1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kaivokset

Sodankylän uusi kaivos olisi malmirikkauksiensa vuoksi Euroopan merkittävimpiä, mutta se sijaitsee suojellulla Viiankiaavalla – kaivosyhtiö vakuuttaa: "Suo ei kuivu"

Kaivosyhtiö yritti rajata kaivosalueen Natura-alueen ulkopuolelle, vaikka malmi louhitaan suojellun suon alta.

Näkymä Viiankiaavan pohjoispäästä Särkikoskenmaan tienoilta Kuva: Kaija Kiuru

Sodankylään Viiankiaavan Natura-suojelualueen alle louhittavat kilometrien pituiset tunnelit ja maanalainen louhos eivät kaivosyhtiön mukaan vaarantaisi suojelualueen luontoarvoja.

AA Sakatti Mining Oy suunnittelee kaivosta Sodankylään, Viiankiaavan suoalueen alle, joka on suojeltu Natura 2000 -ohjelmassa EU:n luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella. Naturan lisäksi alue on suojeltu kansallisella soidensuojeluohjelmalla.

Sakatti nimellä tunnettu monimetallikaivoshanke kuuluu useiden arvioiden mukaan Euroopan merkittävimpiin.

Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostksen YVA:n liite paljastaa, että kaivosyhtiön konsultti pyrki YVA-selostusta pohjustavassa arviointiohjelmassa jättämään Viiankiaavan hankealueen ulkopuolelle, koska louhittava malmiesiintymä on syvällä kallioperässä eikä suoalueen pinnalla.

Näin yhtiö välttyisi hakemasta Natura-alueella toimimiseen vaadittavaa poikkeuslupaa valtioneuvostolta. Poikkeuslupa merkitsisi korkeampaa kynnystä luvan saamiselle kuin tavallinen ympäristö- ja vesitalouslupa.

Kaivoksen vastustajat epäilevät suunnitelmia ja moittivat YVA-ohjelmaa kohtuuttomaksi: aikaa lausuntojen antamiseen parin tuhannen sivun paketista on heidän mukaansa liian vähän.

"Luontoarvot eivät heikkenisi merkittävästi"

YVA-selostusta pohjustaneen arviointiohjelman teki konsulttiyhtiö Pöyry Finland Oy vuonna 2018. Viiankiaavan jättämisen hankerajauksen ulkopuolelle tyrmäsi Lapin ely-keskus, joka kehotti laajentamaan rajausta.

Nyt Lapin ely-keskuksen arvioitavana olevan YVA-selostuksen on tehnyt konsulttiyhtiö FCG Finnish Consulting Group Oy. Viiankiaapa on nyt hankealueessa mukana Lapin ely-keskuksen kehotuksen ansiosta.

Kaivosyhtiö on teettänyt konsulttiyhtiö Rambollilla Viiankiaavan Natura-arvion kaivoshankkeesta.

Rambollin johtopäätös on, että Viiankiaavan Natura 2000 -luontoarvot eivät merkittävästi heikentyisi, jos kaivostoiminnassa tehtäisiin tehokkaimmat toimet vahinkojen torjumiseksi. Tätä vaihtoehtoa kutsutaan nimellä VE1a tehostettuna erityisillä lievennystoimilla.

Tässä vaihtoehdossa kaivos louhittaisiin maan alle ja kulkutunnelien suuaukot ja rikastamo jätealueineen tulisivat kilometrien päähän Kuusivaaran alueelle.

Erityisiä lievennystoimia olisivat maanalaisen louhoksen vuotavien ruhjeiden ja kallionrakojen laaja-alainen tukkiminen jätekivestä ja sementistä sekoitettavalla pastalla eli tahnalla. Sitä valmistaisi maan alla toimiva pastalaitos.

Pastaa pumpattaisiin kallion halkeamiin ja ruhjeisiin estämään pohjaveden valuminen louhinnasta syntyvään tyhjään tilaan, jota myös täytettäisiin sitä mukaan, kun louhinta etenee. Menetelmää kutsutaan täyttölouhinnaksi.

