1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuriala

Kulttuurialasta tuli korona-ajan hylkiö, eivätkä taiteilijat koettele rajoituksia – asiantuntijan mukaan oikeuksiin kajoaminen on hyväksytty hiljaa

Julkisella vallalla on velvollisuus järjestää kulttuuripalveluita, muistuttaa valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiainen.

kulttuuriala
Sirkustaiteilija ja näyttelijä Thom Monckton, Ateneumin taidemuseon sali, 21.08.2017.
Taide- ja kulttuuriala on rajoitusten myötä kuilun partaalla. Kuvassa sirkustaiteilija ja näyttelijä Thom Monckton Ateneumin taidemuseossa syksyllä 2017.Jari Kovalainen / Yle

Kulttuuri- ja tapahtuma-alan korona-ahdinko jatkuu entisellään ainakin seuraavat puoli vuotta. Luvassa lienee edelleen esimerkiksi ravintola-alaan verrattuna tiukkoja ja ehdottomia rajoituksia, jopa sulkupäätöksiä. Kohtalon sinetöi perustuslakivaliokunnan lausunto hallituksen tartuntatautilakiesitykseen (siirryt toiseen palveluun) viime viikon perjantaina.

Tätä mieltä on valtiosääntöoikeuden dosentti, Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Pauli Rautiainen.

Hän toteaa, että tartuntatautilaki on ollut yleisötilaisuuksien osalta epäselvä jo ennen korona-aikaa, eivätkä perustuslakivaliokunnan nyt puoleksi vuoden hyväksymät muutokset lakiin kuin korkeintaan lisää sen epäselvyyttä.

– Perustuslakivaliovaliokunta havaitsee ongelman, mutta ei ratkaise sitä. Valiokunta vain totesi lausunnossaan, etteivät tartuntatautilakiin tammikuussa tehdyt muutokset sovi yhteen lain muun sääntelyn kanssa. Sääntelyn selkeyttäminen jää oikeuskäytännön varaan.

Rautiainen tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kulttuuritapahtumien yleisörajoitusten oikeudellinen pitävyys ei käytännössä tule testatuksi – ellei sitten joku järjestä tapahtumaa rajoituksista huolimatta.

– Jos taiteilijat alkaisivat laajamittaisesti kyseenalaistaa rajoitustoimia, suhtautuminen kyseenalaistamisiin tulisi näkyväksi poliisitoiminnan kautta. Mutta koska näin ei ole tapahtunut, keskustelemme abstrakteista lähtökohdista.

Palataan abstrakteihin lakipykäliin myöhemmin tässä jutussa.

Kapellimestari Santtu-Matias Rouvali (selin) johtaa Tampere Filharmoniaa Tampere-talon salissa.
Santtu-Matias Rouvalin johtama Tampere Filharmonia konsertoi monien muiden orkestereiden tapaan tyhjälle salille mutta lähettää esitykset verkossa.Kaapo Kamu / Tampere Filharmonia

Eri aloja kohdellaan rajoitusten kanssa eri tavalla

Kulttuuri- ja tapahtuma-alalla työskentelevät ovat koronapandemian aikana tottuneet epäselviin rajoituksiin ja niiden tulkintoihin sekä ylipäänsä oman alansa eriarvoiseen kohteluun muihin aloihin verrattuna.

Esimerkiksi Helsingissä ravintolat ja baarit saavat tälläkin hetkellä pitää ovensa auki yhteentoista saakka illalla, mutta yleisölle avoimet julkiset tilat, kuten kulttuuritalot ja museot, on suljettu. Yle uutisoi tänään keskiviikkona, että kulttuuri- ja tapahtuma-alaa koskevat rajoitukset jatkuvat ainakin helmikuun loppuun saakka.

Kauppakeskukset ovat ruuhka-aikoina pullollaan väkeä, kun samaan aikaan kaikki sisä- ja ulkotiloissa järjestettävät tapahtumat on kielletty, ellei kysymys ole "ehdottoman välttämättömästä" yleisötilaisuudesta. Silloinkin paikalla saa olla korkeintaan kymmenen ihmistä.

Oma lukunsa ovat ravintoloissa ja baareissa järjestettävät live-esitykset ja niiden vaikutukset rajoituksiin. Mikkeliläinen teatteriravintolan pitäjä Pauliina Hukkanen äimisteli asiaa hiljattain Ylelle. Hänen ravintolassaan tilanne on se, että jos esiintyjää ei ole, 120 paikan salissa saa olla 90 asiakasta. Jos esiintyjä esiintyy, salin sallittu asiakasmäärä on 20.

