimasta työskenteli pitkään maataloudessa pienillä tiloilla, Sutela sanoo. Niissä naisten ja miesten työpanos on ollut tärkeää. Kaikkien työpanosta on tarvittu.

– Maatalousyhteiskunnassa ja pientiloilla työ ja muu elämä on ollut koko ajan limittynyttä, Sutela sanoo.

Kansainvälisen tutkimuksen perusteella suomalaiset myös odottavat työltä enemmän kuin esimerkiksi keskieurooppalaiset.

Siinä missä vaikkapa saksalaisille työ on työtä, ja sen jälkeen on muu elämä, suomalaisille työ on tärkeä osa elämänsisältöä. Työltä odotetaan mielekkyyttä ja kehittymismahdollisuuksia, se on osa elämän sisältöä, Sutela muistuttaa.

– Esimerkiksi tapaamani saksalaiset ja itävaltalaiset tutkijat ovat korostaneet, että heillä ihmiset toteuttavat ambitioitaan pikemminkin työn ulkopuolella.

Sutela painottaa, että työn mielekkyys on positiivinen asia.

Hanna Sutela, Statistikcentralen
Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela sanoo, että Suomessa on hyvin omanlaisensa työelämä verrattuna moniin muihin Euroopan mainiYle/Jaani Lampinen

Vaara on, että rajoja työn ja vapaan välillä ei osata pitää.

Suomalaiset ovat sitoutuneita ja haluavat tehdä työnsä hyvin.

– Jos työ kuormittaa ja asiat pyörivät häiritsevästi mielessä silloinkin kun ei haluaisi, ollaan ikävällä maaperalla, Sutela sanoo.

Osa haluaa hallita töitään niin, että hoitaa esimerkiksi sähköpostilla asioita myös vapaalla. Osaa se kuormittaa.

– Suomessa työelämä on eurooppalaisittain laadukasta. 70 prosenttilla on liukumaa käytössä, Euroopassa keskimäärin 40 prosentilla. Meillä on keskimäärin enemmän vaikutusmahdollisuuksia palkansaajilla. Meillä työ läikkyy vapaa-ajalle enemmän kuin Euroopassa. Toisaalta on etenkin naispalkansaajilla myös kiirettä, Sutela toteaa.

Tämä koskee palkansaajia. Yrittäjien työ on aika samanlaista Suomessa kuin muuallakin Euroopassa.

Työsähköposteja luetaan tavan vuoksi lomalla, toisaalta myös valmistelun

Etenkin älypuhelimien yleistyminen on lisännyt ihmisten tavoittavuutta. Työt kulkevat koko ajan taskussa mukana, jos niin haluaa - ja joskus vaikka ei haluaisikaan.

Etätyössä työ- ja vapaa-aika sekoittuvat väistämättä entistä enemmän. Töitä tehdään kotona, jossa myös vietetään vapaa-aikaa. Etätyössä myös työt venyvät helposti.

Puolet suomalaisista lukee työsähköpostejaan lomallakin. Ylemmistä toimihenkilöistä luku on 75 prosenttia.

– Kun ottaa huomioon, että 15 prosentilla suomalaisista palkansaajista ei edes ole työsähköpostia, luku on suuri, Sutela sanoo.

Vain kuusi prosenttia sanoi, että heidän oletetaan seuraavan sähköpostiaan lomalla.

Monelle vilkuilu on vain tapa. Turha sellainen.

– Jos kyse ei ole työnhallinnan strategia, se voi olla vain kuormittava tapa, Sutela arvioi.

Usein kyse on molemminpuolisesta joustosta. Työntekijä hoitaa työasioita myös vapaalla, toisaalta työnantaja antaa työntekijälle vapauksia.

"Yöllä en vastaa puhelimeen"

Maksupääteyrityksessä työskentelevä Henri Halminen sanoo tekevänsä enimmäkseen töitä työaikana. Asiakaspalvelu on auki 9-16.30. Mutta tarvittaessa hän hoitaa työt myös aamuisin ja iltaisin, vapaa-ajalla.

– Joskus on tulipaloja, asiakkaat ovat yhteydessä työajan ulkopuolella, esimerkiksi maksupääte tai rahaliikenne ei toimi. Silloin joutuu tekemään vapaa-ajallakin töitä.