Viiankiaapa säästettäisiin suunnitelmassa louhimalla kaksi malmiesiintymään vievää tunnelia. Vinotunneleiden pituus olisi viisi kilometriä ja halkaisija 8 metriä. Tunneleiden väliin jäisi 16 metriä leveä välipilari. Myöhemmin louhinnan edetessä vinotunneleiden määrä kasvaa jopa neljään.

Kaivoksen rikastamolta veisi viiden kilometrin tunneliverkosto Viiankiaavan alle malmilouhokseen. Kartta perustuu Sakatin kaivoshankkeen YVA-selostukseen. Kuva: Yle

Yhtiö yrittää välttää poikkeusluvan tarpeen

Rambollin johtopäätös tukee yhtiön johdon näkemystä, että vaihtoehdolla VE1a kaivos voidaan toteuttaa ilman valtioneuvoston poikkeuslupaa Natura-suojelusta.

Yhtiön kannalta konsultin näkemyksen hyväksyminen keventäisi lupaprosessia.

Valtioneuvoston päätöksestä voisi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja loppupeleissä valtaa olisi myös Euroopan Unionin tuomioistuimella. Natura perustuu EU:n normeihin ja tulkintojen poikkeuksista pitää olla EU-linjassa.

Jos katsottaisiin, että poikkeuslupaa ei tarvita, yhtiön ympäristö- ja vesitalouslupa käsiteltäisiin ensimmäisenä asteena Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa, jonka päätöksestä voi valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen ja viimeinen aste olisi korkein hallinto-oikeus.

Maanalainen kaivos etenisi yli kilometrin syvyyteen Viiankiaavan suojeltujen soiden alle. Malmia riittäisi nykytiedon valossa louhittavaksi 20 vuotta.

Kaivoksen tehdasalue rikastamoineen ja jätealueineen tehtäisiin suojelualueen ulkopuolelle. Rikastamoalueen ja maanalaisen louhoksen välille tehtäisiin viisi kilometriä pitkä tunneli. Maan alla louhittu ja murskattu malmi kuljetettaisiin rikastamolle hihnakuljettimella tai hissillä.

Kaivosjätti Anglo Americanin Suomen tytäryhtiön AA Sakatti Mining Oy:n ympäristövaikutusten arvion mukaan kaivoksesta tunneleineen tehtäisiin niin vesitiivis, etteivät Viiankiaavan Natura- ja muut suojeluarvot vaarantuisi.

Suojeltavat luontoarvot

Viiankiaavan monimuotoinen aapasuoluonto on suojeltu harvinaisten ja uhanalaisten kasvi- ja eliölajien sekä luontotyyppien takia. Joukossa on luontokadon uhkaamia lintulajeja, kukkia, saroja, sammalia ja suotyyppejä.

Rambollin selvityksen mukaan suojelluista luontotyypeistä ovat eniten uhattuina alueen letot.

Letot ovat pohjavedestä riippuvaisia runsasravinteisia suotyyppejä, joilla kasvaa näyttäviä saroja ja sammalia. Viiankiaavan lettojen luontodirektiivin suojelemia luontokadon uhkaamia lajeja ovat muiden muassa lapinsirppisammal, kiiltosirppisammal, isonuijasammal ja lettorikko.

Rambollin selvityksen mukaan Viiankiaavan letot voisivat heikentyä merkittävästi eli tuhoutua ilman pohjavesivuotojen laajamittaista tukkimista betonista ja louhosjätteestä sekoitettavalla pastalla.

Näiden kaivosyhtiön tarkoittamien "erityisten lievennystoimien" avulla kaivoksen vaikutukset olisivat vain vähäisiä, vakuuttaa Rambollin Natura-selvitys.

Viiankiaavan suomaisemaa koeporausalueen vieressä keväällä 2018. Kuva: Maija-Liisa Juntti / Yle

Toimitusjohtaja vertaa kaivostunnelia metrotunneliin

Yhtiön mukaan Viiankiaavan luontoarvot eivät merkittävästi heikkenisi ja poikkeuslupaa ei tarvittaisi.

