1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. oppiminen

Jatkuvasta oppimisesta on tulossa työturvallisuusriski – tutkija: “Vaatimukset osaamisen kehittämiselle ovat jatkuvia ja nopeita”

Työelämässä jatkuva uuden oppiminen on parhaimmillaan motivoivaa, mutta pahimmillaan kuormittavaa.

oppiminen
Gastrokirurgi Ville Väyrynen ja sairaanhoitaja ovat tietokoneen ääressä.
Tuttu tilanne monilla työpaikoilla: työntekijät opastavat toisiaan tietojärjestelmän käyttöön.Petri Aaltonen / Yle

Gastrokirurgi Ville Väyrynen teki vanhan Keski-Suomen keskussairaalan viimeisen leikkauksen ennen sairaalan muuttoa. Muutamaa tuntia myöhemmin hän teki upouuden sairaala Novan ensimmäisen kirurgisen operaation.

– Sairaalan muutto on malliesimerkki siitä, miten itse kukin joutuu keskellä työuraa opettelemaan uutta nopealla tahdilla, sanoo Väyrynen.

Sairaalan henkilökunta on tällä hetkellä kovilla, sillä normaalin hoitotyön ohella on opeteltava toimimaan uusissa tiloissa. Kaikki on uutta ovien avausjärjestelmistä ja rakennuksessa liikkumisesta lähtien.

Sairaala Novan keskuskäytävä.
Sairaalan muuton jälkeen työntekijöiden on otettava haltuun uudet toimintatavat ja tekniikka ilman, että potilaiden hoito keskeytyy. Petri Aaltonen / Yle

Oppiminen on innostavaa ja motivoivaa, mutta loputon uuden opettelu työssä on myös raskasta. Tämä on havaittu Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella, jossa jatkuvaa oppimista on tutkittu pitkään.

– Jatkuva oppiminen liittyy hyvin vahvasti työhyvinvointiin. Aikaisempien tutkimustemme perusteella ongelmia on nimenomaan siinä, että jatkuva oppiminen näyttää kuormittavan aika paljon, sanoo apulaisprofessori Kaija Collin Jyväskylän yliopistosta.

Uuden tahti voi uuvuttaa

Väyrynen aloitti erikoistumisensa kirurgiksi vuoden 2005 alussa ja viimeiset yhdeksän vuotta hän on toiminut gastrokirurgian erikoislääkärinä. Vaikka ihmisen fysiologia ei muutu, saa työssä oppia jatkuvasti uutta.

– Lääketiede kehittyy ja meidän pitää oppia uusia hoitolinjoja, uusia toimenpiteitä, robottiavusteista kirurgiaa ja muuta. Kyllä tässä eläkeikään asti riittää oppimista, sanoo Väyrynen.

Gastrokirurgi Ville Väyrynen, Keski-Suomen keskussairaala.
"Kurssittaa voi vaikka mihin, mutta se saattaa muuttua tehottomaksi jossain vaiheessa. Ainakin tässä työssä oppiminen tapahtuu käytännön työn kautta. " sanoo gastrokirurgian erikoislääkäri Ville Väyrynen.Petri Aaltonen / Yle

Väyrynen nauttii työssään uusien asioiden haltuun ottamisesta, mutta myös oppimisen varjopuoli tullut tutuksi. Kuormittavalta se tuntuu silloin kun oppiminen pakkotahtista.

– Se on turhauttavaa, jos oppiminen tulee pakolla huonon resurssoinnin, hallinnon tai jopa oman työn heikon hallinnan kautta, sanoo Väyrynen.

Kädet tietokoneen näppäimistöllä.
Nopeasti etenevä digitalisaatio tuo paljon uutta opittavaa työpaikoille.Petri Aaltonen / Yle

Iso kuormitustekijä työssä kuin työssä on digitalisaatio. Erilaisten sovellusten ja järjestelmien haltuunotto vie aikaa ydintyöstä. Lisäksi uuden oppimisen tahti työelämässä on nopeutunut, kertoo Collin.

– Vaatimukset osaamisen kehittämiseen työpaikoilla ovat jatkuvia ja myös niin nopeita, ettei niihin välttämättä pysty vastaamaan.

Seurauksena on se, että uusi asia opitaan vain pinnallisesti, mutta opittua ei pysty soveltamaan myöhemmin.

– Tutkimuksissa haastateltavat puhuivat kertakäyttöoppimisesta ja puolioppimisesta. Hyvinvoinnin ja kuormittavuuden näkökulmasta se ei ole järkevää, sanoo Collin.

Apulaisprofessori Kaija Collin, Jyväskylän yliopisto.
"Oppimisen kuormittavuuteen työpaikalla vaikuttavat digitalisaation lisäksi useat asiat. Ne voivat liittyä johtajuuteen, organisaatioon, ilmapiiriin, kulttuuriin tai vaikkapa tunteisiin." sanoo apulaisprofessori Kaija Collin. Petri Aaltonen / Yle

Laajassa eurooppalaisessa työterveystutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) on todettu jatkuvan oppimisen nousevan tulevaisuudessa yhdeksi työturvallisuusriskiksi.

– Meidän täytyisi nyt herätä siihen, että iso osa oppimisesta tapahtuu työtä tehdessä, ei kursseilla, sanoo Collin.

Ratkaisuja etsimässä

Tammikuussa alkanut Työsuojelurahaston rahoittama ja Collinin johtama tutkimushanke (siirryt toiseen palveluun) pyrkii selvittämään miten kestävää oppimista voitaisiin työpaikoilla tukea.

Kestävässä oppimisessa syntyy ensin ymmärrys, jota sitten pääsee hyödyntämään mahdollisimman nopeasti. Tavoitteena on oppia niin syvästi, että opittua pystyy soveltamaan myös muissa tilanteissa ja kauempana tulevaisuudessa.

– Lisäksi pyrimme löytämään organisaatioista uudenlaisia rooleja. Etsimme ihmisiä, jotka ovat lähimpänä työn arkea ja pystyvät tukemaan arjessa oppimista, kertoo Collin.

Tutkittavana on kolme erilaista työorganisaatiota: poliisi, ict-yritys ja sairaala.

Sairaanhoitaja Terhi Peltosaari säätää leikkausvalaisinta.
Sairaanhoitaja Terhi Peltosaari testaa uudenkarhean leikkaussalilampun valotehon säätöä.Petri Aaltonen / Yle

Kirurgille kollegoiden tuki on uuden oppimisen ja ongelmanratkaisun kannalta tärkeää, kertoo Väyrynen.

– Meillä kirurgeilla on viikossa kaksi tapaamista, joissa käydään läpi ongelmatapauksia ja katsotaan mitä tehdään. Se on ydinasia tätä työtä.

Väyrynen nostaa esiin aikataulutuksen, jota hän pitää kestävän oppimisen kannalta tärkeänä.

– Se vähentää stressiä, kun tietää milloin on aikaa perehtyä uuteen asiaan. Ei voi olla niin, että mennään aamulla töihin ja katsotaan, josko jossain välissä olisi aikaa.

Lue seuraavaksi