1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työkyky

Uudet tutkimukset paljastavat, miten korona kuritti hoitoalan työntekijöitä: kolmasosa pelkäsi terveytensä puolesta

Kun muilla kunta-alan työntekijöillä työstressi laski, hoitoalan työntekijöillä se kasvoi.

työkyky
Hoitaja ottaa koronatestiä asiakkaalta Kuopiossa
Erityisen paljon työstressiä kokivat ne terveydenhoitajat ja sairaanhoitajat, jotka olivat koronapandemian vuoksi siirtyneet toisiin työtehtäviin. Kuvituskuva.Sami Takkinen / Yle

Lähihoitaja Yamila Vara-Laukkanen pakkaa helsinkiläisen kotihoitoyksikön toimistossa tottuneesti reppuun tarvikkeita, joita hän tarvitsee päivän aikana. Hanskoja, maskeja ja käsidesiä riittää, toisin kuin vielä viime keväänä, kun koronatilanne alkoi.

– Alussa kaikista stressaavinta oli se, että piti käyttää maskeja, mutta niitä ei ollut. Tuntui nololta sanoa asiakkaille, että meillä ei ole maskeja, Vara-Laukkanen muistelee.

Myös yksikön ensimmäinen koronatapaus on jäänyt Vara-Laukkasen mieleen.

– Se oli kyllä aikamoista. Ei ollut tarpeeksi varusteita ja osa joutui olemaan karanteenissa. Se oli meille kaikille uusi ja vaikea tilanne.

Lähihoitaja Yamila Vara-Laukkanen saa esimieheltään Maiju Rantalalta ohjeet työpäivää varten.
Lähihoitaja Yamila Vara-Laukkanen käy vielä ennen kierrokselle lähtöä esimiehensä Maiju Rantalan kanssa läpi työpäivän kuviot.Hanna Terävä / Yle

Hoitoalalla joka kolmas pelkäsi terveytensä puolesta

Syksyllä 2020 toteutetussa Työterveyslaitoksen Kunta10-kyselyssä (siirryt toiseen palveluun) hoitoalan työntekijät erottuivat joukosta. Kun muilla kunta-alan työntekijöillä työstressin kokemus oli kahden vuoden takaiseen verrattuna laskenut, hoitoalan työntekijöillä se oli kasvanut.

Esimerkiksi sairaanhoitajista ja terveydenhoitajista 38 prosenttia koki työstressiä, 34 prosenttia oli psyykkisesti rasittuneita ja 30 prosenttia koki työkykynsä heikentyneeksi.

Erityisen paljon stressiä kokivat ne terveydenhoitajat ja sairaanhoitajat, jotka olivat koronapandemian vuoksi siirtyneet toisiin työtehtäviin. Heistä 43 prosenttia koki työstressiä, kun kaikista kunta-alan vastaajista työstressiä koki 23 prosenttia.

Psyykkinen rasittuneisuus.
Jyrki Lyytikkä / Yle
Alentunut työkyky.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Koronan vuoksi etätöihin oli siirtynyt osittain 27 prosenttia ja kokonaan 18 prosenttia kunta-alan työntekijöistä.

– Heillä, jotka olivat siirtyneet etätöihin, oli vähemmän työstressiä ja parempi palautuminen. He raportoivat myös paremmasta työnhallinnasta ja paremmista mahdollisuuksista vaikuttaa työaikoihin, kertoo Kunta10-tutkimusjohtaja, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Jenni Ervasti.

Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Jenni Ervasti
– Etätöihin siirtyminen on onnistunut kunnissa aika hyvin, arvioi Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Jenni Ervasti Kunta10-kyselyn tulosten perusteella.Hanna Terävä / Yle

Sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä 86 prosenttia ei tehnyt etätöitä, kertoo toinen Työterveyslaitoksen tänään julkaisema tutkimus, eli vuosittain toteutettava Mitä kuuluu? -kysely (siirryt toiseen palveluun).

Kyselyn mukaan työmäärä kasvoi koronavuonna eniten laboratorio-, röntgen- ja sairaanhoitajilla. Esimerkiksi sairaanhoitajista yli puolet koki epävarmuutta työmäärän lisääntymisestä yli sietokyvyn.

Koronan vaikutukset vaikuttavat kohdistuneen eniten niihin, joilla on jo ennestään paljon kuormitusta työssään, sanoo Mitä kuuluu? -tutkimusjohtaja, Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Jaana Laitinen.

– Heillä, jotka kokevat työkykynsä heikentyneen tai jotka ovat psyykkisesti rasittuneita, koronan vaikutukset ovat olleet suurempia. Heillä ei ole samalla lailla voimavaroja koronan tuomaa lisäkuormitusta ja pelkoa vastaan kuin niillä, joilla on hyvä työkyky tai jotka voivat psyykkisesti hyvin.

Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Jaana Laitinen
Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Jaana Laitinen muistuttaa, että esimerkiksi keskeneräinen sote-uudistus, kuntien taloudelliset vaikeudet ja niiden aiheuttamat yt-neuvottelut kuormittivat sote-alan työntekijöitä jo ennen koronaa.Työterveyslaitos

Mitä kuuluu? -kyselyn mukaan keskimäärin joka kolmas sote-työntekijä on koronan vuoksi työssään pelännyt terveytensä puolesta. Eniten terveytensä puolesta pelkäsivät röntgenhoitajat (47 %) sekä terveydenhoitajat ja sairaanhoitajat (41 %).