– Yöllä en vastaa puhelimeen.

PIkaviestejä Halminen katsoo myös vapaalla. Toisaalta työpaikan slack-pikaviestisovelluksessa on myös työhön liittymättömiä vapaa-ajan ryhmiä, kuten afterwork-keskustelu.

Henri Halminen yrityksesta Poppay.
Henri Halminen joustaa mielellään, jotta työt sujuvat hyvin. EU-direktiivejä työ- ja vapaa-ajan erotteluun hän ei kaipaa.Markku Rantala / Yle

– Toki rajansa kaikella, jos työ tulisi joka päivä vapaa-ajalle, se olisi liikaa, hän sanoo.

Tuuraajat eivät välttämättä tiedä, miten asiat toimivat. Siksi Halminen on hoitanut tarvittaessa lomiltakin työasioita.

– En koe sitä mitenkään taakkana. Olen tottunut siihen. On myös helpompi palata lomalta töihin kun on vähän jyvällä siitä, mitä kaikkea sillä aikaa on tapahtunut, Halminen sanoo.

Myös työnantaja on Halmisen mukaan joustava, esimerkiksi vapaapäivien suhteen.

Halminen sanoo olevansa yhden miehen tiimi pienessä firmassa. Tai aiemmin pienessä, nyt 40 henkilön Poplapay-yritys on siirtynyt osaksi 2000 ihmistä työllistävää Netsiä.

Halminen miettiikin, tuleeko suuren yrityksen osana joustamaan yhtä paljon kuin työskennellessään pienelle firmalle, jossa kaikki tuntevat toisensa.

"Työ- ja vapaa limittyvät etätöissä entistä enemmän"

Pandemia-aika on ollut siitä erikoista, että Halmisen koti on toiminut työpaikkana, kuntosalina, lounasruokalana, välillä jopa koululuokkana ja tietenkin kotina. Vapaa-aika ja työaika ovat sekoittuneet ja töistä on vaikeampi irrottautua.

– Aiemmin en ollut etätöistä innoissani, nyt olen tottunut tekemään töitä kotona. Hankin juuri uuden työpöydänkin sitä varten.

– Toimistolla käyminen on lähes terapiaa nykyisin, Halminen sanoo. Toisaalta julkisilla tehty lähes tunnin työmatka vie aikaa. Etätyössä työmatkaa ei ole ja se tuo lisää vapaa-aikaa.

Pandemian myötä myös EU-parlamentti on kiinnittänyt huomiota työn ja vapaa-ajan sekoittumiseen. Tammikuun puolivälissä hyväksyttiin aloite, josta saattaa tulla direktiivi, joka kieltää työnantajan yhteydenotot vapaa-ajalla. Siis jos työntekijä ei niitä halua.

Parlamentin työllisyyskomitea halusi kiinnittää huomiota kulttuuriin, jossa pitää olla koko ajan tavoitettavissa. Siitä saattaa olla haittaa työn ja elämän tasapainolle sekä fyysiselle terveydelle, hyvinvoinnille ja mielenterveydelle.

Aloitteessa eli päätöslauselmassa todetaan, että digitaaliset välineet ovat tuoneet työnantajille ja työntekijöille monia hyötyjä, kuten joustavuutta, lisää itsenäisyyttä, mahdollisuuksia parantaa työ- ja yksityiselämän tasapainoa. Vastapainona ovat eettiset, oikeudelliset ja työhön liittyvät haasteet, kuten kuten työn tehostuminen ja työajan pidentyminen – työn ja yksityiselämän rajojen hämärtyminen.

Lue myös:

Sairauspoissaolot kääntyivät viime vuonna laskuun – Mielenterveysongelmien kasvu sairausloman syynä on pysähtynyt

Joillekin työstä tulee yhä mielenkiintoisempaa, toisille käy päin vastoin – "Ihmisille jää työ, joka vaatii jonkinlaista luovaa ajattelua"

EU-parlamentti vahvisti aloitteensa: Työntekijälle oikeus sulkea känny ja sähköposti vapaa-ajalla

Lue seuraavaksi