– Hanke pystyttäisiin toteuttamaan ilman Natura-poikkeuslupaa, sanoo AA Sakatti Mining Oy:n toimitusjohtaja Pertti Lamberg.

Eikö suo kuivu?

– Ei, suo ei kuivu. Jos katsotaan infrarakentamista vaikka Helsingin metrossa, niin siellähän mennään meren ja soiden alla, eivätkä ne ole kuivuneet. Tämä on ihan normaalia infrarakentamista, millä pystytään estämään veden tulo rakenteisiin, vakuuttaa Lamberg.

Viiankiaavan luontoarvot voidaan säilyttää kaivoksesta huolimatta, lupaa AA Sakatti Mining Oy:n toimitusjohtaja Pertti Lamberg. Kuva: Tapani Leisti / Yle

YVA selostuksessa sanotaan, että Viiankiaavan pohjavesivaikutuksia on arvioitu vastaavista hankkeista olevien tietojen perusteella.

Esimerkkiä vastaavasta hankkeesta ei mainita, vaikka sellainen löytyy läheltä Ruotsin Pajalasta vain muutaman vuoden takaa. Ei vaikka sen aiheuttaman pohjavesivahingon jälkiselvityksen teki juuri konsulttiyhtiö Ramboll, jolta tilattiin myös Viiankiaavan Natura-arviointi.

Ruotsin Pajalassa kaivos romautti Kokkovuoman aapasuon pohjavedet

Pajalan Kaunisvaaran vuonna 2012 aloittanut rautakaivos on esimerkki ympäristökonsulttien asiantuntija-arvioiden täydellisestä pettämisestä. Kaivos ehti toimia pari vuotta ennen konkurssia.

Kaivoksen avolouhos romautti viereisen suuren Kokkovuoman aapasuon pohjaveden pinnan peräti 16 metriä luonnontilaista alemmaksi.

Kaunisvaaran kaivoshankkeen YVA:aa varten konsultit olivat arvioineet, että avolouhoksen pohjavesivaikutus olisi merkityksetön. Konsulttien mukaan paksu ja laaja moreenialue ja Kokkovuoman turvekerroksen ansiosta pohjavesi alenisi enintään muutamia kymmeniä senttejä, vaikutuksen ulottuessa vain 50 metriä louhoksen suojavallin ulkopuolelle.

Pajalan kunnan YVA:n hyväksymisasiakirjasta vuodelta 2010 ilmenee (siirryt toiseen palveluun), että pohjavesiarvion teki konsulttiyritys Pöyry, joka laati myös Viiankiaavan Sakatti kaivoshankkeen arviointiohjelman.

Paikalliset ihmiset Ruotsin Pajalasta kertoivat Ylelle keväällä 2019, että pohjaveden alenema kuivatti Kokkovuomaa ja poronhoito menetti merkittävän porojen kesälaitumen.

Viiankiaavan pohjaveden alenemaksi YVA:n tehneet konsultit arvioivat enimmillään alle kaksikymmentä senttiä.

Kaivos on kuin vesikaivo. Painovoiman vaikutuksesta kaivosten avo- ja maanalaiset louhokset täyttyvät ympäristön vedestä.

Sakatti jakaa Sodankylän kuntapäättäjiä

Sodankylän kuntapäättäjien enemmistö on suopea talouskasvua ja työpaikkoja tuottavalle kaivoshankkeelle.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja, keskustan Mikko Pyhäjärvi oli haluton kommentoimaan kaivosta, koska on osakkaana Soklin kaivoshanketta Savukoskella vastustavassa Kemin-Sompion paliskunnassa.

Pyhäjärvi koki kommentoinnin kiusalliseksi, koska myös Sodankylässä Oraniemen paliskunta vastustaa alueellaan olevaa Viiankiaavan kaivoshanketta.

"Meillä on paliskunnan yleinen kokous tehnyt päätöksen, että me ei kaivosta tarvita. Se vaikeuttaa meidän elinkeinoa", sanoo Oraniemen paliskunnan poronhoitaja Olli Pulju (oik.). Viiankiaavan laidalla tammikuussa 2021 myös poronhoitaja Kalle Kuntonen. Kuva: Tapani Leisti / Yle

Sodankylän valtapuoluetta keskustaa niin ikään edustava kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Arja Mäkitalo suhtautuu kaivoshankkeeseen myönteisesti.