– Tarttuuko se korona ruokaillessa herkemmin, jos paikalla on pianisti? Hukkanen kysyi.

Asiantuntija Pauli Rautiaisen mukaan kysymys on kulttuuri- ja tapahtuma-alan epäselvästä oikeudellisesta asemasta. Rautiainen oli apuna, kun joensuulainen valotaiteilija Kari Kola valitti Itä-Suomen aluehallintoviraston tekemistä tapahtumarajoituksista hallinto-oikeuteen. Asia on parhaillaan vireillä, mutta sen ratkaisemisessa voi kestää pitkäänkin.

Ravintoloitsija Hukkanen puolestaan sai asiaan jonkinlaisen ratkaisun aluehallintovirastolta: kyseessä ei ole tapahtuma eli tiukemmat rajoitukset eivät päde, jos tilaisuutta ei markkinoida.

– Oikeustilan selkeytyminen on kiinni yksittäisten toimijoiden aktiivisuudesta, Rautiainen sanoo.

Julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen.
Kulttuuriset oikeudet ja niiden rajoittaminen koskettavat taiteilijoita, toimialoja ja koko väestöä. – Eniten olen huolissani perus- ja ihmisoikeuksista eli väestön näkökulmasta, Pauli Rautiainen sanoo.Retu Liikanen / Yle

Vanha nainen vitriinissä oli liikaa poliisille

Taiteen vapaus on Suomessa perusoikeus. Siihen kuuluu oikeus tehdä taidetta ja esittää sitä. Tulkittavaksi jää se, onko paikan päälle saapuva yleisö olennainen osa taide-esitystä.

Toisaalta kunnilla on Suomessa velvollisuus järjestää asukkailleen taide- ja kulttuuritoimintaa. Rautiaisen mukaan voisi perustellusti kysyä, ovatko kunnat rikkoneet tätä velvollisuuttaan, kun ne ovat ajaneet kulttuuritoiminnan minimiin. Vastaavaa debattia käytiin keväällä kirjastoista, jotka suljettiin kokonaan. Sittemmin ovia on päädytty pitämään auki, tosin useimmissa tapauksissa hyvin rajoitetusti.

Rautiainen, joka käsittelee aihetta perusteellisemmin blogissaan (siirryt toiseen palveluun), korostaa toistuvasti eroa abstraktin ja konkretian välillä. Lain kirjain on abstrakti, ja sen tulkintaa ovat esimerkiksi edellä mainitut esimerkit.

Taiteilija tekemässä taidetta on konkretiaa.

Rautiaisen mielestä hyvä esimerkki lain soveltamisesta on Baltic Circle -nykyteatterifestivaalille vuonna 2014 tuotu Dries Verhoevenin teos Ceci n'est pas... Teoksessa vanhempi naishenkilö istuu tuolilla lasivitriinissä alastomana, mutta kasvoillaan naamari.

Poliisin sensuroi Helsingin Lasipalatsin aukiolle suunniteltua teosta etukäteen, koska poliisin mukaan teos loukkasi (siirryt toiseen palveluun) sukupuolisiveellisyyttä. Sen saisi esittää vain, jos nainen pukisi ylleen alusvaatteet. Niin lopulta myös toimittiin.

dries verhoevens ceci n'est pas
Ceci n'est pas mon corps -teos esillä Helsingin keskustassa osana Baltic Circle -festivaalin ohjelmaa 16. marraskuuta 2014. Esiintyjälle jouduttiin lisäämään alusvaatteet.Christopher Hewitt / Baltic Circle

Rautiainen avusti teoksen tuottanutta Q-teatteria tapauksen jälkipuinnissa. Korkein hallinto-oikeus totesi kolme vuotta myöhemmin, että poliisi rajoitti päätöksellään sanan- ja taiteenvapautta.

Kulttuuri- ja tapahtuma-alaan kohdistuneista koronarajoituksista on tehty yksittäisiä valituksia, mutta järjestelmää ei ole tähän mennessä testattu yhtä konkreettisesti kuin Baltic Circle -festivaali teki seitsemän vuotta sitten.

– Hyväksymme hiljaisesti kulttuurisiin oikeuksiin tehtävät rajoitukset, Rautiainen sanoo.

Tällä hetkellä voimassa olevan tartuntatautilain perusteella yksityisiä tiloja ei voida määrätä suljettavaksi, vaan esimerkiksi yksityiset museot ovat pitäneet ovensa kiinni suositusten mukaisesti omasta tahdostaan. Linja näyttäisi alkavan rakoilla, sillä esimerkiksi Didrichsenin taidemuseo Helsingissä avasi ovensa maanantaina.

