1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. akut

Miten Suomesta saataisiin akkualan suurvalta? Ministeriön strategiassa pitkä lista toimia: Akkualalle tutkijakoulu ja insinöörikoulutus

Strategiassa hahmotellaan Suomesta vastuullisen akkutuotannon kärkimaata.

akut
Nikkeli- ja kobolttisulfaatteja pulloissa.
Valtion enemmistöomistamalle Terrafamelle on valmistumassa Sotkamoon suuri akkukemikaalitehdas. Keskeisiä raaka-aineita saadaan alueen kaivokselta. Arkistokuva. Elisa Kinnunen / Yle

Suomessa on laitettu toiveita akkualan kasvuun, sillä akkuihin tarvittavia mineraaleja löytyy paikoin Suomesta, ja myös monenlaista alalla tarvittavaa teknologista osaamista löytyy.

Maan hallituksen suunnalla on haluja vauhdittaa akkujen ympärille kehittyvän liiketoiminnan kasvua. Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä on työstänyt kansallisen akkustrategian (siirryt toiseen palveluun), joka julkaistiin tänään.

Vuodelle 2025 tähtäävällä strategialla pyritään edistämään Suomen nousua vastuullisen akkutuotannon ja kestävän sähköistymisen kärkimaaksi.

– Työryhmä esittää strategiakaudelle 2021–2025 seitsemää tavoitetta: akku- ja sähköistymisklusterin kasvu ja uudistuminen, investointien kasvu, kilpailukyvyn edistäminen, tunnettuuden kasvattaminen maailmalla, vastuullisuus, keskeiset roolit alan uusissa arvoketjuissa sekä kiertotalouden ja digitaalisten ratkaisujen edistäminen, strategiassa listataan tavoitteiksi.

Tarkemmin tavoitteeksi listataan muun muassa Suomen vahva asema Euroopan merkittävimpänä kestävästi tuotettujen akkulaatuisten raaka-aineiden, akkukemikaalien ja jalostusteknologioiden tuottajana.

Lisäksi Suomella on hyvät edellytykset edetä arvoketjussa jalostusastetta kasvattamalla.

– Suomalaisyrityksillä on mahdollisuus ottaa merkittävä rooli Euroopan liikenteen ja koko yhteiskunnan sähköistymisessä, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) tiedotteessa.

Suomeen akkualan tutkijakoulu ja insinöörien koulutusohjelma?

Akkuihin tarvittavien mineraalien tuotannon ongelmat ovat viime vuosina olleet julkisuudessa. Kännyköihin, kannettaviin tietokoneisiin ja sähköautojen akkuihin tarvittavaa kobolttia tulee paljon Kongosta (siirryt toiseen palveluun), jossa osassa tuotantoa on mukana lapsityövoimaa.

Strategiassa katsotaankin, että Suomen mitattava ja todennettava vastuullisuus akkutuotannossa tarjoaa akkusektorille kilpailuedun.

Miten näihin ja moniin muihin tavoitteisiin päästään?

Strategiassa listataan toimenpiteiksi muun muassa yhteistyön ja osaamisen kehittäminen. Toimenpiteiksi ehdotetaan esimerkiksi kansainvälisesti arvostetun akkualan tutkijakoulun perustaminen ja akkuinsinöörien koulutusohjelman käynnistäminen.

Strategiatyössä on listattu myös Suomen akku- ja sähköistymisalan uhkia, heikkouksia, vahvuuksia ja mahdollisuuksia. Uhkana nähdään muun muassa se että Suomi ei onnistu kehittämään tuotteiden jalostusastetta, vaan jää raaka-ainetoimittajan rooliin.

Heikkouksina nähdään esimerkiksi kaivostoiminnan huono maine Suomessa, osaavan työvoiman puute ja pieni kotimarkkina.

Vahvuuksina nähdään sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä tuotanto ja merkittävät kallioperän varannot, muiden muassa. Mahdollisuuksia on esimerkiksi ilmastotavoitteissa ja sähköistymisessä trendinä.

Lue myös:

Ylen MOT-ohjelma käsitteli helmikuussa 2020 Suomen toiveita nousta akkualan suurvallaksi.

Katso MOT:n jakso, riittävätkö Suomen rahkeet akkualan suurmaaksi.

Aiempia uutisia aiheesta:

Terrafamen akkukemikaalitehdas sai ympäristöluvan Sotkamossa – tavoitteena tuottaa materiaalia etenkin eurooppalaisiin sähköautoihin ja niiden akkuihin

"Ei pystytä tekemään yhtä halvalla kuin Aasiassa" – Teollisuuden paluumuutosta Suomeen puhutaan paljon, mutta palaajia ei vielä näy

Lue seuraavaksi