– Kyllähän se (kaivos) elinvoimaa lisää kuntakeskukseen ja tietysti työllisyyttä, sanoo Mäkitalo.

Kannattajakin pitää silti Natura-poikkeusluvan tarvetta todennäköisenä.

– Erilaisia näkemyksiä on, mutta minun käsitykseni mukaan kuitenkin se poikkeus pitää hakea siihen, arvioi Mäkitalo.

Sodankyläläinen Riikka Karppinen on tullut nuoresta pitäen tunnetuksi Viiankiaavan luontoarvojen puolustajana. Vuoden 2012 kuntavaaleissa Karppinen valittiin ensimmäisenä vihreiden edustajana Sodankylän valtuustoon ja on nyt jo toisen kauden valtuutettu.

– Olen sitä mieltä, että kaivoksia ei pitäisi perustaa suojelualueille ja myöskään Viiankiaavan tapauksessa kaivoshanketta ei tulisi toteuttaa, sanoo Karppinen.

Karppisen mukaan on selvää, ettei Natura-poikkeusmenettelyä voida välttää. Hän ei usko yhtiön lupauksiin vesitiiviin tunnelin ja kaivoksen luontoarvojen suojasta.

– Kyse ei ole pelkän vesitiiviin kulkutunnelin rakentamisesta, vaan maanalaisesta louhoksesta, jossa louhitaan koko kaivoksen toiminta-ajan. Se tarkoittaa jatkuvia räjäytyksiä, lohkeamia ja louhoksen laajenemista parin vuosikymmenen verran, Karppinen muistuttaa.

– Pidän mahdottomana sellaista lupausta, että Viiankiaavan rikkinäisessä kallioperässä vahinkoja ei tapahdu.

Kevitsan kaivos on tuonut työtä, mutta ei luvattuja miljoonia

Kunnanhallituksen varapuheenjohtajan Arja Mäkitalon mukaan kymmenen vuotta toiminut ruotsalaisen Bolidenin Kevitsan nikkelikaivos on merkinnyt myönteistä Sodankylän kunnassa. Tosin Helsingin Yliopiston Ruralia-instituutin visiot väestönkasvusta eivät ole toteutuneet, mutta ilman kaivosta poismuutto olisi Mäkitalon mukaan ollut suurempaa.

– Kunnan työttömyysaste on kaivoksen ansiosta alhainen, kauppa kylässä käy hyvin ja elinkeinoelämä on vilkastunut, sanoo Mäkitalo.

Mäkitalon mukaan Sodankylän kunta osaa Kevitsan opettamana paremmin arvioida uuden kaivoksen vaikutuksia liikenteeseen, palveluihin ja luontoon.

– Kevitsasta on opittu, että alkuperäinen ympäristölupa oli haettu pienemmälle tuotantomäärälle ja ajan kuluessa tuotannon nostosta seuranneet ympäristövaikutukset ovat olleet ennakoitua suuremmat muun muassa pöly- ja vesistöpäästöjen osalta, toteaa Mäkitalo.

Sodankylän kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Arja Mäkitalo (Kesk.) kannattaa kaivosta, mutta pitää Natura-poikkeusluvan tarvetta todennäköisenä. Kuva: Tapani Leisti / Yle

Karppisen mukaan pari vuosikymmentä toimiva kaivos on lyhytaikaista työllistämistä, etenkin kun kaivoksen jäljet ovat ikuiset.

– "Kevitsan miljoonista" puhuttiin paljon ennen kaivoksen avaamista, mutta nyt on nähty, että ne eivät Sodankylässä toteutuneet. Kaivoksista luvatut tuloennusteet olivat reilusti ylimitoitettuja, ja kunnan asukasluku on laskenut, sanoo Karppinen.

Karppisen mukaan kunnille jää kaivoksista huomattavasti pienempi hyöty kuin niille haitan kärsijöinä kuuluisi.