"Olemme hyvin kaukana asian kuntoon laittamisesta"

Moni kulttuurialalla uskoo, että taidetta ja kulttuuria rajoitetaan ankarasti siksi, koska niiden rajoittamista ei vastusteta äänekkäästi ja koska tiukat rajoitukset edes jollain alalla luovat mielikuvaa tehokkuudesta.

Mutta miten kokonaisuus saadaan kuntoon, jos edes tartuntatautilain muutos ei lupaa parempaa? Pauli Rautiaisen mukaan kysymys on siitä, otammeko taide- ja kulttuurialan vakavasti.

– Meidän pitää kysyä itseltämme yhteiskuntana, mitä meistä kertoo se, että emme ole välittäneet näistä kysymyksistä yhtä paljon kuin toisista.

Samanlaista keskustelua rajoituksista ja niiden paljastamista asenteista kulttuuria kohtaan on käyty muun muassa Saksassa. Oikeusjutun rajoituksista nostanut baritonitähti Christian Gerhaher arvioi hiljattain Ylelle, että vallankäyttäjien uusi sukupolvi poikkeaa aiemmista.

– He ovat ensimmäistä sukupolvea, joka sai koulussa huonompaa kulttuurin opetusta. Se oli historiallinen virheliike, joka näkyy nyt lakeja säädettäessä, Gerhaher sanoi Yle Uutisten tv-jutussa.

Vankiteatteri.
Kuopion kaupunginteatterin lavalla nähtiin joulukuussa vankilateatteria. Neljän vangin esittämää Maastanosto-näytelmää pääsi silloisten rajoitusten perusteella seuraamaan 40 ihmistä kerrallaan.Toni Pitkänen / Yle

Rautiainen nostaa esimerkiksi suhtautumisestamme Sitran pari viikkoa sitten julkaiseman muistion (siirryt toiseen palveluun) Valtioneuvoston ydin kriisitilanteessa.

– Siinä kiinnitetään huomiota moniin kysymyksiin, mutta ei siihen, että päätöksenteossa on kohdeltu eri toimialoja eri tavoin. Jos emme ole valmiita edes analysoimaan tilannetta, olemme hyvin kaukana asian kuntoon laittamisesta.

Yhtä kaikki taide- ja kulttuurialaan kohdistuvat koronarajoitukset ovat Rautiaisesta mieltä avartava ikkuna suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen arvoihin.

Nuori nainen lasikopissa ei kiinnostanut poliisia

Baltic Circle -festivaalilla seitsemän vuotta sitten paljastui uusia näkökulmia poliisista, sananvapaudesta ja taiteen vapaudesta, mutta myös yhteiskunnasta laajemmin.

Lasipalatsin aukiolla sensuroitiin siis teosta, jossa esillä oli alaston vanhempi nainen. Puoli vuotta myöhemmin Kansalaistorilla Helsingissä nähtiin Encounter with Flies -performanssi, jossa alasti lasikopissa (siirryt toiseen palveluun) oli sillä kertaa nuori nainen, taiteilija Beate Linne.

– Siihen teokseen poliisi ei kiinnittänyt lainkaan huomiota, Rautiainen toteaa.

Lue lisää:

Katso Ylen uusi kulttuuriohjelma Kulttuuricocktail Live: Taide kriisien kourissa

Elokuviin tai teatteriin ei ole vieläkään asiaa pääkaupunkiseudulla – ovet pysyvät kiinni koko helmikuun

Tanssitunteja voisi kieltää ja kauppakeskustilaa sulkea – Markus Lohi: Tartuntatautilaki muuttuu aikaisintaan helmikuussa

Tartuntatautilakiesitystä muutettava: Perustuslakivaliokunta haluaa yrityksille korvauksia sulkemisesta, väliaikaiset muutokset voimassa vain kesäkuuhun

Saksalainen baritonitähti on valmis taistelemaan oikeudessa taiteen koronarajoituksia vastaan – olisiko sama mahdollista Suomessa?

Hallitus kertoi suunnitelmansa virusmuunnoksen pysäyttämiseksi: Nykyiset rajoitukset jatkuvat toistaiseksi – alueellisista toimista valtakunnalliseen epidemian torjuntaan

Ravintoloitsija äimistelee kahden koronarajoituksen valtavaa eroa asiakasmäärässä: "Tarttuuko se korona herkemmin, jos paikalla on pianisti?

Korkein hallinto-oikeus: Poliisilla ei ollut oikeutta kieltää taide-esityksen "alastonta mummoa"

Lue seuraavaksi