Yamila Vara-Laukkanen kertoo, että jotkut hänen kollegoistaan pelkäsivät varsinkin keväällä todella paljon. Vara-Laukkanen itse ei ole pelännyt oman terveytensä puolesta missään vaiheessa.

– Ainoa pelko tällä hetkellä on oireeton sairaus. Että minulla olisi tietämättäni korona ja joku meidän asiakas tai kollega sairastuisi sen takia.

Nuoret kokevat eniten stressiä ja palautuvat heikoimmin

Molemmissa Työterveyslaitoksen kyselyissä nousivat esille alle 30-vuotiaat työntekijät.

Työkykynsä huonoksi kokevien nuorten työntekijöiden osuus on kasvanut jokaisessa Kunta10-kyselyssä suuremmaksi, ja kasvu jatkui myös viime vuonna, kertoo vanhempi tutkija Jenni Ervasti.

– Nuoret kokivat eniten työstressiä, heillä oli heikoin palautuminen työpäivän jälkeen työn aiheuttamasta rasituksesta, nuoret raportoivat eniten asiakasväkivaltatilanteita tai asiakasväkivallan uhkatilanteita, ja nuoret raportoivat eniten myös seksuaalista häirintää.

Kuntatyöntekijöiden työstressi ja palautuminen ikäryhmittain.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Kunta10-kyselyn mukaan alle 30-vuotiaista kunta-alan työntekijöistä vain 32 prosenttia palautuu työstään hyvin.

Myös Mitä kuuluu? -kyselyn mukaan alle 30-vuotiaista sote-työntekijöistä vain 32 prosenttia palautuu työstään hyvin, kun yli 60-vuotiasta sote-työntekijöistä 46 prosenttia palautuu hyvin.

– Aina ajatellaan, että kyllä nuorena jaksaa, mutta nuorilla ei ole sillä tavalla elämänkokemusta työn haasteista ja heillä voi samaan aikaan olla yksityiselämässä monenlaisia kuormitustekijöitä, kuten opiskeluista työelämään siirtymistä, asunnon hankkimista, perheen perustamista tai pienet lapset. Pelko koronan takia omasta terveydestä lisää myös kuormitusta ja palautumisen tarvetta, johtava asiantuntija Jaana Laitinen sanoo.

28-vuotias kahden lapsen äiti Yamila Vara-Laukkanen kertoo olleensa viime keväänä usein todella väsynyt ja stressaantunut töiden jälkeen. Sitten hän alkoi kulkea työmatkansa kävellen ja lukea kirjoja. Se auttoi häntä palautumaan töiden jälkeen, ja auttaa edelleen.

– Jos en olisi tehnyt niin, voi olla, että olisin tosi stressaantunut, surullinen ja peloissani.

Lähihoitaja Yamila Vara-Laukkanen
Lähihoitaja Yamila Vara-Laukkanen kertoo tutustuneensa koronavuotena uudelleen itseensä ja oppineensa palautumaan paremmin työn aiheuttamasta stressistä.Hanna Terävä / Yle

Toisaalta Vara-Laukkasella on myös positiivinen elämänasenne ja hän pitää työstään.

– En näe mun työtä työnä. Tykkään tosi paljon olla meidän asiakkaiden kanssa ja meillä on ihana tiimi. Jos jokin asia tuntuu raskaalta, menen heti keskustelemaan siitä esimiehen tai työkavereiden kanssa. Se auttaa tosi paljon.

Lähiesimiehet saavat kiitosta koronavuoden hoitamisesta

Koronasta huolimatta Kunta10-kyselyn mukaan monilla työelämän osa-alueilla syntyi viime vuonna myönteistä kehitystä vuoteen 2018 verrattuna.

Esimerkiksi työpaikan ilmapiiri koettiin paremmaksi ja lähiesimiehen toimintaan oltiin tyytyväisempiä.

Vanhempi tutkija Jenni Ervasti myöntää, että he odottivat paljon pahempia tuloksia.

– Olimme positiivisesti yllättyneitä siitä, että kokonaisuus näytti näinkin hyvältä. Kunnissa on tehty hyvää työtä, henkilöstöstä ja henkilöstön hyvinvoinnista on pääosin pystytty huolehtimaan oikein hyvin.

Hyvä esimiestyö näkyi myös Mitä kuuluu? -kyselyn tuloksissa, kertoo Jaana Laitinen. Kaikista kyselyyn vastanneista juuri lähiesimiehet olivat joutuneet opettelemaan koronan vuoksi eniten uusia tietoja ja taitoja työssään.

Yli- ja osastonhoitajista 65 prosenttia kertoi kyselyssä työmääränsä kasvaneen.

– Siellä on todellakin paiskittu töitä. Esimiesjengi on panostanut paljon ja se näkyy, Laitinen sanoo.

Myös Yamila Vara-Laukkanen on todella tyytyväinen omaan esimieheensä.

– Emme voi syyttää ketään, että jotain on hoidettu huonosti, koska korona oli meille kaikille uusi asia. Mä olen itse tosi tyytyväinen, meillä on ihana esimies, joka on ollut aina meillä tukena, Vara-Laukkanen kiittelee.

Voit keskustella aiheesta torstai-iltaan 28. tammikuuta klo 23.00 saakka.

Lue seuraavaksi