– Kunnat myös joutuvat investoimaan kaivosten vuoksi paljon, mikä Sodankylässä on johtanut velkaantumiseen, sanoo Karppinen.

"Parituhatsivuiseen selostustukseen mahdoton reagoida"

Karppinen arvostelee myös YVA -menettelyä epäoikeudenmukaiseksi muiden kuin kaivosyhtiön kannalta.

Yhtiö on valmistellut liitteineen parituhatsivuista YVA-selostusta vuosia, mutta paikallisille aikaa reagoimiseen jää sen julkaisemisesta vain muutama kuukausi.

– Aikaa pitäisi olla huomattavasti enemmän, koska muutoin on mahdotonta yli tuhatsivuiseen selostukseen reagoida vain kaivosyhtiön antamien tietojen varassa, sanoo Karppinen.

Sodankylän kunnanvaltuutettu Riikka Karppien (Vihr.) vastustaa kaivosta, eikä usko konsulttien lupauksiin siitä, että Viiankiaavan luontoarvot säilyisivät kaivoksesta huolimatta. Kuva: Riikka Karppisen kotialbumi

Karppisen mielestä YVA-selostuksesta pitäisi saada vertaisarvio, kuten tieteellisistä tutkimuksista. Nykylainsäädäntö ei vaadi ympäristövaikutusselostusten vertaisarviointia.

Viiankiaavan Sakatti-kaivoshankkeen YVA-selostus liitteineen on luettavissa Lapin ely-keskuksen verkkosivuilla (siirryt toiseen palveluun).

"Jos lupa tulee, kaivoskin tulee"

Maailman kymmenen suurimman kaivosyhtiön joukkoon kuuluvan Anglo Americanin geologit löysivät Sodankylän suojellun Viiankiaavan alta syvältä kallioperästä rikkaan malmiesiintymän vuonna 2009.

Löytö tehtiin Sodankylän kirkolta viitisentoista kilometriä koilliseen olevan Viiankiaavan Sakattilampien lähistöltä.

Löytäjät hyödynsivät Suomen geologian tutkimuslaitoksen vuosikymmeniä aiemmin tekemien malminetsintälentojen magneettikartoitusta.

Löytöpaikasta kaivosyhtiö Anglo American otti kaivoshankkeen ja sitä toteuttavan Suomen tytäryhtiönsä nimeksi AA Sakatti Mining Oy.

Kairauskone Viiankiaavan Natura-alueella joulukuussa 2016. Kuva: Jarmo Honkanen / Yle

Natura-alueella olevaa löytöä on tutkittu poikkeusluvin kymmenisen vuotta. Kairauksia on tehty yli kilometrin syvyyteen. Yhtiön mukaan tutkimuksiin on mennyt kymmenen miljoonaa euroa vuodessa.

Pääesiintymä alkaa 350 metrin syvyydestä ja jatkuu näillä tietoa 1250 metrin syvyyteen. Lähistöllä, keskemmällä Viiankiaapaa ja suon pintaa on pienempi malmio, jota kutsutaan satelliittiesiintymäksi.

Malmiesiintymän päätuotteet olisivat nikkeli- ja kuparirikasteet. Kaivos tuottaisi myös platinaa, palladiumia, kobolttia, kultaa ja hopeaa.

Yhtiön tavoite on jättää ympäristö- ja vesitalouslupahakemus tämän vuoden aikana. Tähänastiset kannattavuusselvitykset tukevat kaivoksen toteuttamista, sanoo AA Sakatti Mining Oy:n toimitusjohtaja Pertti Lamberg.

– Jos luvat tulevat ja mitään yllätyksiä kannattavuuslaskelmissa ei nyt tule, niin kyllä kaivos tulee toteutumaan, sanoo Lamberg.

Lambergin mukaan kaivos voisi olla tuotannossa vuosikymmenen lopulla.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Keskustelu on auki perjantaihin kello 23 saakka.

11.3.2021 kello 13.44: Otsikkoa täsmennetty

Lue myös:

Vanhaa kaivoslakia halutaan uudistaa – eduskunnalle tänään luovutetun kansalaisaloitteen allekirjoitti 60 000 ihmistä